Seuraa 
Viestejä8971

Tähän asti on IPCC:n alarmistien taholta väitetty hiilidioksidin
säilyvän ilmakehässä "sata vuotta tai enemmän". Nyt uusin norjalainen Peer-Review-tutkimus osoittaa tämänkin IPCC:n hörhöjen väitteen täysin tuulesta temmatuksi, CO2:n "elinikä"
ilmakehässä on vain n. 5 vuotta, eli sen kumuloituminen ei muodosta ongelmaa.

http://www.co2science.org/articles/V12/N31/EDIT.php

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (28)

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839

5 tai sata vuotta, entä sitten??

jos sitä syydetään vuosi vuodelta aina vaan enemmän ilmakehään niin silloin hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa koko ajan...

Socrates
Seuraa 
Viestejä8971
DerMack
5 tai sata vuotta, entä sitten??

jos sitä syydetään vuosi vuodelta aina vaan enemmän ilmakehään niin silloin hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa koko ajan...




Mutta ei kumuloidu läheskään sillä tavalla, että sillä olisi merkittävää vaikutusta lämpenemiseen. Totta kai on suuri ero sillä, onko "puoliintumisaika" viisi vuotta vai viisisataa vuotta !

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hannu Tanskanen
Tähän asti on IPCC:n alarmistien taholta väitetty hiilidioksidin
säilyvän ilmakehässä "sata vuotta tai enemmän". Nyt uusin norjalainen Peer-Review-tutkimus osoittaa tämänkin IPCC:n hörhöjen väitteen täysin tuulesta temmatuksi, CO2:n "elinikä"
ilmakehässä on vain n. 5 vuotta, eli sen kumuloituminen ei muodosta ongelmaa.

http://www.co2science.org/articles/V12/N31/EDIT.php




Tuollaiseen johtopäätökseen tulee, jos unohtaa, että hiilidioksidimolekyyli on osa biosfäärin prosesseja (kemistille insinööritieteen laitoksessa voi näköjään näin käydä). Pointti on se, että yksittäinen "nimetty" molekyyli kyllä poistuu keskimäärin 5 vuodessa, pääosin mereen, mutta kun meren CO2-konsentraatio sen vuoksi nousee, merestä vapautuu takaisin ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin ennen. Näin ollen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei laske ollenkaan niin nopeasti. Ei mitään uutta niille, jotka ovat alalla.

Socrates
Seuraa 
Viestejä8971

Onko tuo nyt mitattu tosiasia, että se on meressä liuenneena
kaasuna ? Se kiihdyttää levien kasvua (raudan puutos, meren
"anemia" joissain paikoin vaikeuttaa prosessia) ja sitoutuu siis
biomassaksi. Jopa viidakkojen lisääntyvää kasvua on mitattu korkeammasta CO2-pitoisuudesta johtuen (Nature). Ehkäpä "Gaia" huolehtii tuosta ihmisen pikku "jäteongelmasta" ja palauttaa tasapainon. Ja kierrossa biosfäärissähän se fossiilinen hiilikin on joskus ollut, "ei mitään uutta auringon alla".

Hannu Tanskanen
Tähän asti on IPCC:n alarmistien taholta väitetty hiilidioksidin
säilyvän ilmakehässä "sata vuotta tai enemmän". Nyt uusin norjalainen Peer-Review-tutkimus osoittaa tämänkin IPCC:n hörhöjen väitteen täysin tuulesta temmatuksi, CO2:n "elinikä"
ilmakehässä on vain n. 5 vuotta, eli sen kumuloituminen ei muodosta ongelmaa.

Sillä, kuinka kauan tietty CO2-molekyyli keskimäärin ilmakehässä säilyy, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka nopeasti hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä laskee. Jos hiilidioksidi katoaisi ilmakehästä viidessä vuodessa, sitä ei pitäisi olla ilmakehän koostumuksessa käytännössä lainkaan. Silti sitä on ollut läpi maapallon historian. Välillä - geologisen aineiston perusteella nykyistä lämpimämpinä kausina - myös huomattavasti enemmän kuin nykyään. Vai väitätkö, ettei hiilidioksidipitoisuudella ole maapallon historian aikana ollut mitään yhteyttä keskilämpötilaan?

