Seuraa 
Viestejä45973

Olen vasta-alkaja elektroniikassa.
Minulle on hieman epäselvää NPN-transistorin C,B,E jännitteen ja virran laskenta. Voiko joku asiantuntija tarkistaa olenko laskenut oikein.

Jos virtapiirissä A on 2V jännitelähde jonka + napaan on liitetty 1K ohmin vastus R1 ja vastuksesta edelleen transistorin kantaan.

Sitten on toinen virtapiiri B jossa 9V jännitelähde jonka + navasta lähtee virtapiiri 50 ohmin vastuskelle R2. Vastuksesta piiri jatkuu kollektorille.

Virtapiirissä on yhteisemitterikytkentä eli emitteri on kytketty maahan/- napaan.

Olkoon virtapiirin A lähdejännite VA ja piirin B lähdejännite VB. Kantaan tuleva virta Ib,
emitterin jännite ja virta Ve,Ie ja kollektorin Vc,Ic. Lisäksi transistorin kynnysjännite Vk = 0.7V ja vahvistuskerroin hFE = 100.

Kuva:

Ic = hFE * (VA-Vk)/R1 = 130mA
Ie = Ib+Ic = 131,3mA

Menikö oikein?

Entä jos R2 vastuksen koko olisi 100 ohmia, mikä silloin on Ie:n arvo?

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (32)

Tuo sivusto on mainio mutta ei auta ymmärtämään onko tuo ko. piiri oikein laskettu. Yhteisemitterikytkentä-nimitystä käytetään ymmärtääkseni myös silloin kun kyseessä on vain yksi transistori sillä kuvaahan se sen mikä on kytketty maahan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Markku Ohtava
Tuo sivusto on mainio mutta ei auta ymmärtämään onko tuo ko. piiri oikein laskettu. Yhteisemitterikytkentä-nimitystä käytetään ymmärtääkseni myös silloin kun kyseessä on vain yksi transistori sillä kuvaahan se sen mikä on kytketty maahan.



Oikeassa olet. Siinä olet kuitenkin väärässä, etteikö sivuilta löytyvillä tiedoilla selviä onko piiri oikein laskettu. Laske arvot sieltä löytyvien selkeiden ohjeiden mukaan, valmiilla vastauksilla ei kovin hyvin opi näitä asioita.

fenomenologi

Oikeassa olet. Siinä olet kuitenkin väärässä, etteikö sivuilta löytyvillä tiedoilla selviä onko piiri oikein laskettu. Laske arvot sieltä löytyvien selkeiden ohjeiden mukaan, valmiilla vastauksilla ei kovin hyvin opi näitä asioita.




Pyysin josko joku taitavampi voisi tarkistaa vastauksen ja esimerkin enkä näsäviisastelua. Olen itseopiskelija ns. harrastelija ja nyt siinä siinä pisteessä, että en osaa tätä kohtaa itse joten siksi pyydän apua. En löytänyt sivuiltakaan sen verran selkeää esimerkkiä, että minä olisin sen ymmärtänyt.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Sattuu tuossa olemaan harvinaisen tarkkaan yhteisemitterikytkentä. Sen tunnistaa siitä, emitteri on maissa ja ohjaus tulee kannalle. Yhteiskantakytkennässä taas kanta on maissa ja ohjaus tulee emitterille.

Jos kytkennässä olisi kaksi transistoria, joiden emitterit ovat yhdessä ja ohjaus tulee kannoille, niin kyseessä olisi differentiaalivahvistin tms.

Minusta tuo 130 mA kollektorivirtana vaikuttaa oikealta. R2:n vaikutus näkyy, jos sen jännitehäviö ylittää kollektorin jännitelähteen jännitteen.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Markku Ohtava
fenomenologi

Oikeassa olet. Siinä olet kuitenkin väärässä, etteikö sivuilta löytyvillä tiedoilla selviä onko piiri oikein laskettu. Laske arvot sieltä löytyvien selkeiden ohjeiden mukaan, valmiilla vastauksilla ei kovin hyvin opi näitä asioita.




Pyysin josko joku taitavampi voisi tarkistaa vastauksen ja esimerkin enkä näsäviisastelua. Olen itseopiskelija ns. harrastelija ja nyt siinä siinä pisteessä, että en osaa tätä kohtaa itse joten siksi pyydän apua. En löytänyt sivuiltakaan sen verran selkeää esimerkkiä, että minä olisin sen ymmärtänyt.



Ei se mitään näsäviisastelua ole jos kerron kuinka asiat selviävät. Homma voi näyttää monimutkaiselta siihen asti kun olet laskenut arvot sivun ohjeiden mukaan, tuskin enää sen jälkeen. Ota vähän toisenlainen asenne tai ainakin minun puolesta voit opiskella ihan itse.

o_turunen
Sattuu tuossa olemaan harvinaisen tarkkaan yhteisemitterikytkentä.



Jossain vanhassa elektroniikan alkeet-kirjassa oli ilmeisesti väärää tietoa 30 vuotta sitten tai ehkä muistelen väärin asian.

o_turunen
Sattuu tuossa olemaan harvinaisen tarkkaan yhteisemitterikytkentä. Sen tunnistaa siitä, emitteri on maissa ja ohjaus tulee kannalle. Yhteiskantakytkennässä taas kanta on maissa ja ohjaus tulee emitterille.

Jos kytkennässä olisi kaksi transistoria, joiden emitterit ovat yhdessä ja ohjaus tulee kannoille, niin kyseessä olisi differentiaalivahvistin tms.

Minusta tuo 130 mA kollektorivirtana vaikuttaa oikealta. R2:n vaikutus näkyy, jos sen jännitehäviö ylittää kollektorin jännitelähteen jännitteen.





Kiitos tiedosta! Niskaa pakottaa toisinaan näitten kanssa. Tästä oli jo suuri apu. Uskaltaa siirtyä jo darlingtoneihin sun muihin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38411

Tuossa pitää tarkastaa, että emitterivastuksen jännitehäviö virralla Ib*h_FE on vähemmän kuin noin käyttöjännite-0.5 V. Jos se ei ole, sitten transistori on saturaatiotilassa ja emitterivastus määrää kollektorivirran.

Markku Ohtava
Niskaa pakottaa toisinaan näitten kanssa.



Jaa että kun joku ystävällisesti neuvoo niin niskaa alkaa pakottamaan, laitan sinut estolistalle etten vahingossa enää neuvo, hyvää jatkoa.

Neutroni
Tuossa pitää tarkastaa, että emitterivastuksen jännitehäviö virralla Ib*h_FE on vähemmän kuin noin käyttöjännite-0.5 V. Jos se ei ole, sitten transistori on saturaatiotilassa ja emitterivastus määrää kollektorivirran.



Älä viitsi alkaa näsäviisastelemaan markulle kertomalla liian monimutkaisia asioita.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38411
fenomenologi
Älä viitsi alkaa näsäviisastelemaan markulle kertomalla liian monimutkaisia asioita.



Kyllä tuo mainitsemani on pikaisen päässälaskun perusteella hyvinkin oleellinen asia tuossa jälkimmäisessä laskussa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Tuo peruskytkentä on hyvä osata kunnolla. Kannattaisi myös sijoittaa muutamaan peruskomponenenttiin ja tehdä laboraatiot. Mainioita yleismittareitakin saa parilla kympillä. Ja tavara kulkee postitse.

Virtavahvistuksen vaihtelun takia tuohon piiriin sijoitetaan usein muutaman ohmin vastus emitteriltä miinukseen. Nimittäin jos pitää saada pysymään toiminta-alueella eli että jännitteen vaihtelualuetta riittää kollektorilla kaikissa tilanteissa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Neutroni
fenomenologi
Älä viitsi alkaa näsäviisastelemaan markulle kertomalla liian monimutkaisia asioita.



Kyllä tuo mainitsemani on pikaisen päässälaskun perusteella hyvinkin oleellinen asia tuossa jälkimmäisessä laskussa.



Taitaa vain ideana olla hänellä joku muu kuin uusien asioiden oppiminen, varsinkin jos joutuu itse miettimään jotain.

Neutroni
Tuossa pitää tarkastaa, että emitterivastuksen jännitehäviö virralla Ib*h_FE on vähemmän kuin noin käyttöjännite-0.5 V. Jos se ei ole, sitten transistori on saturaatiotilassa ja emitterivastus määrää kollektorivirran.



Kiitos Paul M ja Neutroni. Tuo mahdollinen emitterivastus eräässä toisessa piiriesimerkissä hämäsikin mutta tulipa sekin nyt varmuudella selväksi. En tiedä mitä nimimerkillä fenomenologi oli kysymyksiäni vastaan mutta kaipa se olo helpottuu.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38411
Markku Ohtava
Neutroni
Tuossa pitää tarkastaa, että emitterivastuksen jännitehäviö virralla Ib*h_FE on vähemmän kuin noin käyttöjännite-0.5 V. Jos se ei ole, sitten transistori on saturaatiotilassa ja emitterivastus määrää kollektorivirran.



Tuo mahdollinen emitterivastus eräässä toisessa piiriesimerkissä hämäsikin mutta tulipa sekin nyt varmuudella selväksi.



Tuossa on muuten virhe, tarkoitin kollektorivastusta tuossa piirikaaviossa. Emitterivastuksen huomiointi on huomattavasti monimutkaisempaa, koska sen yli oleva jännitehäviö vaikuttaa myös kantavirtaan. Käytännössä emitterivastuksellisesta vahvistinasteesta pitää tehdä yhtälö ja ratkaista virta.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos kollektori- ja emitterivastusten suhde on paljon pienempi kuin transistorin virtavahvistus, vahvistinasteen jännitevahvistus on likimain vastusten suhde (jos biasoinnit ja vastukset on mitoitettu järkevästi).

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Sanoisin että höpsis.

Kannattaa ensiksi selvittää tuon alkuperäisen piirikaavion kollektorivastuksen merkitys. On muuten TKK:n elektroniikan peruskursseilla tenteissä knoppina. Tai oikeastaan perustavanlaatuisena tehtävänä.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Saisiko nopean selityksen emitterivastukselle ja kollektorivastukselle? Termit emissio ja kollektori ovat toki tuttuja eri aihepiiristä. Nämä asiast tulevat opinnoissa vastaan vasta hetken kuluttua, mutta olen aina tykännyt ottaa asioista selvää etukäteen, tehostaa oppimista huomattavasti.

Ja siis pyytäisin nimenomaan boardin käyttäjien sanallista selitystä, ei "etsi tästä pdf:stä" jos ei ole liikaa pyydetty

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38411
Shan
Saisiko nopean selityksen emitterivastukselle ja kollektorivastukselle? Termit emissio ja kollektori ovat toki tuttuja eri aihepiiristä. Nämä asiast tulevat opinnoissa vastaan vasta hetken kuluttua, mutta olen aina tykännyt ottaa asioista selvää etukäteen, tehostaa oppimista huomattavasti.

Ja siis pyytäisin nimenomaan boardin käyttäjien sanallista selitystä, ei "etsi tästä pdf:stä" jos ei ole liikaa pyydetty




Yhteisemitterikytketyn transistoriasteen emitterivastus on emitteirltä maahan menevä vastus ja kollektorivastus kollektorilta käyttöjännitteeseen. Noiden sähkötekninen merkitys on hieman vaikeasti sanallisesti kuvattavissa, ja toisaalta esitetty hyvin monissa oppikirjoissa, joten valitettavasti rikon toivettasi.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat