Aito sattuma kohtaa loppunsa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ei ole yksi kerta, kun olen täälläkin lukenut ateistikirjoittajien kirjoittaneen aidosta sattumasta. Sattumasta monet kirjoittavat yleensä, mutta kun tulee puhe siitä, onko sitä sattumaa nyt ihka oikkeesti missään, niin heti kohta nurkan takaa puskee kirjoittajia tieteen nimissä, jotka kilvan todistelevat, että onhan sitä sattumaa ja aitonakin löytyy, mutta se on aito tuolla kvanttitasolla.

Kauaksi se olikin hyvä kuljettaa, mutta kauemmaksi vielä parempi. Kaikkein paras paikka sille aidolle sattumalle olisi ollut olemattomuus, mistä ateistitiede muutenkin ammentaa hilavitkuttimensa ja kaikkein alhaisimmat selittelynsä.
Että semmosta.

Piti kirjoittaman siitä aidosta sattumasta, joka kuulemma lymyää tuolla syvyksien syvyyksissä, piilossa kaikkein korkeimmilta, hukassa hyviltä.

Että mitä sillä sitten niinku tehrään? Meinaan vaan, että mitä merkitystä niillä kvanttiefekteillä on meikäläisen maailmaan, jos kerta niillä ei ole mitään aitoa merkitystä?

Aito sattuma kumoaa (aidon) merkityksen. Ilmiöillä on kaiketi jopa tieteessä jokin merkitys/funktio kokonaisuudelle Mutta, aito sattuma olisi jopa semmonen kummajainen, että se tuhoaisi kaiken olemassaolon, jos se ryökäle merkitsisi jotakin. Että mitäpä sanottavaa ateistitieteelle on aidon sattuman merkityksestä? Kysyn vaan, jos totuus sattu unohtumaan

Aloin perskules sentään kuulemaan näppäinääniä, joita lienee aika lauma ateisteja alkoi typottamaan. Ei hätiä, ottakee tämä kohta ihan rauhallisesti, sillä teiltä on jäänyt aito tiede täysin vaille huomiota kun te lujassa uskossanne olette sekottaneet puurot ja vellit.

Olette kai kuulleet perhosefektistä? Mitä luuletta, miten suureksi tapahtumaksi aito sattuma kasvaisi, jos se aidosti saisi aikaan jotakin? Tuottaako aito sattuma aina isoksi kasvaessaan elektronin vaiko aaltofunktion? Mitä sinä tekisit isoksi kasvaneena sattumana?

Onko aito sattuma aina muille kvantti-ilmiöille tarpeellinen?

Luulisi näin älykkäästi ajatellen sellaista, ettei aidosti satunnaista ilmiöitä saa sitten kirveelläkään sopimaan kaikkeuden perusrakenteen toimintaan. Mutta, jos ateistitiede uskoo, että aidosta sattumasta olisi hyötyä sille tasolle, joka ylläpitää olemassaolon, niin eiköhän siinä ole hiukka menty sivuun siitä, mitä aidolla sattumalla tarkoitetaan.

Aito sattuma ei siis voi koskaan olla sopiva ilmiö siihen prosessiin, joka itse asiassa on absoluuttinen välttämättömyys, jotta energian ilmiöt voisivat pysyä olemassaolossa. Ei edes radioaktiivinen hajoaminen voi johtua aidosta sattumasta; Radioaktiivinen hajoaminen on ehdottoman välttämätöntä olemassaololle ja elämälle, joten aito sattuma ei mitenkään voisi edes hajottaa atomeja, puhumattakaan, että se pitäisi niitä yllä.

Ihmetellä sopii, minkä merkityksen ateistit nyt keksivät kvanttitasion satunnaisilmiöille. Totta maar ateistitieteen pitäisi keksiä ainakin yksi merkitys satunnaisilmiöille, koska muutoin ateistitiede toimisi juuri samalla tavoin muutkin uskonnot, joita ateistit pilkkaavat:

Jos meidän pitäisi uskoa sattumaan, niin mihin enää tiedettä tarvitaan. Äsh, se kuuluikin näin: Jos meidän pitäisi uskoa Jumalaan, niin mihin enää tiedettä tarvitaan.

Notta, antakaas ateistit nyt kuulua kunnon selitys, mihin (aitoa) sattumaa tarvitaan, ja mikä merkitys täysin satunnaisella ilmiöllä olisi olemassaololle ja sen pysyvyydelle. Ottakaa selityksessänne myöskin huomioon perhosefekti ja mustetahratestinne tulokset, sekä likaiset sukkanne.

Muistakaa kuitenkin logiikan perusääntö: Merkityksellinen ilmiö ei koskaan ole satunnaisilmiö. Luetelkaa nyt kaikki ne ilmiöt, jotka voidaan kaikkeudesta poistaa ilman, että kaikkeuteen tulee vikaa.

Olisko sille satunnaisilmiöksi nimetylle tapahtumalla ajateltavissa mitään muuta funktiota kuin aito sattuma? Miten olisi vaikkapa se, että se olisi osoitus energian itsetietoisuudesta, joka muutenkin näyttäytyy loogisesti kaikilla tasoillaan.

MUOKS:
Aito sattuma ei voi olla funktio. Vasiten aito sattuma ei voi olla olemassaolon funktio. Hyvät kuulijat, tämä on aitoa logiikkaa.
Logiikan mukaan aito sattuma on olemattomuuden funktio

Sivut

Kommentit (137)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Jos ei ole sattumaa, kaikki tapahtumat voidaan ennustaa, extrapoloida tai ainakin antaa valistunut arvaus. Miksi tulevaisuus on siis tuntematon jos sattumaa ei ole vaikka meillä on kaaosteoriat ja kaikki?

Hämmentää.

Vierailija
Vatkain
Jos ei ole sattumaa, kaikki tapahtumat voidaan ennustaa, extrapoloida tai ainakin antaa valistunut arvaus. Miksi tulevaisuus on siis tuntematon jos sattumaa ei ole vaikka meillä on kaaosteoriat ja kaikki?

Miten päädyit tuollaiseen väitteeseen? Siihen ei ainakaan voinut päätyä, jos luki kirjoitukseni.

Esitykseni mukaan se kvantti-ilmiö, jota tiedemiehet kutsuvat aidoksi sattumaksi, onkin itse asiassa Jumalan tietoisuuden ilmentymä.

Kuten tunnettua, niin äly on vähintään yhtä ennustamatonta kuin mitä on väitetty aidosta sattuma. Itse asiassa; ei edes Jumala voi tietää, mitä äly seuraavaksi tekee. Me emme tiedä, mitä Jumala ajattelee, mutta kvantti-ilmiöiden mukaan näyttää selvältä, että Jumalan ajastustoiminta on hyvin vilkasta. Myöskään Jumala ei voi etukäteen tietää, mitä me ajattelemme, koska me emme ajattele omin ominaisuuksin, vaan Jumalalta periytyvillä ominaisuuksilla.

Oli siis kovin ennenaikaista julistaa uskovien tapaan,että kaikki olisi ennalta määrättyä, jos sattumaa ei olisi. Sattumaa ei tosin ole, mutta sen sijaan meillä on täysin ylivertainen satunnaisfunktio sen tilalle; äly.

Testaa nyt minua ja kaikkia käyttämällä sattumankorvikettasi (älyä), ja kirjoita tähän alle jotakin, joka yksikään tiedemies ei olisi voinut ennakoida

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007

Deternismistä lyhyesti ja ytimekkäästi.

Kuvitelkaa että olisi aikakone ja saisit matkustaa menneisyyteen. vaikka kuuhun tai marssiin, ihan minne vain mutta sellaiseen paikkaan jossa et vaikuttaisi millään tavalla maapallon oloihin tai historiaan. Sitten saisit palata nykyaikaasi, olisiko se muuttunut. Jos mielestäsi asiat pysyisi ennallaan, asiat pysyisi ennallaan joihin et vaikuttanut olet deternismin kannattaja.

Vierailija
Vatkain
Testaa nyt minua ja kaikkia käyttämällä sattumankorvikettasi (älyä), ja kirjoita tähän alle jotakin, joka yksikään tiedemies ei olisi voinut ennakoida

Kirjoitan, mutta toisin kuin tulevaisuus, vastaukseni voidaan ennakoida ja extrapoloida. Se menee näin:

Ohhoo. Melkoisen satunnaista. Harmi juttu, että tiedemiehet myöhästyivät testin ylöskirjaamisessa, joten he ehkäpä vielä jaksavat väittää, ettei äly ole niin hyvä sattuman roolissa kuin aidosti olematon sattuma.

Voidaan toki koska tahansa järjestää testi, joka todistaa, ettei ole olemassa mitään niin satunnaista kuin äly. Esimerkiksi aidossa keskustelussa keskustelijat eivät voi mitenkään arvata, mitä ja miten toinen sanoo. Juuri siksi aito keskustelu on kiinnostavaa, koska siinä tulee makrotasolle se ilmiö, jota ateistitiede kutsuu aidoksi sattumaksi.

Sen sijaan ateistitieteen sattuma on niin tyhmä, että se voi vain toistaa itseään, ennustettavasti, eli ei-satunnaisesti.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008

Ateistitiede. Aito sattuma. Älyn satunnaisuuden todistaminen. Logiikan perussääntö: merkityksellinen ei voi olla satunnaista. Olemassaolon funktio. Energian itsetietoisuus.

Nyt tulee kyllä melko satunnaista puppua.

We're all mad here.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
mensaani
Sen sijaan ateistitieteen sattuma on niin tyhmä, että se voi vain toistaa itseään, ennustettavasti, eli ei-satunnaisesti.

Jos sattumaa ei ole niin tulevaisuus voidaan ennustaa, koska tuntemattomia tekijöitä ei ole. Kumpi kaivaa tarot-kortit esiin?

Hämmentää.

Vierailija
mensaani
Ei ole yksi kerta, kun olen täälläkin lukenut ateistikirjoittajien kirjoittaneen aidosta sattumasta. Sattumasta monet kirjoittavat yleensä, mutta kun tulee puhe siitä, onko sitä sattumaa nyt ihka oikkeesti missään, niin heti kohta nurkan takaa puskee kirjoittajia tieteen nimissä, jotka kilvan todistelevat, että onhan sitä sattumaa ja aitonakin löytyy, mutta se on aito tuolla kvanttitasolla.

Kauaksi se olikin hyvä kuljettaa, mutta kauemmaksi vielä parempi. Kaikkein paras paikka sille aidolle sattumalle olisi ollut olemattomuus, mistä ateistitiede muutenkin ammentaa hilavitkuttimensa ja kaikkein alhaisimmat selittelynsä.
Että semmosta.

Piti kirjoittaman siitä aidosta sattumasta, joka kuulemma lymyää tuolla syvyksien syvyyksissä, piilossa kaikkein korkeimmilta, hukassa hyviltä.

Että mitä sillä sitten niinku tehrään? Meinaan vaan, että mitä merkitystä niillä kvanttiefekteillä on meikäläisen maailmaan, jos kerta niillä ei ole mitään aitoa merkitystä?

Aito sattuma kumoaa (aidon) merkityksen. Ilmiöillä on kaiketi jopa tieteessä jokin merkitys/funktio kokonaisuudelle Mutta, aito sattuma olisi jopa semmonen kummajainen, että se tuhoaisi kaiken olemassaolon, jos se ryökäle merkitsisi jotakin. Että mitäpä sanottavaa ateistitieteelle on aidon sattuman merkityksestä? Kysyn vaan, jos totuus sattu unohtumaan

Aloin perskules sentään kuulemaan näppäinääniä, joita lienee aika lauma ateisteja alkoi typottamaan. Ei hätiä, ottakee tämä kohta ihan rauhallisesti, sillä teiltä on jäänyt aito tiede täysin vaille huomiota kun te lujassa uskossanne olette sekottaneet puurot ja vellit.

Olette kai kuulleet perhosefektistä? Mitä luuletta, miten suureksi tapahtumaksi aito sattuma kasvaisi, jos se aidosti saisi aikaan jotakin? Tuottaako aito sattuma aina isoksi kasvaessaan elektronin vaiko aaltofunktion? Mitä sinä tekisit isoksi kasvaneena sattumana?

Onko aito sattuma aina muille kvantti-ilmiöille tarpeellinen?

Luulisi näin älykkäästi ajatellen sellaista, ettei aidosti satunnaista ilmiöitä saa sitten kirveelläkään sopimaan kaikkeuden perusrakenteen toimintaan. Mutta, jos ateistitiede uskoo, että aidosta sattumasta olisi hyötyä sille tasolle, joka ylläpitää olemassaolon, niin eiköhän siinä ole hiukka menty sivuun siitä, mitä aidolla sattumalla tarkoitetaan.

Aito sattuma ei siis voi koskaan olla sopiva ilmiö siihen prosessiin, joka itse asiassa on absoluuttinen välttämättömyys, jotta energian ilmiöt voisivat pysyä olemassaolossa. Ei edes radioaktiivinen hajoaminen voi johtua aidosta sattumasta; Radioaktiivinen hajoaminen on ehdottoman välttämätöntä olemassaololle ja elämälle, joten aito sattuma ei mitenkään voisi edes hajottaa atomeja, puhumattakaan, että se pitäisi niitä yllä.

Ihmetellä sopii, minkä merkityksen ateistit nyt keksivät kvanttitasion satunnaisilmiöille. Totta maar ateistitieteen pitäisi keksiä ainakin yksi merkitys satunnaisilmiöille, koska muutoin ateistitiede toimisi juuri samalla tavoin muutkin uskonnot, joita ateistit pilkkaavat:

Jos meidän pitäisi uskoa sattumaan, niin mihin enää tiedettä tarvitaan. Äsh, se kuuluikin näin: Jos meidän pitäisi uskoa Jumalaan, niin mihin enää tiedettä tarvitaan.

Notta, antakaas ateistit nyt kuulua kunnon selitys, mihin (aitoa) sattumaa tarvitaan, ja mikä merkitys täysin satunnaisella ilmiöllä olisi olemassaololle ja sen pysyvyydelle. Ottakaa selityksessänne myöskin huomioon perhosefekti ja mustetahratestinne tulokset, sekä likaiset sukkanne.

Muistakaa kuitenkin logiikan perusääntö: Merkityksellinen ilmiö ei koskaan ole satunnaisilmiö. Luetelkaa nyt kaikki ne ilmiöt, jotka voidaan kaikkeudesta poistaa ilman, että kaikkeuteen tulee vikaa.

Olisko sille satunnaisilmiöksi nimetylle tapahtumalla ajateltavissa mitään muuta funktiota kuin aito sattuma? Miten olisi vaikkapa se, että se olisi osoitus energian itsetietoisuudesta, joka muutenkin näyttäytyy loogisesti kaikilla tasoillaan.

MUOKS:
Aito sattuma ei voi olla funktio. Vasiten aito sattuma ei voi olla olemassaolon funktio. Hyvät kuulijat, tämä on aitoa logiikkaa.
Logiikan mukaan aito sattuma on olemattomuuden funktio




Se on helppoa, kun ensin itse päästää aivopierun, ja sitten "kumoaa" sen.

(Bertand Russel nousi vastaavalla tempulla maailmanmaineeseen, mutta sinäpä et olekaan Russel...)

Todellisuus 'sattumasta ja välttämättömyydestä' ERITYISESTI ATEISTILLE on aivan toinen.

'Satunnaista ja välttämätöntä' EI OLE EDES KÄSITTEINÄ olemassa ilman toisiaan: ne eivät näin olle voi koskaan sulkea kategorisesti toisiaan pois käsitteinä, koska ne EDELLYTTÄVÄT toisiaan, sillä mitkään käsitteet eivät voi tehdä molempia yhtä aikaa edes loogisesti.

Kolmannella tavalla sanottuna tämä tarkoittaa, että 'satunnainen' ja 'välttämätön' EIVÄT OLE KESKINÄISIÄ MUODOLLISLOOGISIA VASTAKOHTAA, ja jos niitä päätelyssä sellaisina kuitenkin käytetään, tehdään ajatusvirhe, joka johtaa perättömiin tuloksiin: esimerkiksi sellaiseen, että mikään satunnaisten prosessien tulos ei voisi olla deterministinen.

Vierailija
abskissa
Ateistitiede. Aito sattuma. Älyn satunnaisuuden todistaminen. Logiikan perussääntö: merkityksellinen ei voi olla satunnaista. Olemassaolon funktio. Energian itsetietoisuus.

Nyt tulee kyllä melko satunnaista puppua.


Niinpä.
Ateistitiede: tiede, jonka teorianmuodostus on ateistista.
Aito sattuma: Ateistitieteen viimeinen oljenkorsi.
Älyn satunnaisuuden todistaminen; jokainen älykäs lause.
Logiikan perussääntö:merkityksellinen ei voi olla satunnaista.
Olemassaolon funktio; kaikki merkitykselliset ilmiöt vaikuttavat olemassaoloon:
Kaikki olemassaoloon vaikuttavat ilmiöt pitävät yllä olemassaoloa.
Mikään olemassaolon funktio ei voi kumota todellisuutta.
Energian itsetietoisuus: Esim ihmisen tietoisuus, joka on energiaa; energia on tietoista.

Älykkäät tuotokset ovat ajallisuudessa aina ns arvaamatonta.
Äly, joka on kaikille yhteinen, ammentaa kaikkeuden potentiaaliselta tasolta, joka on infiniittinen; sieltä riittäisi ikuisesti ennalta arvaamattomuutta tuotavaksi olemassaoloon, joka on osittaista äärettömyydessä.

Mutta. Tiedemiehet voisivat muuten oikeesti sanoa, että nyt tulee aitoa puppua, kun he katselevat tunnelointimikroskoopista kvantti-ilmiöitä...

Miksi siis tiedemiehet eivät kutsu satunnaisilmiöitä pupuksi, mutta kun älykäs ihminen ilmentää älyä, niin sitäkö on helpompaa kutsua pupuksi?

Koska satunnainen aineen ilmiö ei ole tieteelle puppua, mutta älyn ilmentymä on tieteelle puppua, niin sekin voidaan laittaa tulevaan Ateismin ristiriitaisuudet -listaan

Vierailija
Barbaari
Deternismistä lyhyesti ja ytimekkäästi.

Kuvitelkaa että olisi aikakone ja saisit matkustaa menneisyyteen. vaikka kuuhun tai marssiin, ihan minne vain mutta sellaiseen paikkaan jossa et vaikuttaisi millään tavalla maapallon oloihin tai historiaan. Sitten saisit palata nykyaikaasi, olisiko se muuttunut. Jos mielestäsi asiat pysyisi ennallaan, asiat pysyisi ennallaan joihin et vaikuttanut olet deternismin kannattaja.




En ymmärtänyt mitään...

