Maapallon ilmastohistoria-kirja

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen lukenut Juha Pekka Lunkan kirjan Maapallon ilmastohistoria nyt noin puoleenväliin, ja ajattelin kysellä täältä, löytyykö muita kirjaan tutustuneita ja millaisia ajatuksia se on herättänyt.

Ennen kaikkea kiinnostaisi se, osaisiko joku geologiaan/ilmastotieteisiin perehtynyt sanoa jotain kirjan luotettavuudesta? Lunkka vaikuttaisi olevan kovan luokan tieteentekijä ja olisin taipuvainen luottamaan hänen asiantuntemukseensa, mitä geologiaan tulee. Omaa asiantuntemustahan minulla ei aiheesta juuri ole.
Tässä siis tietoja kirjoittajasta nopeasti googlattuna:
http://cc.oulu.fi/~geolwww/lunkka.html

Kuitenkin vaikuttaisi siltä, että biologian suhteen asiantuntemus on jäänyt puoliväliin. Kirjahan siis käy läpi maapallon historian kertoen eri aikakausien ilmastosta, sedimenteistä ja eliöstöstä sekä siitä, kuinka esihistoriallista ilmastoa on tutkittu. Monessa kohdin esim. esihistoriallisen eläimistön nimeäminen tai sukulaissuhteiden kuvaus menee päin mäntyä. Enimmäkseen kyseessä ovat pikkuseikat, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta oleellisia, mutta ne heikentävät kyllä kirjoittajan uskottavuutta.

Myös popularisointi on jäänyt välillä vähän vaiheeseen. Teksti on usein raskasta ja välillä epäjohdonmukaista. Myös (oikeaa) suomenkielistä nimistöä olisi hyvä käyttää silloin, kun sellainen on saatavilla, koska suoraan tieteellisistä nimistä väännetyt suomennokset ovat sekä kielellisiä hirviöitä että hankalia muistaa.

Hyvä esimerkkilause näistä mokista löytyy sivulta 123:

Cycadipuiden lisäksi metsät koostuivat trias- ja jurakaudella ginkoista (neidonheisipuukasvit) ja koppisiemenisiä havupuita muistuttavista kasveista.

Cycadophyta-ryhmän kasveilla on suomenkielinenkin nimi, vieläpä laajalti tunnettu ja käyttökelpoinen sellainen: käpypalmut. "Ginkot" taas kuuluvat alakaareen Ginkgophyta, joka on suomeksi neidonhiuspuut (ei siis tosiaankaan neidonheisi). "Koppisiemenisiä havupuita muistuttavat kasvit" taas ovat vielä mystisempiä: ne on kun olivat havupuita, eivät mitään niitä muistuttavaa. Lisäksi ne olivat paljassiemenisiä (ensimmäiset koppisiemeniset ilmaantuivat vasta myöhemmin eivätkä ne edes muistuttaneet toisiaan tuon lauseen oikeuttavalla tavalla).

Kirjoittelen lisää kommentteja, kunhan ehdin kahlailla kirjan loppuun.

Sivut

Kommentit (27)

pkinnunen
Seuraa 
Viestejä453
Liittynyt6.5.2009

kylläpä tuli luettua,heti viimevuoden syyskuussa viimevuonna,silloin se ilmestyi.
Lunkka ei kauheesti spekuloi kirjassaan,geologi kun on,hyvä kirja,täytyypä lukea uudestaan.

HSTal
Seuraa 
Viestejä736
Liittynyt10.4.2009
Mei long
Olen lukenut Juha Pekka Lunkan kirjan Maapallon ilmastohistoria nyt noin puoleenväliin, ja ajattelin kysellä täältä, löytyykö muita kirjaan tutustuneita ja millaisia ajatuksia se on herättänyt.
...

Kirjoittelen lisää kommentteja, kunhan ehdin kahlailla kirjan loppuun.




Odotin mielenkiinnolla että Mei long kommentoisi muitakin kirjansa tietoja. Koska olemme aikaisemmin keskustelleet asiaan liittyvistä aiheista, kirjoitan niistä hieman lisää.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liitukausi
"Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 146 ja päättyi 65,5 miljoonaa vuotta sitten. "

Minua kiinnostaisi mm seuraavien U-kirjan tietojen ja nykyisten tietojen vertailu:


Page-689
90,000,000 years ago the angiosperms emerged from these early Cretaceous
seas and soon overran the continents. These land plants suddenly appeared
along with fig trees, magnolias, and tulip trees. Soon after this time fig
trees, breadfruit trees, and palms overspread Europe and the western plains of
North America. No new land animals appeared.

Page-690
Great plant-life evolution was taking place. Among the land plants the
angiosperms predominated, and many present-day trees first appeared, including
beech, birch, oak, walnut, sycamore, maple, and modern palms. Fruits, grasses,
and cereals were abundant, and these seed-bearing grasses and trees were to
the plant world what the ancestors of man were to the animal world-- they were
second in evolutionary importance only to the appearance of man himself.
Suddenly and without previous gradation, the great family of flowering plants
mutated. And this new flora soon overspread the entire world.




Täytyy ensin tutkia näitten englanninkielisten sanojen suomenkielisiä vastineita.

Vierailija
HSTal
Mei long
Olen lukenut Juha Pekka Lunkan kirjan Maapallon ilmastohistoria nyt noin puoleenväliin, ja ajattelin kysellä täältä, löytyykö muita kirjaan tutustuneita ja millaisia ajatuksia se on herättänyt.
...

Kirjoittelen lisää kommentteja, kunhan ehdin kahlailla kirjan loppuun.




Odotin mielenkiinnolla että Mei long kommentoisi muitakin kirjansa tietoja. Koska olemme aikaisemmin keskustelleet asiaan liittyvistä aiheista, kirjoitan niistä hieman lisää.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liitukausi
"Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 146 ja päättyi 65,5 miljoonaa vuotta sitten. "

Minua kiinnostaisi mm seuraavien U-kirjan tietojen ja nykyisten tietojen vertailu:


Page-689
90,000,000 years ago the angiosperms emerged from these early Cretaceous
seas and soon overran the continents. These land plants suddenly appeared
along with fig trees, magnolias, and tulip trees. Soon after this time fig
trees, breadfruit trees, and palms overspread Europe and the western plains of
North America. No new land animals appeared.

Page-690
Great plant-life evolution was taking place. Among the land plants the
angiosperms predominated, and many present-day trees first appeared, including
beech, birch, oak, walnut, sycamore, maple, and modern palms. Fruits, grasses,
and cereals were abundant, and these seed-bearing grasses and trees were to
the plant world what the ancestors of man were to the animal world-- they were
second in evolutionary importance only to the appearance of man himself.
Suddenly and without previous gradation, the great family of flowering plants
mutated. And this new flora soon overspread the entire world.




Täytyy ensin tutkia näitten englanninkielisten sanojen suomenkielisiä vastineita.



Miksi urantiakirjassa on 40 miljoonan vuoden virhe?

"23.05.2009
Kukkivat eli koppisiemeniset kasvit kehittyivät noin 130 miljoonaa vuotta sitten niitä edeltäneistä paljassiemenisistä kasveista, joihin kuuluvat muun muassa nykyiset käpypalmut ja havupuut.

Jo Charles Darwin hämmästeli, kuinka kasvien evoluutio johti ensimmäisiin kukkiviin yksilöihin. Nyt kysymykseen vastaa Floridan yliopiston luonnontieteellisen museon tutkija Andre Chanderbali kollegoineen Pnas-lehdessä.

Ryhmä vertaili kasvigeneetikkojen suosikkikasvin, lituruohon (Arabidopsis thaliana) ja avokadopuun (Persea americana) kukan kehitystä sääteleviä geenejä. Avokadopuu kuuluu evoluutiossa varhaisimpiin yhä elossa oleviin koppisiemenisiin.

Myöhemmillä koppisiemenisillä, kuten lituruoholla on neljää kukan muodostavaa rakennetta: emilehtiä, heteitä, terälehtiä ja verholehtiä. Avokadopuulla sen sijaan on emin ja heteiden lisäksi vain erilaistumattomia terälehtiä.

Tutkijat odottivat, että jokaiselle avokadopuun kukan kolmesta rakenteesta olisi omat rakennusohjeensa, kuten kehittyneemmillä kasveilla. Näin ei ollutkaan, vaan geenit muodostavat päällekkäisen säätelyverkoston.

”Avokadopuu on kuin elävä fossiili. Sillä on yhä tallella ohjeet, jotka mahdollistivat ensimmäisten kukkien synnyn”, Chanderbali sanoo.

Uusien tulosten valossa kukkivien kasvien kehittyminen ei siis ehkä vaatinutkaan niin suurta geneettistä harppausta kuin on luultu. Vain vähäinen kehitysohjelman säätö riitti muuttamaan kävyt kukiksi. Kun ensimmäinen alkeellinen kukka oli syntynyt, käynnistyi evoluutiopyrähdys, joka johti nykyiseen kukkaloistoon."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3791

HSTal
Seuraa 
Viestejä736
Liittynyt10.4.2009

U-kirjan sanat ovat peräisin 1900-luvun alkupuolen käytännöstä. Sanan "angiosperms " (Koppisiemeniset) kehittyivät liitukauden merikasvista, kerrotaan. Sanan tarkalla määrityksellä on ollut eri aikoina hieman vaihteleva merkitys. Tästä voi johtua myös Mei longin huomautus asiasta.

Seuraava Enc. Britannican teksti selvittää asiaa syvällisemmin:

"Although in the past the taxonomy of the angiosperms was somewhat controversial, a consensus began to develop among plant taxonomists toward the end of the 20th century. The angiosperms came to be considered a group at the division level (comparable to the phylum level in animal classification systems) called Magnoliophyta"; katso:

http://kotisivu.dnainternet.net/adslfor ... osperm.htm

Enc. Britannican teksti on varsin valaiseva, mutta katsotaan suomenkielistä selostusta:


Koppisiemeniset (Magnoliophytina, aiemmin Angiospermae) ovat siemenkasveja (Magnoliophyta) ja putkilokasveja (Tracheobionta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi". Suurin osa siemenkasveista on koppisiemenisiä; ryhmään kuuluu 200–450 heimoa ja noin 240 000 lajia[1]. Siemenkasvien toinen ryhmä on paljassiemeniset.

Koppisiemeniset on perinteisesti jaettu kahteen luokkaan:

Magnoliopsida – kaksisirkkaiset (aiemmin Dicotyledoneae)
Liliopsida – yksisirkkaiset (aiemmin Monocotyledoneae)

Yksisirkkaiset ovat kaksisirkkaisista kehittynyt monofyleettinen ryhmä. Kaksisirkkaiset ovat siten parafyleettisiä, mikä tarkoittaa, että yhteisestä kantamuodosta huolimatta ne eivät sisällä kaikkia siitä kehittyneitä lajeja. Suurin osa kaksisirkkaisista kuuluu kuitenkin monofyleettiseen ryhmään Eudicotyledon, jota voidaan myös pitää omana luokkanaan Rosopsida. Loput kaksisirkkaisista muodostaisivat siten parafyleettisen ryhmän Palaeodicotyledon, jota voidaan jakaa edelleen pienempiin osiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Koppisiemeniset




Suuri määrä yhtymäkohtia löytyy U-kirjan selostuksiin. Sanojen usein hieman muuttuneeseen merkitykseen ja käytäntöön on aina syytä kiinnittää huomiota U-kirjan tekstiä analysoitaessa!

HSTal
Seuraa 
Viestejä736
Liittynyt10.4.2009

U-kirjan tekstin käännös:


SIVU.689 - 90.000.000 vuotta sitten ilmaantuivat koppisiemeniset
kasvit näistä varhaisista liitukauden meristä, ja ne levisivät pian
kaikille mantereille. Nämä maakasvit ilmaantuivat yht'akkiä
viikunapuiden, magnolioiden ja tulppaanipuiden myötä. Pian tämän
jälkeen viikunapuut, leipäpuut ja palmut levisivät yli Euroopan ja
Pohjois-Amerikan läntisten tasankojen. Mitään uusia maaeläimiä ei
ilmaantunut.

Tämä kausi saa nimensä liitu- ja
merkkelihiekkakerrostumien mukaan. Näiden aikojen sedimenteissä
vaihtelevat eriväriset juovat, jotka koostuvat liidusta, savikivestä,
hiekkakivestä ja vähäisestä määrästä kalkkikiveä samoin kuin
heikkolaatuisesta kivihiilestä eli ruskohiilestä ja monin seuduin nämä
kerrokset sisältävät ölyä. Näiden kerrosten paksuus vaihtelee 60
metristä paikoin jopa 3000 metriin läntisessä Pohjois-Amerikassa ja
lukuisissa esiintymissä Euroopassa. Kalliovuorten alueen itärajoilla
näitä kerrostumia on havaittavissa ylöspäin kääntyneissä, vuoriston
juurella sijaitsevissa kukkuloissa.

SIVU.690 - lmasto oli edelleen lämmin ja yhtenäinen. Arktiset
seudut saivat nauttia säästä, joka muistutti suuresti nykyään
Pohjois-Amerikan keski ja eteläosissa vallitsevaa ilmanalaa.

Kasvisto kehittyi suurenmoisella tavalla. Maakasvien
joukossa vallitsevana tyypinä olivat koppisiemeniset kasvit, ja monien
nykyajan puulajien ensimmäiset yksilöt ilmestyivät. Niihin kuuluvat
muiden muassa pyökki, koivu, tammi, pähkinäpuu, sykomori, vaahtera ja
nykyiset palmut. Hedelmä-, ruoho- ja viljalajeja oli runsaasti, ja
nämä siemeniä tuottavat ruohot ja puut merkitsivät kasvikunnalle
samaa, mitä ihmisen esivaiheet merkitsivät eläinkunalle __ ne olivat
evolutionaararisessa tärkeysjärjestyksessä toisella sijalla heti
ihmisen itsensä ilmaantumisen jälkeen. Yh'täkkisesti ja ilman
edeltäviä välivaiheita ilmaantui mutaation kautta kukkakasvien suuri
lahko. Ja tämä uusi kasvimuoto levisi pian koko maailmaan.

Vierailija
HSTal
U-kirjan sanat ovat peräisin 1900-luvun alkupuolen käytännöstä. Sanan "angiosperms " (Koppisiemeniset) kehittyivät liitukauden merikasvista, kerrotaan. Sanan tarkalla määrityksellä on ollut eri aikoina hieman vaihteleva merkitys. Tästä voi johtua myös Mei longin huomautus asiasta.

Höpö höpö. Angiosperm tarkoittaa koppisiemenistä eli kukkakasvia. Vaikka taksonomeilla on aina tietenkin kiistansa siitä, minkä tason taksoni sen pitäisi olla, itse kukkakasvien erottelu muista on ollut alun alkaenkin selvä, koska kukat nyt vain ovat aika helppoja erottaa. Luonnollisesti fossiilien kohdalla tunnistaminen on hankalampaa, elleivät itse kukat ole sattuneet säilymään. Ensimmäinen tunnettu kukkakasvi on Kiinasta löydetty järvikasvi Archaefructus 130 miljoonan vuoden takaa.

Kirjasi kuulostaa edelleen siltä, miten asiat on 50-luvulla ymmärretty, lisättynä joitain uskaliaita arvauksia. Nykyään tiedetään jo jonkin verran enemmän, vaikka tiedot toki siellä täällä vielä ovatkin relevantteja.

pkinnunen
kylläpä tuli luettua,heti viimevuoden syyskuussa viimevuonna,silloin se ilmestyi.
Lunkka ei kauheesti spekuloi kirjassaan,geologi kun on,hyvä kirja,täytyypä lukea uudestaan.

Spekulointi on kyllä tässä kirjassa korvattu kovilla faktoilla, mikä on jo sinänsä populaarille ilmastokeskustelulle hyvä vastapaino. Maapallon ilmastohistoria kertoo, mitä tiedetään ja kuinka se tiedetään, eikä paljonkaan enempää.

HSTal
Seuraa 
Viestejä736
Liittynyt10.4.2009

Aivan hyviä kommentteja. Mutta tutkijat ovat varmoja siitä, että U-kirjan alkuperäinen englanninkielinen teksti on peräisin 1930-luvulta. Vuodet 1934...1935 ilmoitetaan itse kirjassa.
Kirjan tekstissä on kohtia, jossa usein käy ilmi että kirjoitusajankota on mainittu. Tietyt hiukkasfysiikassa käytössä olevat sanat esiintyivät tieteissä vain lyhyen ajan, juuri mainittuina vuosina.

Pääasia, ja lukemattomia kertoja todettu tosiasia, on että monet tiedot ovat edelleen relevantteja!
Koskien "lisättynä joitain uskaliaita arvauksia" on kyllä ensin mieleen tuleva ajatus, ja oikea havainto muissakin yhteyksissä. Pitkään tutkittuani asiaa en vain yhdy siihen että kyseessä olisi "arvauksia", vaan liian monta kertaa nämä arvaukset ovat osoittautuneet oikeaksi tiedoksi!

Seuraavassa viitteessä on mielenkiintoista tekstiä, sekä lukuisia referenssiä joita olen alustavasti lukenut:

http://en.wikipedia.org/wiki/Flowering_plant

Sekä fenomenologi että Mei long mainitsi nykyisiä ajoituksia esim. genetiikan avulla. Mutta monet näistä 140...130 miljoona vuotta vanhat ajoitukset ollaan kumottu muissa raporteissa:


Recent DNA analysis (molecular systematics) [8][9] show that Amborella trichopoda, found on the Pacific island of New Caledonia, belongs to a sister group of the other flowering plants, and morphological studies [10] suggest that it has features which may have been characteristic of the earliest flowering plants.

The great angiosperm radiation, when a great diversity of angiosperms appears in the fossil record, occurred in the mid-Cretaceous (approximately 100 million years ago). However, a study in 2007 estimated that the division of the five most recent (the genus Ceratophyllum, the family Chloranthaceae, the eudicots, the magnoliids, and the monocots) of the eight main groups occurred around 140 million years ago. [11] By the late Cretaceous, angiosperms appear to have become the predominant group of land plants, and many fossil plants recognizable as belonging to modern families (including beech, oak, maple, and magnolia) appeared.

http://en.wikipedia.org/wiki/Flowering_plant




Seuraava tieto on kuitenkin edelleen pätevä, ja yhtyy läheisesti U-kirjan mainitsemaan 90 miljoonaa vuotta sitten: The great angiosperm radiation, when a great diversity of angiosperms appears in the fossil record, occurred in the mid-Cretaceous (approximately 100 million years ago).

Lupasin aikaisemmin ottaa esille lukuisia muitakin kohtia Maapallon historiasta, jotka ovat relevantteja "ilmastonmuutoksen" ymmärtämisen kannalta. Asialliset kommentit ovat tervetulleita.

HSTal
Seuraa 
Viestejä736
Liittynyt10.4.2009

Tässä pitäisi edetä hieman systemaattisemmin ja aikajärjestyksessä. Mutta materiaalia on liikaa. Täytyy tyytyä lyhyempiin näytteisiin.

Seuraava U-kirjan väite on ajankohtainen ja mielenkiintoinen:


Page-662
With this increase in land elevation the first climatic differences of
the planet appeared. Land elevation, cosmic clouds, and oceanic influences are
the chief factors in climatic fluctuation. The backbone of the Asiatic land
mass reached a height of almost nine miles at the time of the maximum land
emergence. Had there been much moisture in the air hovering over these highly
elevated regions, enormous ice blankets would have formed; the ice age would
have arrived long before it did. It was several hundred millions of years
before so much land again appeared above water.




Käännös:

SIVU.662 - Tämän lisääntyneen maankohoamisen myötä ilmaantuivat
planeetan ensimmäiset ilmastolliset erot. Maan kohoaminen, kosmiset
pilvet ja merelliset vaikutukset ovat tärkeimpiä tekijöitä ilmaston
vaihtelussa. Aasian maamassan harja nousi maan kohoamisen ollessa
suurimmillaan lähes neljäntoista ja puolen kilometrin korkeuteen.
Mikäli näiden korkealle kohonneiden alueiden yllä leijuneessa ilmassa
olisi ollut paljon kosteutta, olisi silloin muodostunut suunnattomia
jäätiköitä; jääkausi olisi koittanut paljon aikaisemmin kuin sitten
tapahtui. Vasta useita satoja miljoonia vuosia myöhemmin ilmaantui
taas yhtä paljon maata veden yläpuolelle.
=

Varmaan monet ilmastontutkijat nykyään yhtyisi esitettyihin väitteisiin! Yksityiskohtaisempia ja käytännön esimerkkejä noista vaikutuksista tulee esille muualla tekstissä.

Suoraan ei viitata auringon vaikutukseen, epäsuorasti kyllä, siis:

Maan kohoaminen, kosmiset pilvet ja merelliset vaikutukset ovat tärkeimpiä tekijöitä ilmaston vaihtelussa.

Auringon säteilemien elektronien lämmittävä vaikutus tulee myös U-kirjassa epäsuorasti esille muussa yhteydessä! Voisin ajatella että auringon elektroneilla, ja hiukkasilla yleensä, on suurempi vaikutus Maapallon arktisilla alueilla, ja sähkömagneettisella säteilyllä eniten vaikutusta ekvaattoria lähemmillä leveysasteilla.

Ajatuksia?

HSTal
Seuraa 
Viestejä736
Liittynyt10.4.2009

Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty professori Juha Pekka Lunkalle teoksesta Maapallon ilmastohistoria. Kasvihuoneista jääkausiin.



Joku, joka on lukenut prof. Lunkan kirjaa, olisi hieman voinut kertoa hänen teorioista jääkausista ja niitten syistä. Siksi otin esille edellisen aiheen.

U-kirja käsittelee myös atmosfäärin kehitystä sen kemian suhteen, kuten hapen, otsonin, typen ja hiilidioksidin (CO2) määrän kehitystä ajan myötä.

Esim:


Page-659
The primitive planetary atmosphere is slowly evolving, now containing
some water vapor, carbon monoxide, carbon dioxide, and hydrogen chloride, but
there is little or no free nitrogen or free oxygen. The atmosphere of a world
in the volcanic age presents a queer spectacle. In addition to the gases
enumerated it is heavily charged with numerous volcanic gases and, as the air
belt matures, with the combustion products of the heavy meteoric showers which
are constantly hurtling in upon the planetary surface. Such meteoric
combustion keeps the atmospheric oxygen very nearly exhausted, and the rate of
meteoric bombardment is still tremendous.
...
Page-665
And it was from such seashores of the mild and equable climes of a later
age that primitive plant life found its way onto the land. There the high
degree of carbon in the atmosphere afforded the new land varieties of life
opportunity for speedy and luxuriant growth. Though this atmosphere was then
ideal for plant growth, it contained such a high degree of carbon dioxide that
no animal, much less man, could have lived on the face of the earth.



Käännös:
SIVU.659 - Alkeellinen planetaarinen ilmakehä on hitaasti
kehittymässä. Tässä vaiheessa se koostuu vähäisestä määrästä
vesihöyryä, hiilimonoksidista, hiilidioksidista sekä vetykloridista,
mutta sitoutumatonta typpeä tai vapaata happea on vain vähän tai ei
ollenkaan. Vulkaanista aikakautta elävän maailman ilmakehä on
eriskummallinen nähtävyys. Lueteltujen kaasujen lisäksi sitä
kuormittivat raskaasti lukuisat vulkaaniset kaasut, ja sitä mukaa kun
ilmavyö vanhenee, siihen sekoittuu palamistuotteita planeetan pintaa
taukoamatta pommittavista, rankkoina jatkuvista meteorikuuroista.
Tällainen meteorien palaminen kuluttaa ilmakehän hapen miltei
kokonaan, ja meteoripommitusten määrä on yhä suunnaton.

SIVU.665 - Planeetalla, jossa elollisuudella on merellinen
alkuperä, lukuisat sisämeret, pitkän rannikon matalat vedet ja
suojaisat poukamat tarjoavat ihanteelliset olosuhteet elämän
juurruttamiselle. Ja nimenomaan tällainen maapallon vesien
jakautuminen oli tuolloin hyvää vauhtia kehittymässä. Nämä
entisaikojen sisämeret olivat harvoin sataaviittäkymmentä tai
sataakahdeksaakymmentä metriä syvempiä, ja auringonvalo kykenee
tunkeutumaan merivedessä yli sadankahdeksankymmenen metrin syvyyteen.

Ja juuri tällaisilta myöhempien aikakausien leudon ja
tasaisen ilmaston omanneilta rannikoilta alkukantainen kasvisto
hakeutui kuivalle maalle. Ilmakehän korkea hiilipitoisuus tarjosi
siellä elollisuuden uusille, maalla kasvaville muunnoksille
mahdollisuuden nopeaan ja rehevään kasvuun. Vaikka tämä silloinen
ilmakehä oli kasvullisuudelle ihanteellinen, sen
hiilidioksidipitoisuus oli niin suuri, ettei mikään eläinlaji,
ihmisestä puhumattakaan, olisi voinut elää maan kamaralla.

= = =

Tällaiset selostukset 1930-luvulta ovat hyvin mielenkiintoisia, koska suuri riita "ilmastonmuutoksesta" on paljon myöhempää perua!

Vierailija
Mei long
pkinnunen
kylläpä tuli luettua,heti viimevuoden syyskuussa viimevuonna,silloin se ilmestyi.
Lunkka ei kauheesti spekuloi kirjassaan,geologi kun on,hyvä kirja,täytyypä lukea uudestaan.

Spekulointi on kyllä tässä kirjassa korvattu kovilla faktoilla, mikä on jo sinänsä populaarille ilmastokeskustelulle hyvä vastapaino. Maapallon ilmastohistoria kertoo, mitä tiedetään ja kuinka se tiedetään, eikä paljonkaan enempää.



Luin kirjan myöskin viime syksynä ja voin suositella vaikka huomasinkin saman tapaisia huolimattomuusvirheitä nimen omaan biologisessa tiedossa mistä kirjoitit. Myöskään kirjoitustyyli ei välttämättä ole niitä luettavimpia (ei vedä vertoja Matti Erosen 90-luvun Jääkausien jäljillä -kirjalle) mutta joka tapauksessa kirja on tervetullut lisä harvinaiseen suomalaiseen geologiseen populaaritiedekirjallisuuteen. Niinkuin jo mainittiinkin olisi kyllä kaivannut osaavaa toimittamista.

HSTal
Seuraa 
Viestejä736
Liittynyt10.4.2009

Atmosfäärin CO2 alkaen n. 550 milj. vuotta sitten, lähde:


GEOCARB III: A REVISED MODEL OF ATMOSPHERIC CO2
OVER PHANEROZOIC TIME
ROBERT A. BERNER and ZAVARETH KOTHAVALA
Department of Geology and Geophysics, Yale University

Results show a similar overall pattern to those for GEOCARB II: very high CO2
values during the early Paleozoic, a large drop during the Devonian and Carboniferous,
high values during the early Mesozoic, and a gradual decrease from about 170 Ma
to low values during the Cenozoic. However, the new results exhibit considerably
higher CO2 values during the Mesozoic, and their downward trend with time agrees
with the independent estimates of Ekart and others (1999).

http://www.geocraft.com/WVFossils/Refer ... Berner.pdf




Yllä mainittu tutkimus näyttäisi olevan monipuolinen ja laadukas. Useimmat lähteet ovat samaa mieltä kuin U-kirja siitä että elämän kehityksen alkuaikoina CO2 pitoisuus oli korkea. Mainitun tutkimuksen mukaan ehkä jopa yli 70 kertaa nykyinen CO2 taso; mikä on vielä korkeampi arvio kuin aikaisemmat. Raportissa on mukana kasvisten vaikutus CO2 tasoon, ja useita muitakin vaikutuksia.

Tiedämme, että noin 550-540 miljoona vuotta sitten ilmesyvät, kaikkialla Maapallolla yhtäkkiä runsaasti elämän fossiileja ja jäännöksiä maan kerrostumissa.

Käyrästä näkyy miten CO2 tasot rupeavat laskemaan. Todenäköiseti samalla ilman happipitoisuus rupeaa nousemaan, U-kirja sanoo näin:


Page-680
The elevation of the continents proceeded, and the atmosphere was
becoming enriched with oxygen. The earth was overspread by vast forests of
ferns one hundred feet high and by the peculiar trees of those days, silent
forests; not a sound was heard, not even the rustle of a leaf, for such trees
had no leaves.

Page-684
The vast oceanic nursery of life on Urantia has served its purpose.
During the long ages when the land was unsuited to support life, before the
atmosphere contained sufficient oxygen to sustain the higher land animals, the
sea mothered and nurtured the early life of the realm. Now the biologic
importance of the sea progressively diminishes as the second stage of
evolution begins to unfold on the land.




Käännös ja hieman laajempi ote:

SIVU.680 - Mannerten kohoaminen eteni, ja ilmakehä muuttui
happipitoisemmaksi. Maata peittivät laajat, kolmenkymmenen metrin
korkuiset saniaismetsät ja noiden aikojen erikoiset puut, hiljaiset
lehdot; ääntäkään ei kuulunut, ei edes lehtien havinaa, sillä nämä
puut olivat lehdettömiä.

Ja näin lähestyi loppuaan eräs merellisen elollisuuden
evoluution pisimpään jatkuneista jaksoista, kalojen aikakausi. Tämä
maailmanhistorian kausi kesti lähes viisikymmentä miljoonaa vuotta;
tutkijoidenne piirissä se tunnetaan devonikautena.

SIVU.684 - Tämän, tutkijoidenne permikautena tunteman, biologisten
koettelemusten ajanjakson päättyminen merkitsee samalla sen
paleotsooisen maailmankauden loppua, joka käsittää planeetan
historiasta neljäsosan, kaksisataaviisikymmentä miljoonaa vuotta.

Urantian elollisuuden valtava merellinen lastenhuone on
täyttänyt tehtävänsä. Niinä pitkinä aikakausina, jolloin maa ei
soveltunut eliöstön ylläpitämiseen, ennen kuin ilmakehä oli riittävän
happipitoinen korkeampien maaeläinten elossapitämiseen, meri toimi
maailman varhaisen elollisuuden äitinä ja ravitsijana. Tästä lähtien
meren biologinen merkitys vähenee asteittain, kun evoluution toinen
vaihe alkaa maan kamaralla avautua.

Vierailija
HSTal

Atmosfäärin CO2 alkaen n. 550 milj. vuotta sitten, lähde:


GEOCARB III: A REVISED MODEL OF ATMOSPHERIC CO2
OVER PHANEROZOIC TIME
ROBERT A. BERNER and ZAVARETH KOTHAVALA
Department of Geology and Geophysics, Yale University

Results show a similar overall pattern to those for GEOCARB II: very high CO2
values during the early Paleozoic, a large drop during the Devonian and Carboniferous,
high values during the early Mesozoic, and a gradual decrease from about 170 Ma
to low values during the Cenozoic. However, the new results exhibit considerably
higher CO2 values during the Mesozoic, and their downward trend with time agrees
with the independent estimates of Ekart and others (1999).

http://www.geocraft.com/WVFossils/Refer ... Berner.pdf




Yllä mainittu tutkimus näyttäisi olevan monipuolinen ja laadukas. Useimmat lähteet ovat samaa mieltä kuin U-kirja siitä että elämän kehityksen alkuaikoina CO2 pitoisuus oli korkea. Mainitun tutkimuksen mukaan ehkä jopa yli 70 kertaa nykyinen CO2 taso; mikä on vielä korkeampi arvio kuin aikaisemmat. Raportissa on mukana kasvisten vaikutus CO2 tasoon, ja useita muitakin vaikutuksia.

Tiedämme, että noin 550-540 miljoona vuotta sitten ilmesyvät, kaikkialla Maapallolla yhtäkkiä runsaasti elämän fossiileja ja jäännöksiä maan kerrostumissa.

Käyrästä näkyy miten CO2 tasot rupeavat laskemaan. Todenäköiseti samalla ilman happipitoisuus rupeaa nousemaan, U-kirja sanoo näin:


Page-680
The elevation of the continents proceeded, and the atmosphere was
becoming enriched with oxygen. The earth was overspread by vast forests of
ferns one hundred feet high and by the peculiar trees of those days, silent
forests; not a sound was heard, not even the rustle of a leaf, for such trees
had no leaves.

Page-684
The vast oceanic nursery of life on Urantia has served its purpose.
During the long ages when the land was unsuited to support life, before the
atmosphere contained sufficient oxygen to sustain the higher land animals, the
sea mothered and nurtured the early life of the realm. Now the biologic
importance of the sea progressively diminishes as the second stage of
evolution begins to unfold on the land.




Käännös ja hieman laajempi ote:

SIVU.680 - Mannerten kohoaminen eteni, ja ilmakehä muuttui
happipitoisemmaksi. Maata peittivät laajat, kolmenkymmenen metrin
korkuiset saniaismetsät ja noiden aikojen erikoiset puut, hiljaiset
lehdot; ääntäkään ei kuulunut, ei edes lehtien havinaa, sillä nämä
puut olivat lehdettömiä.

Ja näin lähestyi loppuaan eräs merellisen elollisuuden
evoluution pisimpään jatkuneista jaksoista, kalojen aikakausi. Tämä
maailmanhistorian kausi kesti lähes viisikymmentä miljoonaa vuotta;
tutkijoidenne piirissä se tunnetaan devonikautena.

SIVU.684 - Tämän, tutkijoidenne permikautena tunteman, biologisten
koettelemusten ajanjakson päättyminen merkitsee samalla sen
paleotsooisen maailmankauden loppua, joka käsittää planeetan
historiasta neljäsosan, kaksisataaviisikymmentä miljoonaa vuotta.

Urantian elollisuuden valtava merellinen lastenhuone on
täyttänyt tehtävänsä. Niinä pitkinä aikakausina, jolloin maa ei
soveltunut eliöstön ylläpitämiseen, ennen kuin ilmakehä oli riittävän
happipitoinen korkeampien maaeläinten elossapitämiseen, meri toimi
maailman varhaisen elollisuuden äitinä ja ravitsijana. Tästä lähtien
meren biologinen merkitys vähenee asteittain, kun evoluution toinen
vaihe alkaa maan kamaralla avautua.




U-kirjalla ei ole mitään tekemistä tieteen tai tieteellisen tiedon kanssa, joten miksi tuputat idioottimaisia lainauksiasi tälle palstalle?

HSTal
Seuraa 
Viestejä736
Liittynyt10.4.2009
valentin kirjoitti:
U-kirjalla ei ole mitään tekemistä tieteen tai tieteellisen tiedon kanssa, joten miksi tuputat idioottimaisia lainauksiasi tälle palstalle?




U-kirjalla on harvinaisen paljon tekemistä "tieteen tai tieteellisen tiedon kanssa", koska siinä käydään läpi inhimillistä (ja muutakin) tietoa hyvin laajasti ja monipuolisesti. Tämä pitäisi näkyä varsin selvästi pienistä näytteistäni, joita aina pyrin vertaamaan parhaan löytämääni tieteelliseen tietoon!

offmind
Seuraa 
Viestejä14594
Liittynyt19.8.2008
HSTal
U-kirjalla on harvinaisen paljon tekemistä "tieteen tai tieteellisen tiedon kanssa", koska siinä käydään läpi inhimillistä (ja muutakin) tietoa hyvin laajasti ja monipuolisesti.

Mitä merkitystä tuollaisella tiedon läpikäymisellä muka on sen suhteen että kelpaako Urantia-kirja johonkin tieteelliseen tarkoitukseen? Kirjan alkuperähän on epämääräinen ja jo se riittää tekemään siitä kelvottoman.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat