Mihin viruksen perimäaines kulkeutuu?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jos virus hajoaa desinfioinnin seurauksena, mihin sen perimäaines kulkeutuu? Säilyykö sen DNA? Virushan ei ole elävä niinkuin bakteeri on. Voiko ihminen tuhota viruksen niin, että sen DNA katkeaa? Jos voi, niin mitä näistä katkenneista DNA -pätkistä tulee? Voiko niistä kehittyä uudenlaisia viruksia tai voivatko ne yhteenliittyä johonkin toiseen DNA -ketjuun?

Kommentit (5)

Vierailija

Hajonneiden virusten DNA:lle taitaa käydä samoin kuin hajonneiden bakteerien: se jää lillumaan paljaana ja yleensä hajoaa nopeasti osiinsa. DNAhan on melko herkkää tavaraa, eikä juurikaan säily sellaisenaan. Esimerkiksi DNA-näytteiksi kerätyt hyönteiset täytyy joko säilöä heti alkoholiin tai kuljettaa elävinä, koska jo lyhytkin aika kuolleena ilman säilöntää hävittää DNA:n. Alkoholi, kuivaus tai pakastus tosin mahdollistaa säilymisen paljon pitempiä aikoja.
Bakteerit pystyvät kuitenkin joskus napsimaan näitä irrallisia DNA-pätkiä ympäristöstään ja liittämään niitä osaksi omaa perimäänsä siinä toivossa, että mukana tulisi jotain kätevää ominaisuutta koodaava geeni. Tällä tavallahan sairaalabakteerien arvellaan syntyneen: sairaaloissa käytetään paljon bakteerien soluseiniä hajottavia desinfiointiaineita, jotka jättävät jälkeensä irtonaisia bakteerigenomeja, ja seuraavat bakteerit poimivat näistä geenejä talteen. Kun samassa ympäristössä lisäksi käytetään paljon antibiootteja, antibioottiresistenssigeeneillä on melkoinen kysyntä.

Vierailija
väläys
Jos virus hajoaa desinfioinnin seurauksena, mihin sen perimäaines kulkeutuu?

Leviää minne sattuu. Saattaa mennä muiden mikrobien kierrätykseen tai niiden syömäksi tai sitten se vain hajoaa esim UV:n vaikutuksesta alkutekijöihinsä. Kyllä nukleotidit aina jonnekin kelpaavat.

väläys
Säilyykö sen DNA?

jonkin aikaa. Kuten jo tulikin ilmi, tämä aika ei ole säilönnän kannalta riittävän pitkä normaaliolosuhteissa. DNA:ta kuitenkin voidaan käyttää tutkittaessa, onko pinnoilla elämää. Diagnostiikassa ollaankin jo otettua askeleita siihen suuntaan, ettei mikrobimäärityksiä välttämättä tarvitse tehdä, kun yhtä hyvin voidaan tutkia onko DNA:ta pinnoilla ja jos on, niin minkä elukan. Samaten tietyissä olosuhteissa, kuten esim meren syvänteissä on DNA:lla onnistututtu tutkimaan tiettyjä eliöitä. Näitä mikrobeja ja muita eliöitä ei välttämättä aina saada elävänä laboratorioon, mutta niiden DNA jää usein todisteeksi menneestä läsnäolosta. Joissain tapauksissa eliöstä ei ole lainkaan suoria havaintoja, vaan sen olemassaolon spekulointi perustuu nimenomaan sen jälkeensä jättämään DNA:han.

DNA siis todellakin säilyy ja sitä hyödynnetäänkin. Se vain ei säily kokonaisena kovin pitkään, vaan alkaa pilkkoutua pian.

väläys
Voiko ihminen tuhota viruksen niin, että sen DNA katkeaa?

Meinaatko siis, että toimivan viruksen sisälle pääsisi vaikka joku kinaasientsyymi, joka rupeaisi riehumaan siellä? Ihan kiva idea. Ei kai sille mitään estettä olisi, jos vain se entsyymi jollain konstilla ensin saataisiin ujutettua viruksen sisälle.

väläys
Jos voi, niin mitä näistä katkenneista DNA -pätkistä tulee?

Jos viruksen sisällä onkin yhtäkkiä vain DNA hakkelusta, ei virus varmaankaan toimi erityisen hyvin. Tietyillä bakteereilla on kyllä tehokkaat järjestelmät tällaisten vaurioiden korjaamiseksi. Itseasiassa ihmiselläkin sellainen on olemassa, mutta se vain ei oikein kilpaile bakteerien kanssa. Siksi plutoniumtynnyrissä elää bakteereja, ei ihmisiä.
kts http://en.wikipedia.org/wiki/Dna_repair#DNA_repair_mechanisms En ole kuullut että viruksilla semmoisia monimutkaisia hienouksia olisi. Vaikka olisikin, niin ei sekään aivan kaikkea vahinkoa kykenisi korjaamaan. DNA:n pilkkomisen tuloksena virus on epäkunnossa. Näissä asioissa ei pidä olla ennakkoluuloinen. Monet lääkkeet toimivat mitä omituisimmilla mekanismeilla.

väläys
Voiko niistä kehittyä uudenlaisia viruksia tai voivatko ne yhteenliittyä johonkin toiseen DNA -ketjuun?

Solun ulkopuolella DNA tuskin tekee yhtään mitään. Vaaditaan paljon erilaisia proteiineja ennen kun DNA muuttuu virukseksi. Toinen virus tai elävä solu sen sijaan voi napata näitä DNA-pätkiä itselleen ja kierrättää ne parhaaksi katsomallaan tavalla.

Juuri tästähän on kyse H5N1 ja H1N1:n kohdalla. Ne ovat jotenkin onnistuneet tekemään vaihtokauppoja linnun ja sian influenssavirusten kanssa. Sieltä saa uusia pintaproteiineja näppärästi.

Bakteerien antibiottiresistenssigeenit vaeltelevat samaan tapaan, kuten jo äsken tulikin ilmi. Bakteereilla plasmidit välittävät näppärästi resistenssejä ja muita ominaisuuksia.

Vierailija

Yllä oleva viesti oli hyvin kirjoitettu, mutta unohti täysin sen, että tiettyjen virusten perimäaines on RNA:ta. Jos RNA-virus kosahtaa syystä tai toisesta kohdeorganismin ulkopuolelle kuten se tekee desinfioinnissa sen perimäaines pilkkoutuu melko lyhyessä ajassa koska RNAasi entsyymit hajoittavat kaiken minkä tielleen sattuu ja niitä on kaikkialla, ilmassa, iholla jne. Tämä on aika iso ongelma RNA:n eristämisessä tutkimustarkoituksiin. Jos viruksen perimää päätyy verenkiertoon tai soluvälitilaan niin luulisi, että valkosolut pistäisivät kaikenlaisen perimäaineksen täysin lihoiksi melko lyhyessä ajassa.

Vierailija

"Unohti", koska ei tiennyt... Aina sitä oppii. Kiitos lisäyksestä. RNA-diagnostiikasta en pahemmin ole lukenut, enkä ole siihen liiemmin törmännytkään.

Jos tosiaan RNA tuppaa hajoamaan pikavauhtia, vaikeuttaa se oleellisesti RNA-virusten havainnointia. Olisi se niin näppärää RNA-testillä tutkia näiden läsnäoloa, vaan ei... Vasta-ainetesti tuppaa jäämään vanhaksi heti kun viruksen proteiinit muuttuvat vähänkin. RNA-sekvenssistä varmasti löytyisi pysyviä pätkiä, joista olisi hyvä tehdä koettimia. Noh. Maailma ei ole täydellinen. Kaippa ne proffat jotain keksivät tähänkin hätään sitten joskus.

Vierailija
Tetrafuran
RNA-sekvenssistä varmasti löytyisi pysyviä pätkiä, joista olisi hyvä tehdä koettimia. Noh. Maailma ei ole täydellinen. Kaippa ne proffat jotain keksivät tähänkin hätään sitten joskus.



Toki RNA:sta saa hyviä koettimia. Tarvitaan vaan käänteis skriptaasi entsyymi, joka muuttaa RNA:n DNA:ksi. Ainakin retrovirukset kuten HIV käyttävät sitä. Tätä hyödynnetään kaikenlaisissa metodeisssa geeniterapiasta DNA mikrosiruilla tehtäviin analyyseihin. Alkaa nyt menemään sen verran ohi ketjun aiheesta, että parempi että en höpise asiasta enempää.

Uusimmat

Suosituimmat