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Miksi tieteellisessä teorianmuodostuksessa tulisi ottaa huomioon ilmiö, josta ei ole mitään (empiirisiä) todisteita? Miksi missään asiassa tulisi otta huomioon mitään, mitä ei pysty ilman mielikuvitusta perustelemaan?

Ja elä ymmärrä väärin, on minullakin uskonto, minä vaan en sekota sitä tieteeseen.

Hämmentää.

Vierailija
Arkkis
Kolmannella tavalla sanottuna tämä tarkoittaa, että 'satunnainen' ja 'välttämätön' EIVÄT OLE KESKINÄISIÄ MUODOLLISLOOGISIA VASTAKOHTAA, ja jos niitä päätelyssä sellaisina kuitenkin käytetään, tehdään ajatusvirhe, joka johtaa perättömiin tuloksiin: esimerkiksi sellaiseen, että mikään satunnaisten prosessien tulos ei voisi olla deterministinen.

Sinä sen sanoit. Minä vain kerroin, ettei älyvapaa satunnaisprosessi voi tuottaa mitään reaalista, ei edes oletettua determinisyyttä.

Sitä vastoin sanoin älystä niin, että se on täysin ennustamatonta, joten se ei voi tuottaa determinismiä.
MUOKS: Äly siis ei voi tuottaa determinismiä, eikä äly voi tuhota reaalisuutta. Äly ei voi hyökätä kaikkeuden olemusta vastaan, joka on kaikessa loogisuudessaan epälokaalin epädeterministinen

Sattumasta sanoin näin: Sattuma ei voi tuottaa ilmiöitä eikä niiden ennakoitavuutta, eikä sattuma voi tuottaa olemassaoloa.
/muoks

On siis väärin ajatella, että ilman sattumaa kaikki olisi ennakoitavissa --, koska sellainen väite ei huomioi lainkaan älyä, joten kaikki reaalisiksi tarkoitetut väitteet sattumasta ovat älyttömiä väitteitä.

On jo Occaminkin mukaan välttämätöntä leikata tarpeeton pois; luonto ei tee mitään kahdella prosessilla, joiden funktio olisi sama; koska äly on selvästi reaalinen ja koska äly on kiistatta ennakoimatonta, niin silloin sattuma on täysin tarpeeton olettamus, joka ei lisää mitään reaalisuuteen.

Vierailija
Vatkain
Miksi tieteellisessä teorianmuodostuksessa tulisi ottaa huomioon ilmiö, josta ei ole mitään (empiirisiä) todisteita?



Kuten esimerkiksi mikä sellainen ilmiö?

Miksi missään asiassa tulisi otta huomioon mitään, mitä ei pysty ilman mielikuvitusta perustelemaan?



Mielikuvitus ei tuossa niinkään ole kriteeri, vaan looginen ristiriidattomuus. Se tosin kyllä yleensä osoitetaan kumoavilla mileilikuvitusesimerksillä, ajatuskokeilla.

Ja elä ymmärrä väärin, on minullakin uskonto, minä vaan en sekota sitä tieteeseen.
Vierailija
Vatkain
Jos ei ole sattumaa, kaikki tapahtumat voidaan ennustaa, extrapoloida tai ainakin antaa valistunut arvaus. Miksi tulevaisuus on siis tuntematon jos sattumaa ei ole vaikka meillä on kaaosteoriat ja kaikki?
u
Tulevaisuudestakin voidaan antaa valistuneita arvauksia. Esimerkiksi huominen sää muistuttaa paljon enemmän tämän päivän säätä kuin Joulukuun 31:n päivän säätä, Pölhö-Kustaa tuskin voittaa fysiikan Nobelin palkintoa, sen paremmin kuin Ahtisaarikaan voittaa Nobelin rauhanpalkintoa toista kertaa, jne. Sattuma eroaa mielivaltaisuudesta siten, että sattuma noudattaa tilastollisia lakeja.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat