Transistorin mitoituksesta
Olen vasta-alkaja elektroniikassa.
Minulle on hieman epäselvää NPN-transistorin C,B,E jännitteen ja virran laskenta. Voiko joku asiantuntija tarkistaa olenko laskenut oikein.
Jos virtapiirissä A on 2V jännitelähde jonka + napaan on liitetty 1K ohmin vastus R1 ja vastuksesta edelleen transistorin kantaan.
Sitten on toinen virtapiiri B jossa 9V jännitelähde jonka + navasta lähtee virtapiiri 50 ohmin vastuskelle R2. Vastuksesta piiri jatkuu kollektorille.
Virtapiirissä on yhteisemitterikytkentä eli emitteri on kytketty maahan/- napaan.
Olkoon virtapiirin A lähdejännite VA ja piirin B lähdejännite VB. Kantaan tuleva virta Ib,
emitterin jännite ja virta Ve,Ie ja kollektorin Vc,Ic. Lisäksi transistorin kynnysjännite Vk = 0.7V ja vahvistuskerroin hFE = 100.
Kuva:
Ic = hFE * (VA-Vk)/R1 = 130mA
Ie = Ib+Ic = 131,3mA
Menikö oikein?
Entä jos R2 vastuksen koko olisi 100 ohmia, mikä silloin on Ie:n arvo?
Sivut
Ei siinä ole yhteisemiitterikytkentää kun on vain 1 transistori.
Kannattaa katsoa tämä sivu, http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index ... is&pa=jaaa
sieltä löytyy myös muuta hyödyllistä, ei jaksa nyt laskea.
Tuo sivusto on mainio mutta ei auta ymmärtämään onko tuo ko. piiri oikein laskettu. Yhteisemitterikytkentä-nimitystä käytetään ymmärtääkseni myös silloin kun kyseessä on vain yksi transistori sillä kuvaahan se sen mikä on kytketty maahan.
Oikeassa olet. Siinä olet kuitenkin väärässä, etteikö sivuilta löytyvillä tiedoilla selviä onko piiri oikein laskettu. Laske arvot sieltä löytyvien selkeiden ohjeiden mukaan, valmiilla vastauksilla ei kovin hyvin opi näitä asioita.
Pyysin josko joku taitavampi voisi tarkistaa vastauksen ja esimerkin enkä näsäviisastelua. Olen itseopiskelija ns. harrastelija ja nyt siinä siinä pisteessä, että en osaa tätä kohtaa itse joten siksi pyydän apua. En löytänyt sivuiltakaan sen verran selkeää esimerkkiä, että minä olisin sen ymmärtänyt.
Sattuu tuossa olemaan harvinaisen tarkkaan yhteisemitterikytkentä. Sen tunnistaa siitä, emitteri on maissa ja ohjaus tulee kannalle. Yhteiskantakytkennässä taas kanta on maissa ja ohjaus tulee emitterille.
Jos kytkennässä olisi kaksi transistoria, joiden emitterit ovat yhdessä ja ohjaus tulee kannoille, niin kyseessä olisi differentiaalivahvistin tms.
Minusta tuo 130 mA kollektorivirtana vaikuttaa oikealta. R2:n vaikutus näkyy, jos sen jännitehäviö ylittää kollektorin jännitelähteen jännitteen.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Ei se mitään näsäviisastelua ole jos kerron kuinka asiat selviävät. Homma voi näyttää monimutkaiselta siihen asti kun olet laskenut arvot sivun ohjeiden mukaan, tuskin enää sen jälkeen. Ota vähän toisenlainen asenne tai ainakin minun puolesta voit opiskella ihan itse.
Jossain vanhassa elektroniikan alkeet-kirjassa oli ilmeisesti väärää tietoa 30 vuotta sitten tai ehkä muistelen väärin asian.
Kiitos tiedosta! Niskaa pakottaa toisinaan näitten kanssa. Tästä oli jo suuri apu. Uskaltaa siirtyä jo darlingtoneihin sun muihin.
Tuossa pitää tarkastaa, että emitterivastuksen jännitehäviö virralla Ib*h_FE on vähemmän kuin noin käyttöjännite-0.5 V. Jos se ei ole, sitten transistori on saturaatiotilassa ja emitterivastus määrää kollektorivirran.
Jaa että kun joku ystävällisesti neuvoo niin niskaa alkaa pakottamaan, laitan sinut estolistalle etten vahingossa enää neuvo, hyvää jatkoa.
Älä viitsi alkaa näsäviisastelemaan markulle kertomalla liian monimutkaisia asioita.
Kyllä tuo mainitsemani on pikaisen päässälaskun perusteella hyvinkin oleellinen asia tuossa jälkimmäisessä laskussa.
Tuo peruskytkentä on hyvä osata kunnolla. Kannattaisi myös sijoittaa muutamaan peruskomponenenttiin ja tehdä laboraatiot. Mainioita yleismittareitakin saa parilla kympillä. Ja tavara kulkee postitse.
Virtavahvistuksen vaihtelun takia tuohon piiriin sijoitetaan usein muutaman ohmin vastus emitteriltä miinukseen. Nimittäin jos pitää saada pysymään toiminta-alueella eli että jännitteen vaihtelualuetta riittää kollektorilla kaikissa tilanteissa.
Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula
Taitaa vain ideana olla hänellä joku muu kuin uusien asioiden oppiminen, varsinkin jos joutuu itse miettimään jotain.
Kiitos Paul M ja Neutroni. Tuo mahdollinen emitterivastus eräässä toisessa piiriesimerkissä hämäsikin mutta tulipa sekin nyt varmuudella selväksi. En tiedä mitä nimimerkillä fenomenologi oli kysymyksiäni vastaan mutta kaipa se olo helpottuu.
Sivut