Hannu Tanskanen
Onko tuo nyt mitattu tosiasia, että se on meressä liuenneena kaasuna ? Se kiihdyttää levien kasvua (raudan puutos, meren
"anemia" joissain paikoin vaikeuttaa prosessia) ja sitoutuu siis biomassaksi.

Käytännössä kaikkialla maapallon valtamerissä yhteyttämisen minimitekijänä on joko rauta (tropiikissa), typpi tai fosfori. Minimitekijäperiaatteen mukaisesti vain minimitekijän lisäys kasvattaa tuotantoa, joten levänkasvu ei tehostu, vaikka hiilidioksidia sinne meriin kuinka paljon kipattaisiin. Sen sijaan osa hiilidioksidista muuntuu hiilihapoksi, joka laskee merten pH:ta. Alentunut pH syövyttää kalkkikuorisia yhteyttäviä eliöitä, kuten kalkkikuorisia leviä ja levien kanssa symbioottisia koralleja, joten se voi jopa laskea merten perustuotantoa. Korallit ja levät voivat kyllä sopeutua happamampiin vesiin, mutta se ottaa aikansa. Muutos voi olla liian nopea monille leville ja koralleille, joiden evoluution tiedetään fossiiliaineiston perusteella olevan erityisen hidasta.

Hannu Tanskanen
Jopa viidakkojen lisääntyvää kasvua on mitattu korkeammasta CO2-pitoisuudesta johtuen (Nature).

Tämä on totta ja hieno uutinen. Ongelmana vain on se, että maapallon metsäpinta-ala, etenkin sademetsät, vähenevät nopeaa tahtia, joten myös niihin varastoituneen hiilen määrä pienenee. Viljely- ja laidunmaille ei vastaavaa biomassan varastoitumista synny, koska niihin kertyvä biomassa korjataan lyhyin väliajoin ja siirretään ihmisten, karjan tai ajoneuvojen kautta takaisin ilmakehään.

Hannu Tanskanen
Ja kierrossa biosfäärissähän se fossiilinen hiilikin on joskus ollut, "ei mitään uutta auringon alla".

Niin, joskus, mutta koskaan se kaikki ei ole ollut kerralla ilmakehässä. Hiilivarannot kertyivät pääasiassa kivihiilikaudella kolmisensataa miljoonaa vuotta sitten, jonka alkupuolella lämpötila oli huomattavasti nykyistä korkeampi, mutta kas - kivihiilikauden loppua kohti sekä lämpötila että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskivat dramaattisesti (ja tuottivat taas yhden massasukupuuton). Öljy taas on peräisin pidemmän aikavälin merenpohjien liejukerrostumista. Osa öljystä voi olla jopa täysin epäorgaanista alkuperää, jolloin sen sisältämä hiili ei ole kenties koskaan ollut orgaanisessa kierrossa.

Socrates
Seuraa 
Viestejä8971

Onhan sillä hiilidioksidilla yhteyttä lämpenemiseen, päinvastoin vain kun alarmistit väittävät. Jääkairausten mukaan lämpötila nousi ensin ja hiilidioksidi siitä 800 vuoden viiveellä. Syy ja seuraus ?

Päästökaasujen kulkeutumista olisi syytä tarkemmin tutkia. Ei ole sama tuottaako ne pilviä yö vai päiväpuolelle. Vai muuttaako ne mitään luontaiseen prosessiin. Tulivuoren pöllähdys on massaltaan suurempi ja vaikuttaa kauan kuten myrskytkin. Noiden suunnattomaan voimaan verraten ihmisen toiminta on vain aavistus.

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Hannu Tanskanen
Onhan sillä hiilidioksidilla yhteyttä lämpenemiseen, päinvastoin vain kun alarmistit väittävät. Jääkairausten mukaan lämpötila nousi ensin ja hiilidioksidi siitä 800 vuoden viiveellä. Syy ja seuraus ?



Ihmisen toimesta pääsee taivaalle vuosittain reilut 20 miljardia tonnia hiilidioksidia, jotka ovat peräisin fossiilisista polttoaineista. Onko tämäkin, ja siitä seuraava ilmakehän CO2-pitoisuuden nousu, seurausta (teoriasi mukaisesta) 800 vuoden takaisesta lämpötilan noususta?

Pilviä syntyy - olosuhteista riippumatta - keskimäärin enemmän yöpuolelle, tarkemmin sanottuna iltayölle, ihan vaan sen takia että yöllä kylmenee ja tämä suurentaa suhteellista ilmankosteutta.

Olbe
Onko tämäkin, ja siitä seuraava ilmakehän CO2-pitoisuuden nousu, seurausta (teoriasi mukaisesta) 800 vuoden takaisesta lämpötilan noususta?

"On, mikäli tämä uskomus tukee muita uskomuksiani."

Socrates
Seuraa 
Viestejä8971

Vastaan nyt vielä täällä, vaikka jo päätin jättää foorumin.

Onhan lämpötilalla ja hiilidioksidilla yhteyttä, mutta kuten sanottu, muinaisissa ilmastoissa lämpötila nousi ensin ja hiilidioksidi siitä n. 800 vuoden viiveellä. Ihmisen toiminnasta
aiheutuneen ( ? ) hiilidioksidin kasvun vuosina lämpötila on kuitenkin seilannut ylös alas, voimakkaimman kasvun aikana 1940-70 se meni alaspäin, sitten hieman ylös 1980-2002 ja siitä lähtien tähän päivään taas alas. Vuosisadan trendi on hienoisesti ylös, tuon 0.6 astetta C, mutta selittyy helposti palautumisella "pienestä jääkaudesta". Viiteentoista viime vuoteen ei ole ollut tilastollisesti merkittävää lämpenemistä.
Siispä hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan välillä ei ole juuri mitään merkittävää positiivista korrelaatiota ja vesihöyrynkin (pilvet mukaanlukien) paljon puhuttu "palautevaikutus" on uuden tutkimuksen mukaan joko nolla tai jopa negatiivinen.

Tokihan kasvanut hiilidioksidipitoisuus lisää kasvua merissä, jos se tekee sen ilmassakin, miksi kasvihuoneviljelijät turhaan lisäisivät pitoisuuden 1000 ppm:aan ? Minimitekijä tietenkin rajoittaa eniten ja osa meristä on raudan suhteen "aneemisia", fosforin ja typen määrä vaihtelee.

Veden pH:n lievä lasku "hiilihapon" (tämä on vain teoreettinen, pysymätön happo) ansiosta on vähäistä ja maa-alkalit, kalsium ennenkaikkea, muodostaa puskurisysteemin vetykarbonaatti-ionin kanssa, joka hidastaa happamoitumista. On äskettäin esitetty tutkimus (blogissani), jonka mukaan korallen väheneminen on jatkunut jo ainakin 400 vuotta, eikä ihmisen toiminta ole tuonut siihen mitattavaa muutosta. Ja korallit kasvavat aina pintaan asti,
siksi vaikka merenpinta nousisi, korallisaaret eivät jää veden alle. Mm. Mörner et al todisti, ettei Malediiveilla merenpinta ole noussut, päinvastoin, laskenut.

Hannu Tanskanen
Tokihan kasvanut hiilidioksidipitoisuus lisää kasvua merissä, jos se tekee sen ilmassakin, miksi kasvihuoneviljelijät turhaan lisäisivät pitoisuuden 1000 ppm:aan ? Minimitekijä tietenkin rajoittaa eniten ja osa meristä on raudan suhteen "aneemisia", fosforin ja typen määrä vaihtelee.

Onko sinulla minkäänlaista käsitystä siitä, mitä minimitekijä tarkoittaa? Maaekosysteemeissä hiilidioksidi on ajoittain minimitekijänä, ja siksi sen lisääminen esimerkiksi kasvihuoneissa voi lisätä tuottavuutta - mutta vain sillä ehdolla, että kaikkia muita tarvittavia ravinteita, valoa ja vettä on ylimäärin. Jos jotakin (siis mitä tahansa) muuta ravinnetta puuttuu, tuottavuus ei juurikaan lisäänny hiilidioksidia lisäämällä. Tämä tilanne on yleensä merien pintavesissä, joissa sekä hiilidioksidia että happea on saatavilla runsaasti aaltojen sekoittavan vaikutuksen ansiosta. Sen sijaan ravinteet uppoavat nopeasti termokliinin alapuolelle pois levien saatavilta, joten tuottavuus on maaekosysteemeihin verrattuna yleensä huomattavan alhainen. Tällaisissa oloissa hiilidioksidin lisääminen on suunnilleen yhtä järkevää kuin makkaran syönti vitamiininpuutokseen.

Sekä raudan, fosforin että ammoniumtypen määrä merivedessä tosiaan vaihtelee alueittain, mutta äärimmäisen harvoin niitä kaikkia kolmea on samassa paikassa niin paljon, että minimitekijänä olisi esimerkiksi hiilidioksidi tai jokin hivenaine. Mahdollisesti tilanne voi olla tällainen rehevimmillä kumpuamisalueilla tai jokisuistoissa.

Lisäksi merivesissä, kuten järvissäkin, suuri ravinteiden määrä johtaa yleensä yksipuoliseen lajistoon, kun opportunistiset r-strategistilajit dominoivat. Tällaisissa merivesiympäristöissä lajidiversiteetti on pieni, petoja on vähän ja ravintoketjut ovat lyhyitä. Siksi merten tuottavuuden lisääminen keinotekoisesti minkään ravinteen avulla ei ole hyvä idea.

Ai niin, ja lähteenä äskeisille tiedoille An Introduction to Marine Ecology, Barnes & Hughes (1982)

MAK
Seuraa 
Viestejä2692
Mei long
Hannu Tanskanen
Tähän asti on IPCC:n alarmistien taholta väitetty hiilidioksidin
säilyvän ilmakehässä "sata vuotta tai enemmän". Nyt uusin norjalainen Peer-Review-tutkimus osoittaa tämänkin IPCC:n hörhöjen väitteen täysin tuulesta temmatuksi, CO2:n "elinikä"
ilmakehässä on vain n. 5 vuotta, eli sen kumuloituminen ei muodosta ongelmaa.

Sillä, kuinka kauan tietty CO2-molekyyli keskimäärin ilmakehässä säilyy, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka nopeasti hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä laskee. Jos hiilidioksidi katoaisi ilmakehästä viidessä vuodessa, sitä ei pitäisi olla ilmakehän koostumuksessa käytännössä lainkaan. Silti sitä on ollut läpi maapallon historian. Välillä - geologisen aineiston perusteella nykyistä lämpimämpinä kausina - myös huomattavasti enemmän kuin nykyään. Vai väitätkö, ettei hiilidioksidipitoisuudella ole maapallon historian aikana ollut mitään yhteyttä keskilämpötilaan?

Tietysti hiilidioksidin säilymisen aika vaikuttaa olennaisesti pitoisuuden vaihteluihin.

Lyhyt elinikä kertoo sen, että luonnollisilla lähteillä ja nieluilla on olennainen vaikutus kokonaismäärään. Pienikin muutos näiden suhteissa vaikuttaa siihen, mihin suuntaan pitoisuus kehittyy.

Suurin osa ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvusta on peräisin meristä merien lämpenemisen tuloksena. Hiilidioksidin määrän kasvu vaihtelee vuosittain erittäin tarkasti merien pintalämpötilaa seuraten. Hiilidioksidin kokonaismäärä ilmakehässä on integraali näistä muutoksista.

Jokainen voi tarkistaa väitteeni itse täältä:
http://www.woodfortrees.org/plot/esrl-c ... offset:0.1

GISSin anomaliana noin -0.6c riittää kääntämään hiilidioksin pitoisuuden ilmakehässä laskuun ja ei ole ollenkaan poissuljettua, että tämä tapahtuu muutaman vuoden sisällä.

Toisaalta on siis turha olla huolissaan merien happamoitumisesta, sillä ei sitä happamoitumista lisää hiilidioksidi, joka on merestä itsestään peräisin.

MAK

Tietysti hiilidioksidin säilymisen aika vaikuttaa olennaisesti pitoisuuden vaihteluihin.

Lyhyt elinikä kertoo sen, että luonnollisilla lähteillä ja nieluilla on olennainen vaikutus kokonaismäärään. Pienikin muutos näiden suhteissa vaikuttaa siihen, mihin suuntaan pitoisuus kehittyy.

Suurin osa ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvusta on peräisin meristä merien lämpenemisen tuloksena. Hiilidioksidin määrän kasvu vaihtelee vuosittain erittäin tarkasti merien pintalämpötilaa seuraten. Hiilidioksidin kokonaismäärä ilmakehässä on integraali näistä muutoksista.




Reaclimatesta sattui juuri silmiin seuraava teksti:
You can calculate the change in CO2 per deg C global warming over long (multi-centennial) timescales from the ice age data – it’s roughly 100ppmv/5ºC = 20 ppmv/ºC. The increase in atmospheric CO2 in the last 200 years is now about 110ppmv, implying that any natural driver would have need to have been more than 5ºC natural warming in recent centuries. This would have been noticed by someone.

Jokainen voi tarkistaa väitteeni itse täältä:
http://www.woodfortrees.org/plot/esrl-c ... offset:0.1

GISSin anomaliana noin -0.6c riittää kääntämään hiilidioksin pitoisuuden ilmakehässä laskuun ja ei ole ollenkaan poissuljettua, että tämä tapahtuu muutaman vuoden sisällä.


Kuvassasi ei ole GISSin anomaliaa. Eikö pitäisi lisäksi katsoa merien eikä troposfäärin lämpötilaa.

MAK
Seuraa 
Viestejä2692
kalleg

Kuvassasi ei ole GISSin anomaliaa. Eikö pitäisi lisäksi katsoa merien eikä troposfäärin lämpötilaa.

Käytin UAHia, sillä se on luotettavin.

Oikein vertailusarja tietysti olisi HADSST, mutta siinäkin näkyy mittaustapojen tuomat virheet. Tämäkin vertailu kuitenkin kertoo miten globaali lämpötila on käytännössä suoraan kiinni merien pintalämpötilasta:

http://www.woodfortrees.org/plot/esrl-c ... /scale:0.6

Huvittavaa tämä ns. tieteellisiin tutkimuksiin vetoaminen

Suurin osa nykytutkimuksista on luettavissa tutkivaan journalismiin. Tieteelliset kriteerit ovat matalalla, pääasia että saadaan suuria joukkoja kiinnostavaa luettavaa. Niin Hannu Tanskanen kuin palstan nimimerkitkin väittelevät tasapäisinä tosikkoina perustamalla tietonsa saman tasoiseen pupputieteeseen.

Paco
Niin Hannu Tanskanen kuin palstan nimimerkitkin väittelevät tasapäisinä tosikkoina perustamalla tietonsa saman tasoiseen pupputieteeseen.

Olisi mielenkiintoista nähdä esimerkki siitä korkeatasoisemmasta tieteestä sitten! Jos sellaista on olemassa.

offmind
Seuraa 
Viestejä21254
Paco
Tieteelliset kriteerit ovat matalalla

Millä tavoin?

Kreationistit kyllä yrittävät nakertaa vertaisarvioinnin käytön merkitystä perustamalla omia "tieteellisisiä" julkaisujaan joissa on oma "peer review" -järjestelmä, mutta koska vertaisarviointi ei ole likimainkaan ainoa asia joka ratkaisee sen että täyttyvätkö tieteen kriteerit, joten sillä tuskin on laajempaa merkitystä.

pääasia että saadaan suuria joukkoja kiinnostavaa luettavaa.

Oletko varma että et sekoita tieteellisen tutkimuksen tuloksia ja niiden popularisointia keskenään? Naturen ja Tiede -lehden välillä on kuitenkin jonkin verran eroa.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat