Ydinjätteen loppusijoitus /hyödyntäminen

Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009

Onhan näistä varmaan monien mielestä täällä aivan tarpeeksi jo jaariteltu ja tapeltu, mutta uutta ketjua pukkaa taas:
Koetetaan luetella ja käsitellä erilaisia ydinvoiman lopputuotteiden kohtaloita. Pyritään myös välttämään "ydinvoima — juupaseipäs!" väittelyitä, mikä kuitenkin osoittautunee mahdottomaksi.
Asiaan.

Ryhdyin pohtimaan, mitkä olisivat seuraukset, jos ydinjätteet kipattaisiin surutta valtamerien syvänteisiin? Varmasti nämä ovat monille tutkijoille korvaamattoman tärkeä tutkimuskohde, mutta olisiko tällä suoranaista vaikutusta yhdenkään ihmisen fyysiseen hyvinvointiin?
Ydinjäte kapsuloitaisiin siten, että säteily ei vuoda kuljetuksen ja upotuksen aikana. Sieltä pohjasta tuskin yksikään gammasäde yltää pinnalle. Säteily mahdollisesti muuttaisi vettä tai siihen liuenneita suoloja radioaktiiviseksi, jotka sitten kulkeutuisivat levittäen säteilyä merivirtojen mukana. Siinä vaiheessa, kun mikään ydinjätteen synnyttämä radioaktiivisuus yltää pinnalle, on se varmasti levinnyt jo niin laajalle, ettei sitä voi taustasäteilystä erottaa. Tuskin radioaktiivisuus voi rikastuakaan ravintoketjussa ihmisen ravinnonlähteisiin asti?
Nämä syvänteethän ovat mahdollisesti tuliperäisiä, mutta maan järähdellessä jäte korkeintaan sekoittuu ja hautautuu sulaan kiviainekseen — se sieltä vuosimiljooniin mihinkään nouse.

Entä jos jäte vain dumpattaisiin siperian metsiin? Sieltä säteily kai voisi toveri venäläisen riesaksi yltää valtavista valvotuista aitauksista riippumatta?
Toisaalta olen myös miettinyt, että ydinjätteenhän voisi myös höyrystää yläilmakehään ja antaa levitä tasaisesti maapallolle. Jälleen taustasäteilyssä tuskin havaittaisiin muutosta. Pitääkö tämä paikkansa?
Ymmärrän kyllä että ydinhöyry olisi hyvin vaarallista, ennenkuin se pääsisi todella harvenemaan. Senkin tiedostan, että useiden tuhansien (paljon sitä on?) jätetonnien höyrystäminen nielee valtavasti löpöä. Yellowstoneen kun varastoisi, niin lähtisi joskus itsestään taivaalle.
Jostain kumman syystä en ole kuullut missään esitettävän eo. vaihtoehtoja (varmaan jokin oikein pätevä syy ).

Avaruuteen ampumisen tyrmään heti alkuun: Avaruuden valloitusta ei ole järkeä aloittaa jätehuollolla. Vaikkakin kannustin tämäkin avaruusliikenteelle.

Mielestäni hautaaminen kallioperään ei ole järkevää. Säilytys tukevassa varastossa seismisesti vakaalla maalla lämpöä tuottamassa riittää. Siellä jäte on sentään jatkuvasti valvottavissa, vaikken oikeastaan uskokaan sen millään maaperästä esiin pullahtavan ennen aktiivisuuden laskemista turvalliselle tasolle.
Tulossa olevat hyötyreaktorit ja kiihdytinavusteiset reaktorit vieläpä mahdollistavat rutistaa "jätteistä" lisää energiaa irti.

Fuusion kanssa ainoa "jäte" taitaa olla itse reaktori ja tuonkin aktiivisuuteen voidaan materiaalivalinnoilla vaikuttaa.

Niin, mitä muuta kivaa ydinjätteillä voi tehdä?

Sivut

Kommentit (48)

Vierailija

Asia on hyvin simppeli merihautauksen suhteen. Stabiiliin sedimenttiin yli puoleen kilometriin vettä upotettuna se säilyvät kuparikapselissa miljoonia vuosia vaikuttamatta ympäristöön mitenkään. Niitä ei tosin saa sieltä enää millään pois jos haluaisi.

Reiska
Seuraa 
Viestejä5100
Liittynyt6.5.2007

Jos ihmiset olis kovia biologeja, niin voitaisiin kehittää bakteereja, jotka syö uraanin joksiki harmittomammaks.. Merenpohjassa ne vaan vaikuttaa paikalliseen eliöön ja (ja sitten hirveä sana) saattaa aiheuttaa pitkävaikutteisia ongelmia paikallisessa ekosysteemissä.

Per se

Vierailija
petsku
Mielestäni hautaaminen kallioperään ei ole järkevää. Säilytys tukevassa varastossa seismisesti vakaalla maalla lämpöä tuottamassa riittää. Siellä jäte on sentään jatkuvasti valvottavissa, vaikken oikeastaan uskokaan sen millään maaperästä esiin pullahtavan ennen aktiivisuuden laskemista turvalliselle tasolle.
Tulossa olevat hyötyreaktorit ja kiihdytinavusteiset reaktorit vieläpä mahdollistavat rutistaa "jätteistä" lisää energiaa irti.

Fuusion kanssa ainoa "jäte" taitaa olla itse reaktori ja tuonkin aktiivisuuteen voidaan materiaalivalinnoilla vaikuttaa.

Niin, mitä muuta kivaa ydinjätteillä voi tehdä?




Maanpäällinen "tukeva" varasto ei kuitenkaan ole mahdollinen, sillä se on erilaisille luonnonilmiöille alttiimpi kuin peruskallio. Lisäksi, aina löytyy erikoisemmalla tavalla ajattelevia ihmisiä jotka saattavat vaikka keksiä lentää lentokoneen kohti tuollaista kohdetta.

Radioaktiivinen säteily meressä vaikuttaa kuitenkin merten eliöstöön, ja saattaa aiheuttaa huomattavia ongelmia merten ravintoketjussa, joka kyllä heijastuu ennenpitkää myös ihmiseen.

Sitäpaitsi mitä tulee jätteen valvomiseen merenpohjassa, on se hankalampaa kuin kallioperässä tai vaikka siinä maanpäällisessä varastossa. Kun jo 60-luvulla päästiin käytännössä Mariaanien haudan pohjalle sveitsiläisvalmisteisella Triestellä, ei ydinjätteen hakeminen pohjasta todennäköisesti tuottaisi kummempia ongelmia esimerkiksi vähänkään suuremmalle valtiolle, jos he vain päättävät haluta sitä nostaa pohjasta.

Vierailija

Jos tosiaan haluaa kaivaa pois tuhansia kuutioita lietettä per säiliö syvämerenlaitteilla, paikasta jonka ehkä joutuu paikantamaan, koska sopimuksen varaisesti sitä ei ole julkistettu.

Vierailija

Geigermittarilla paikantanee ydinjätteet kohtuullisen tarkasti. Kun vielä yhdistetään siihen jonkunsorttinen kolmiomittaus parilla sukellusveneellä, ei löytämisen pitäisi olla kummoinen ongelma, kun merenpohjassa ei oletettavasti juuri ole muita säteileviä kohteita, tai vaikka olisi niin olisivat ne selvästi heikommin säteileviä.

Vierailija

Levittää sinne häirinnäksi muita ionosoivia säteilylähteitä jotka peittävät heikomman ydinjätteen säteilyn. Liete ja lyijyvaippa vaimentavat sitä.

Vierailija

Vain yksi kysymys:

Edup:

Kuin helppoa on geigermittarilla paikantaa vedestä säteilylähde..

Kuinkas se tapahtuu..

Jään odottamaan mielenkiinnolla vastausta..

Se on meinaan muutaman miljoonan arvoinen..

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009
Edup
Maanpäällinen "tukeva" varasto ei kuitenkaan ole mahdollinen, sillä se on erilaisille luonnonilmiöille alttiimpi kuin peruskallio. Lisäksi, aina löytyy erikoisemmalla tavalla ajattelevia ihmisiä jotka saattavat vaikka keksiä lentää lentokoneen kohti tuollaista kohdetta.

Ei luulisi kuitenkaan olevan mahdotonta rakentaa varastoa, joka kestää kaikki luonnonvoimat asteroidi-iskua lukuunottamatta. Suomen ilmasto ja maaperä esimerkiksi harvoin tarjoaa mitään mullistavaa — jääkausikin tulee niin hitaasti että jätteen siirto voidaan tehdä ajoissa. Kyllähän lentokoneenkin kestäviä rakennuksia voidaan kyhätä. Kunnon Bunkkeri vähän matkaa kallion sisälle.

Vierailija
peetu
Vain yksi kysymys:

Edup:

Kuin helppoa on geigermittarilla paikantaa vedestä säteilylähde..

Kuinkas se tapahtuu..

Jään odottamaan mielenkiinnolla vastausta..

Se on meinaan muutaman miljoonan arvoinen..




Jos tarkempia ollaan, niin fiksumpaa olisi tietysti käyttää tuikeilmaisinta + vahvistinta, sillä alfa- ja beeta-säteilyt vaimenevat vedessä sen verran pienellä matkalla, että niitä ei juuri voida pidemmältä etäisyydeltä havaita. Tuikeilmaisin soveltuu nimenomaan gammasäteilyn havaitsemiseen paremmin.

Gammasäteily etenee käytännössä täysin suoraan. Kun mitataan esimerkiksi kuution sisällä 27 (3x3x3) pisteessä säteilyn voimakkuus, voidaan helpohkosti päätellä säteilylähteen suunta. Tarkempaan tulokseen tietysti päästään laskemalla, kun tiedetään että gammasäteilyn intensiteetti on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Vielä jos sama mittaus suoritetaan kahdessa kuutiossa samaan aikaan, siten että kuutioilla on jonkin verran etäisyyttä, saadaan tarkempi arvio säteilylähteen paikalle.

En kylläkään ole varma, missä määrin tuikeilmaisimen pulssien vahvistaminen auttaa jos välissä on monta kilometriä vettä...

Kanga
Seuraa 
Viestejä1327
Liittynyt26.4.2009
petsku

Mielestäni hautaaminen kallioperään ei ole järkevää. Säilytys tukevassa varastossa seismisesti vakaalla maalla lämpöä tuottamassa riittää. Siellä jäte on sentään jatkuvasti valvottavissa, vaikken oikeastaan uskokaan sen millään maaperästä esiin pullahtavan ennen aktiivisuuden laskemista turvalliselle tasolle.




Tuossa tulikin sen pintavarastoinnin suurin heikkous. Helposti valvottavissa, kyllä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että sitä on todellakin pakko koko ajan valvoa. Hautaa puolen kilometrin syvyyteen ja peitä jäljet, niin alueen aitaaminen riittää ja satunnainen tarkastaminen ettei kukaan aloita laittomia kaivauksia. Ja sivilisaation mahdollisesti hiipuessa varasto on vaaraton tulevaisuuden kivikirveskansallekin.

Riso abundat in ore stultorum

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Kanga
petsku

Mielestäni hautaaminen kallioperään ei ole järkevää. Säilytys tukevassa varastossa seismisesti vakaalla maalla lämpöä tuottamassa riittää. Siellä jäte on sentään jatkuvasti valvottavissa, vaikken oikeastaan uskokaan sen millään maaperästä esiin pullahtavan ennen aktiivisuuden laskemista turvalliselle tasolle.




Tuossa tulikin sen pintavarastoinnin suurin heikkous. Helposti valvottavissa, kyllä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että sitä on todellakin pakko koko ajan valvoa.

Jos ydinjätteitä käytettäisiin lämmön tuotantoon, niin valvonta pitäisi olla jo senkin takia. Ydinjätteet siis maksaisivat itse valvontakustannuksensa.

eukko
Seuraa 
Viestejä102
Liittynyt12.11.2007

Hajasijoitus.

Ne jotka ydinsähköä käyttävät, myös vastatkoon jätteistä. Säiliö omalle takapihalle.

Tai eikö sitä voitaisi pilkkoa niin pieniksi paloiksi, että se ei enää olisi vaarallista?

Vierailija

Edup aivan

Ja kun oletetaan minimietäisyydeksi vielä muutamaa kilometriä niin ollaankin jo mahdottomissa mittauksissa..

Lisäksi vesikin vaimentaa gammasäteily melkoisen tehokkaasti..

Vierailija
eukko
Hajasijoitus.

Ne jotka ydinsähköä käyttävät, myös vastatkoon jätteistä. Säiliö omalle takapihalle.




Käytät itsekkin ydinsähköä, jos suomessa asut.

Vierailija

Hyviä ehdotuksia, ikuisia sargofakeja, mereen dumppaamista, kuluttajakohtaista säilytystä, heh. Voisi tulla mieleen, että ydinvoiman loppusijoitusta ei olisikaan ratkaistu, kolmenkymmnen vuoden vakuuttelun jälkeen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat