Psykologit nostivat tapetille musteläiskät

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

author="<a href="http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2009/07/29/psykologit-nostivat-tapetille-mustelaiskat-wikipediassa/200917264/66?rss=6">digitoday.fi</a>" kirjoitti:

Psykologit nostivat tapetille musteläiskät Wikipediassa

Saako Wikipedian artikkelissa näyttää musteläiskiä, joita psykologit käyttävät niin sanotussa Rorschachin testissä? Osa psykologeista katsoo Wikipedian artikkelin heikentävän testimenetelmän tehokkuutta.

Joukko psykologeja ja Wikipedia-aktiiveja on ajautunut sanaharkkaan nettitietosanakirjan artikkelista, joka käsittelee Rorschachin testiä, sanomalehti The New York Times kertoo.

Rorschachin testissä tutkittavalle näytetään kymmentä kuviota ja pyydetään tätä kertomaan, mitä hän niissä näkee tai mitä ne hänestä muistuttavat.

Englanninkielisestä Wikipediasta löytyvässä artikkelissa on kymmenen Rorschachin testissä käytettyä kuvaa ja yleisimmät vastaukset niihin.

Kymmenen testissä käytettävän kuvan lisääminen on suututtanut psykologit, joiden mielestä kuvien lisääminen tekee ihmisten vastauksista "merkityksettömiä".

APA tuomitsee kuvien levittämisen

– Mitä laajempaan jakoon testimateriaalit päätyvät, sitä enemmän mahdollisuuksia on huijaamiseen, psykologi Bruce L. Smith arvioi.

Myös yhdysvaltalaisen psykologiyhdistyksen APA:n johto on tuominnut kuvataulujen toimittamisen julkisuuteen.

Useat Wikipedia-aktiivit pitävät psykologien vaatimusta kuvien poistamisesta perusteettomana.

Heidän mukaansa tiedon vapaa saatavuus ja sensuroimattomuuden periaate estävät kuvien poistamisen.

Keskustelua myös Suomessa

Rorschachin testistä kertovan artikkelin kuvitus on herättänyt keskustelua myös suomenkielisessä Wikipediassa.

Kotimaisessa Wikipediassa vuosina 2006–2008 käyty vääntö musteläiskän poistamisesta päätyi lopulta kuvan säilyttämiseen.

– Uskomatonta paukapäisyyttä. Eli artikkelin todellista funktiota ei punnita lainkaan, eikä keskustelussa ole relevanttia se, mitä hyötyjä ja haittoja kuvien esittämisestä todella on, vaan toistetaan vain papukaijana "ei sensuroida, ei sensuroida", läiskän poistamista ehdottanut kirjoittaja toteaa suomalaisessa Wikipediassa.




Tässä nyt on saatu aikaan kamppailu psykologian ja Internetin väilille tiedon julkisuudesta. Kaikki varmaan ovat noihin mustetahroihin jossain vaiheessa törmänneet. Onko niiden julkaiseminen oikein vai meneekö psykologien uskottavuus pesuveden mukana.

Pian saamme varmaan netistä lukea kaikki muutkin psykon testit ja silloinhan psykologialta putoaa pohja kokonaan, vai? Vai onko sillä koskaan pohjaa ollutkaan?

Sivut

Kommentit (109)

Vierailija

Luin uutisen jo aiemmin toisesta lähteestä. Olen aina kuvitellut, että nuo mustetahratestit ovat silkkaa pseudotiedettä. Olenko erehtynyt?

Vierailija

Harva testattava olisi edes tienny läiskien löytyvän wikipediasta jos psykologit eivät olisi asiasta kertoneet. Tekisivät uusia läiskiä, kai vastausten omalaatuisuudesta voi päätellä kuviosta riippumatta että onko tutkittavalla kaikki kunnossa.

Vierailija

Mitenkähän paljon noissakin testeissä on kiinni sattumasta (eli mitä koehenkilö sattuu ensimmäiseksi huomaamaan)?

Vierailija

Projektiivisia testejä on kyseenalaistettu koko niiden olemassaolon ajan. Kuviin ei ole oikeita vastauksia, mutta koska niillä on huolellisesti dokumentoiden testattu miljoonittain ihmisiä voi niistä saatua tietoa pitää ainakin kohtalaisen luotettavana. Tästä syystä ei uusien musteläiskien keksiminen ole järkevää.

Testien tulkita vaatii todella pitkää koulutusta ja kokemusta ja ne ovat vain yksi informaatiolähde, kun psykologi kerää asiakkaastaan tietoa, jolla voisi tätä auttaa.

Julkistaminen on tyhmä teko, IMO.

Alveron
Seuraa 
Viestejä3638
Liittynyt12.8.2007

No joo, taas perustellaan asioita jollain vapaudella, vähän kuin vihapuhuntaa sananvapaudella. Eli olen sitä mieltä, että vaikka en ehkä kieltäisi lailla, niin se laillisuus ei tee toiminnasta yhtään fiksumpaa.

Tässähän on ilmeisesti kyse siitä, että koska testien luotettavuutta auttavat tuhansilta ihmisiltä kerätyt vastaukset, joista on voitu havaita tiettyjä lainalaisuuksia, niin kuvien julkaisu voi vääristää myös sitä suurempaa databeissiä. Iso työ voi mennä hukkaan.

Näitä projektiivisia testejähän käytetään valintakokeissa työpaikkoihin ja oppilaitoksiin sekä terapeuttisessa työssä, kun arvioidaan yksilön persoonallisuuden rakennetta. Enpä osaa sanoa kuinka yleinen ko. testi on Suomessa, itse pitäisin parempana ns. Warteggin testiä, jossa kuvioita täydennetään piirtämällä.

On muuten turha kuvitella, että psykologit yleisesti tekisivät kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä testien perustella, eivät he kuvittele niiden avulla näkevänsä ihmisen syvintä olemusta.

Edit. Mummo ehtikin jo valistamaan.

Mulgeron

Vierailija

Eix se mee niin että jos näkee niissä tahroissa paljon kaikenlaista ni on skitso,
ja jos ei näe paljon mitään ni on ihan tahvo?

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Kyllä ne on luotettavia. Täällä taas moni kirjoittelee asiasta sen enempää tietämättä.

Mummo ainoa mikä jo kertoi että niillä kuitenkin miljoonia ihmisiä testattu niin ne varmasti toimivat.

Psykologiaa on helppo arvostella jos siitä ei tiedä mitään.

Vierailija

Se että niitä on miljoonilla testattu, ei tee niistä automaattisesti luotettavia. Niitä on myös monissa paikoissa poistettu epäluotettavuuden takia. Etenkään henkilövalinnoissa monet psykologit eivät kannata niiden käyttöä:
http://www.markkuojanen.com/sivut/psyko ... teetti.php

Työhön valinnoissa projektiivisten testien käyttö on erittäin kyseenalaista. Valinnoissa etsitään yleensä tiettyjä ominaisuuksia ja sellaiseen nykyisin käytetyt projektiiviset testit eivät yleensä sovellu. Jonkin merkin tai symbolin esiintyminen saattaa liittyä piirteisiin, mutta juuri tällaisista yhteyksistä on niukalti näyttöä. Projektiivisten testien käyttö valinnoissa tulisi välittömästi lopettaa. Testien käyttöä voidaan perustella sillä, että jokin indeksi ennustaa esimerksi työmenestystä. Mitä väliä sillä on, mihin ennuste perustuu, kunhan se toimii. Jos psykopaatit jäävät kiinni jonkin tulkintansa tai piirroksensa perusteella, niin eikö se riitä? Tuollaisen merkin täytyy olla tavattoman luotettava, jotta sen perusteella voidaan tehdä yksilöihin kohdistuvia ratkaisuja. Kun tällaiset indeksit toimivat vain niin kauan kuin kyseessä on salattua tietoa, on niiden käyttö mielestäni eettisesti arveluttavaa. Testaukseen osallistuneiden oikeus perehtyä omiin tietoihinsa kielletään sillä perusteella, että copyright estää tulosten näyttämisen ja jonkin riippumattoman testaajan uuden arvion.

Minusta Ojasella on tuossa tärkeä pointti. Kaiken tieteellisen tiedon pitäisi olla julkista, varsinkin silloin, kun on kyse perusteista, joilla valitaan ihmisiä työhön.

Diagnostisessa käytössäkin näitä testejä on arvosteltu, sillä niiden kerrotaan tutkimusten mukaan antavan paljon vääriä positiivisia tuloksia sairauden olemassaolosta. Eihän kaikkia psyykkisiä häiriöitä edes tunnettu, silloin kuin tuo testi kehitettiin,s ehän on alun alkujaan persoonallisuustesti. Tässä artikkeli psykologeilta Lauri Nummenmaa ja Jukka Hyönä:

http://users.utu.fi/latanu/PDFs/nummenm ... t_P_05.pdf

Sekä vanhoja että uusia Ro:n normeja noudattavalla psykologilla on huomattavan suuri riski luokitella monet psyykkisesti terveet henkilöt sairaiksi. On myös huolestuttavaa, että suuri osa Comprehensive Systemin lähdeviitteistä on”julkaisemattomia käsikirjoituksia Rorschach Workshopeista”, eikä suinkaan vertaisarvioinnin läpikäyneitä tieteellisiä tutkimusraportteja. Pyynnöistä huolimatta Exner ei ole luovuttanut näitä käsikirjoituksia sekä käsikirjoituksissa raportoituja tutkimusaineistoja muille tiedeyhteisön jäsenille arviointia varten. Jo nämä seikat asettavat Ro:n käyttämisen erittäin kyseenalaiseksi.

Ro ei siis missään tapauksessa ole mikään psykologinen röntgensäde jollaiseksi sitä on joskus väitetty. Sillä ei saada
yksilöstä sen tarkempaa tai rikkaampaa tietoa kuin kyselylomakkeillakaan, vaan pikemminkin päinvastoin. Koska kyseinen testi toimii systemaattisesti, sen avulla tehdään paljon vääriä positiivisia diagnooseja eikä sen käyttäminen ei paranna oleellisesti päätöksentekoa.

Alveron
Seuraa 
Viestejä3638
Liittynyt12.8.2007

Ojanen ja Nummenmaa puhuvat ihan asiaa. Missään nimessä Rorschachin testi ei ole paras mahdollinen. Kumpikaan ei kuitenkaan puoltanut niiden julkaisemista wikipediassa, eikä varmaan puollakaan niin kauan kun testi on yleisesti käytössä. Siitä ei olisi mitään hyötyä.

Mulgeron

Vierailija
Alveron

Näitä projektiivisia testejähän käytetään valintakokeissa työpaikkoihin ja oppilaitoksiin sekä terapeuttisessa työssä, kun arvioidaan yksilön persoonallisuuden rakennetta. Enpä osaa sanoa kuinka yleinen ko. testi on Suomessa, itse pitäisin parempana ns. Warteggin testiä, jossa kuvioita täydennetään piirtämällä.

On muuten turha kuvitella, että psykologit yleisesti tekisivät kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä testien perustella, eivät he kuvittele niiden avulla näkevänsä ihmisen syvintä olemusta.

Edit. Mummo ehtikin jo valistamaan.


Itse en suostuisi mustetahratesteihin minkään normaalin työpaikan takia. Jos taas työ edellyttää taustojen ja henkilön mielenterveyden tutkimista, siihen on oikeitakin keinoja. Tämänkaltaisten testien teettäminen työhönottohaastattelujen yhteydessä on minusta silkkaa puoskarointia.

Vierailija
Ojanen ja Nummenmaa puhuvat ihan asiaa. Missään nimessä Rorschachin testi ei ole paras mahdollinen. Kumpikaan ei kuitenkaan puoltanut niiden julkaisemista wikipediassa, eikä varmaan puollakaan niin kauan kun testi on yleisesti käytössä. Siitä ei olisi mitään hyötyä.

Siitä on se hyöty, että ehkä testaaminen lopetetaan, kun liian moni on lukenut tiedot netistä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat