Liikemiehet luo paremman yliopiston?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Uuden yliopistolain mukaan hallinnon puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on tultava koulun ulkopuolelta. Mitä mieltä olette tästä? Entä näistä valinnoista:

Helsingin yliopisto: Jorma Ollila, Shell.
Itä-Suomen yliopisto: Tiina Tolvanen, Pohjois-Karjalan kauppakamari.
Jyväskylän yliopisto: Merja Haverinen, Kesko.
Lapin yliopisto: Markku Salomaa, Pohjolan Osuuspankki (vpj).

Oulun yliopisto: Pekka Erkkilä, Outokumpu; Leena Mörttinen, Nordea; Erkki Ormala, Nokia.
Sibelius-Akatemia: Tom von Weymarn, TeliaSonera.

Teatterikorkeakoulu: Nils Gesterberg, Altia.
Turun yliopisto: Hannu Kokkonen, Sampo; Sinikka Mönkäre, Ray; Matti Rihko, Raisio.

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/lindho ... opistoista

Itse olen huolissani, että liike-elämä alkaa liikaa sanella opetuksen sisältöä.

Sivut

Kommentit (43)

Vierailija
väläys
Itse olen huolissani, että liike-elämä alkaa liikaa sanella opetuksen sisältöä.



Onko nykytilanne sitten parempi, jossa ihmiset opiskelevat vuosia sisältöä, jonka avulla ei saa töitä?

Vierailija
JW
väläys
Itse olen huolissani, että liike-elämä alkaa liikaa sanella opetuksen sisältöä.



Onko nykytilanne sitten parempi, jossa ihmiset opiskelevat vuosia sisältöä, jonka avulla ei saa töitä?

Ihmisen omasta näkökulmasta työn saanti on tietenkin tärkeää, mutta koululaitos ja yliopistot muodostavat kansallisen sivistyksen selkärangan ja en kykene näkemään, miten työelämän tarpeisiin räätälöity ammattikoulu kykenee tukemaan laaja-alaista sivistystä. Jos ajatellaan puhtaasti työpoliittisesta näkökulmasta, Suomi taitaa tuottaa liikaa korkeakoulutettuja jo nyt. Itse kuitenkin näkisin, että kansansivistystyö ei ole edes kunnolla alkanut.

Vierailija

Ongelman on lähinnä se että koulutus on liikaa homogenisoitu valtiojohtoisesti. Tuloksena on tasapäinen ja tehoton koulutus, koska kilpailua on vain ulkomailla jonne kerma kuoritaan ja tänne jää pahvipäät hinkkaamaan ylipitkässä koulutusputkessa. Aivovienti varmistetaan kouluttamalla verovaroin muunmaalaisia.

Vierailija
JW
väläys
Itse olen huolissani, että liike-elämä alkaa liikaa sanella opetuksen sisältöä.

Onko nykytilanne sitten parempi, jossa ihmiset opiskelevat vuosia sisältöä, jonka avulla ei saa töitä?

Opiskelu luo ihmiselle potentiaalia; Ihminen, jolla on tietoa, mutta ei tiedon mukaista työtä, voi päästä työhön, missä hänen tietonsa luo potentiaalisesta aktuaalia...

Ei voida julistaa, että koulutus on mennyt hukkaan, jos ihminen ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä; nimenomaan uuden esille tulo edellyttää, että ihminen on varustettu tilanteeseen epäortodoksisin tiedoin, jolla syntyy uuden syntymiselle välttämätön ristiriita

Vaatiihan tieteen eteen päin meno nykyaikana entistä parempaa poikkitieteellisyyttä, joten myöskin koulutusta vastaamaton työpaikka on periaatteessa myös sitä samaa; poikkityöläisyyttä.

Ihmisten tulee olla moniosaajia, jotta heistä tulisi esille uutta.

Vierailija

Tuleeko peräaukosta ulostetta ja söisitkö sitä?

Noh, peräaukko on tarpeellinen elin, mutta ulosteita en suuhuni laittaisi. En myöskään nuolisi jormaa, mutta se taitaa muutenkin olla yliopistoiden hommaa näinäpäivinä se. Hyvä että kaikkia ei siihen toistaiseksi alisteta.

Olen kuitenkin vakuuttunut siitä että jorma on seisonut silmä kovana kun tätä lakia on puskettu läpi.

Vierailija
linkki
Ihmisen omasta näkökulmasta työn saanti on tietenkin tärkeää, mutta koululaitos ja yliopistot muodostavat kansallisen sivistyksen selkärangan ja en kykene näkemään, miten työelämän tarpeisiin räätälöity ammattikoulu kykenee tukemaan laaja-alaista sivistystä. Jos ajatellaan puhtaasti työpoliittisesta näkökulmasta, Suomi taitaa tuottaa liikaa korkeakoulutettuja jo nyt. Itse kuitenkin näkisin, että kansansivistystyö ei ole edes kunnolla alkanut.



Aivan. Eli ihminen on olemassa koulua varten ja uhrautuu sivistyksen puolesta.

Vierailija

JW:

Aivan. Eli ihminen on olemassa koulua varten ja uhrautuu sivistyksen puolesta.

On niitäkin, joiden mielestä tiedon saaminen on hienointa mitä voi olla, jopa hienompaa kuin hyvän palkan.

Vierailija
väläys
JW:
Aivan. Eli ihminen on olemassa koulua varten ja uhrautuu sivistyksen puolesta.

On niitäkin, joiden mielestä tiedon saaminen on hienointa mitä voi olla, jopa hienompaa kuin hyvän palkan.




Kyllä varmaan huonokin palkka riittäisi monelle. Kaikille ei sitä kuitenkaan ole tarjolla.

Vierailija
väläys
JW:
Aivan. Eli ihminen on olemassa koulua varten ja uhrautuu sivistyksen puolesta.

On niitäkin, joiden mielestä tiedon saaminen on hienointa mitä voi olla, jopa hienompaa kuin hyvän palkan.

On niitäkin joille tiedon omaaminen ja sen käytön estyminen on mitä turhauttavin asia.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008

Kuka hullu kouluttautuisi uhrimielellä? Yliopisto-opintoihin lähdetään aivan vapaaehtoisesti. Minä valitsin yliopiston juuri siksi, että en halunnut opiskella mihinkään ammattiin.

Korkeasti koulutetuilta odotetaan alasta riippumatta sitä, että he pystyvät nopeasti hakemaan tietoa, omaksumaan uusia asioita ja soveltamaan oppimaansa oma-aloitteisesti. Nuo ovat työelämässä hyvin arvostettuja käytännön taitoja, vaikka ne olisikin hankittu täysin teoreettisissa ympyröissä. Itseään kiinnostavia asioita opiskellessa saa myös paljon sellaisia virikkeitä, joilla voi olla suuri henkilökohtainen merkitys, vaikka niillä ei suoraa yhteyttä mihinkään työtehtäviin tulisi koskaan olemaankaan.

Arvokkaimpia asioita ei mitata rahassa.

We're all mad here.

Vierailija
abskissa
Nuo ovat työelämässä hyvin arvostettuja käytännön taitoja, vaikka ne olisikin hankittu täysin teoreettisissa ympyröissä.

Joopa joo. Työelämä arvostaa rahanteon taitoa ja palkitsee sen osaamisesta.

abskissa
Arvokkaimpia asioita ei mitata rahassa.



Missä ne sitten mitataan?

Vierailija
JW
abskissa
Arvokkaimpia asioita ei mitata rahassa.

Missä ne sitten mitataan?

Ei ainakaan rahassa, koska raha ei ole korkein arvo.

Kaikki voidaan mitata vain korkeimmalla arviolla.

Voidaan toki esittää mehiläisten toiminnalle jokin rahallinen arvo --joka on äärettömän typerää, koska mehiläiset tekevät työnsä pelkästä elämisen riemusta

Jos mehiläiset pitäisi korvata tekomehiläisillä, niin niillekin pitäisi luoda sellainen mieli, joka ei vaadi rahaa, koska muutenhan homma olisi ihan älytöntä; että ensin määritellään MEHILÄISILLE arvo, mutta tekomehiläisten työn arvo menisikin kapitalisteille?

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008
JW

Joopa joo. Työelämä arvostaa rahanteon taitoa ja palkitsee sen osaamisesta.

Rahan tekeminen edellyttää ihmisiä, joilla on tietoa ja kykyä soveltaa tietojaan. Yksi tapa hankkia näitä tuottavia taitoja on kouluttautuminen. Onhan niitä muitakin polkuja. Nähdäkseni Suomessa saa kuitenkin keskimäärin aivan hyvän rahallisenkin vastineen koulutukselle.

JW

abskissa

Arvokkaimpia asioita ei mitata rahassa.

Missä ne sitten mitataan?

Oikeastaan mitään ei voi mitata rahassa ottamatta kantaa siihen, mitä rahalla saa, ja miten tuota vaihtokaupassa saadun hyödykkeen arvoa puolestaan voi mitata. Rahalla itsellään ei ole arvoa kuin numismaatikoille. Välttämättömyyksien jälkeen ihmiselle arvokkaimmat asiat eivät ole myytävänä, joten niiden mittaaminen rahassa ei ole mielekästä. Mitään yleistä arvomittaa niille ei tietenkään olekaan. Tämän ymmärtämiseen ei tarvitse istua päivääkään koulunpenkillä. Minulle opiskelemalla hankittu sivistys ja ymmärrys itseäni kiinnostavista asioista on niin arvokasta, että en voisi luopua siitä mitään rahasummaa vastaan.

We're all mad here.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat