Liikunta vahvistaa luustoa, vai vahvistaako?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Liikunta vahvistaa luustoa

Oulun yliopiston tutkimusryhmä toteutti professoreiden Timo Jämsä ja Juhani Leppäluoto johdolla laajan tutkimushankkeen, jossa selvitettiin, millainen liikunta olisi luukadon ehkäisyssä tehokkainta. Tutkimuksessa mukana olleet naiset kantoivat Newtest Oy:n kehittämää ja patentoimaa uutta, henkilökohtaista mittalaitetta liikunnan määrän ja laadun rekisteröintiin. Tutkimuksessa osoitettiin, että hyppyharjoittelu on tehokasta ja että mittalaite soveltuu käytettäväksi osteoporoosin ennaltaehkäisyssä.

Tutkimus on saanut merkittävää kansainvälistä huomiota ja se on palkittu useissa kansainvälisissä tieteellisissä yhteyksissä.

Tutkimustulosten perusteella voidaan oikein annostellulla hyppyharjoittelulla vahvistaa aikuisen, terveen naisen luustoa. Tässä tutkimuksessa määritettiin ensimmäistä kertaa raja-arvot luuston kannalta hyödylliselle liikunnalle. Hankkeessa kehitetyn laitteen avulla on mahdollista seurata päivittäistä, henkilökohtaista luuliikuntakertymäänsä, ja näin huolehtia riittävästä luustoa vahvistavasta liikunnasta.

http://www.poliklinikka.fi/?id=9401033&page=9745546

Liikunta lisää myös tarvetta proteiinien saannille, koska valkuaisaineet ovat tärkeitä liikuntasuorituksesta palautumiselle. Mutta...

The high protein content of milk may actually contribute to the very disease that the calcium in milk is alleged to prevent. In the United States, osteoporosis is not a problem of calcium intake, but of calcium loss.[8] Doubling your protein intake above that required results in a 50% increase in calcium losses in the urine, and protein intakes that are twice the RDA are quite common in typical Western diets.[9] According to an FDA report on the relationship between calcium and osteoporosis, the negative calcium balance that results is "quite sufficient to explain the 1% to 1.5% loss in skeletal mass per year noted in post menopausal women."[10] By consuming dairy products, you are increasing your urinary excretion of calcium.

https://www.msu.edu/~corcora5/food/vegan/calcium+protein.html

Eli vaikuttaa siltä, että liikunta vahvistaa luustoa ainoastaan siinä tapauksessa, että luuston rakennusaineita tulee riittävästi suhteessa liikunnanmäärään.

Olen itse kyllästynyt tällaisiin lauseisiin, jotka antavat tavallisen kansalaisen olettaa, että jokin yksittäinen tekijä parantaisi jonkun kokonaisvaltaisemman tilan, kuten heikentyneen luuston. Jo pelkkä maalaisjärkikin sanoo, että luusto ei vahvistu hyppimällä. Eikä henkilöstä saa huipputason bodaria ilman steroideja ja järkyttäviä määriä ruokaa(etenkin proteiineja).

Järkevämmin ja lähempänä totuuutta olisi sanoa, että liikunta hidastaa luuston rappeutumista.

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Tässä ei nyt tule ilmi minkälainen määrä millaista liikuntaa vaatii proteiinin määrän lisäämisen ja kuinka paljon. Jos ajatellaan vaikkapa kestävyysjuoksua, siihen sisältyy tärähdyselementti, jonka luusto tarvitsee vahvistuakseen, mutta se ei kuitenkaan lisää proteiinin tarvetta olennaisesti, jos yhtään.

En tiedä millaisella mekanismilla luusto normaalisti vahvistuu, mutta ainakin budolajeissa kyseessä on mikromurtumien korjaantuminen kehon normaalilla ylikompensoitumismekanismilla. Tällöin ei puhuta rappeutumisen hidastumisesta, vaan oikeasta vahvistumisesta. Epäilisin, että juoksu vaikuttaa samantyylisesti.

Mielenkiintoinen yksityiskohta lähteessäsi oli kasviproteiinin mainitseminen.

Lower protein diets lower your calcium requirement and reduce your need to eat high calcium foods. Plant proteins do not result in calcium loss in the same way that animal proteins do. Plant foods that are high in calcium include broccoli, tofu, chickpeas, almonds, cornmeal, soybean nuts, baked beans, and leafy green vegetables such as collard greens and kale, to name a few. Contrary to popular belief, the calcium contained in leafy greens (except spinach) and soybeans is at least as easily absorbed as the calcium in milk.[11]
Kulaushaikara
Seuraa 
Viestejä1023
Liittynyt27.4.2009

Onhan aikoja sitten todettu, että varhaisteini-iässä tyttöjen harrastama (hyppimis)liikunta estää osteoporoosia myöhemmällä iällä. Jos ihminen harrastaa liikuntaa, niin todennäköisesti hänelle myös kehittyy ruokahalua, joten hän saa paremmin tarvittavat kehon rakennusaineet sekä vitamiinit (rasvahapot, D, K, kalkki)... On myös todennäköisempää, että teini-iässä liikkuva liikkuu myös myöhemmällä iäillä useammin kuin sellainen henkilö, joka ei ole lainkaan liikkunut nuorena...

Hyppelehtivä liikunta myös parantaa koordiannatiokykyä ja lihaskuntoa, mikä taas ehkäisee pahoja kaatumisia.

Vaikeahan tällaisia on tutkia.

Vierailija
linkki
Mielenkiintoinen yksityiskohta lähteessäsi oli kasviproteiinin mainitseminen.
Lower protein diets lower your calcium requirement and reduce your need to eat high calcium foods. Plant proteins do not result in calcium loss in the same way that animal proteins do. Plant foods that are high in calcium include broccoli, tofu, chickpeas, almonds, cornmeal, soybean nuts, baked beans, and leafy green vegetables such as collard greens and kale, to name a few. Contrary to popular belief, the calcium contained in leafy greens (except spinach) and soybeans is at least as easily absorbed as the calcium in milk.[11]



Niin, jälleen noita ympäripyöreitä lauseita tuossakin. Näissä tutkimuksissa tuntuu usein olevan taustalla suuri uskomus siihen, että liikunta todellakin lisää hyvinvointia. Eipä siinä mitään, itsekin olen liikunnallinen ja 'uskovainen' siltä osin. Silti olen alkanut hiljattain epäillä, että kuinka paljon tuollaista ympäripyöreää juttua liikunnan suhteen on liikkeellä?

Kulaushaikara
Onhan aikoja sitten todettu, että varhaisteini-iässä tyttöjen harrastama (hyppimis)liikunta estää osteoporoosia myöhemmällä iällä.



Mutta mitä jos kyseessä ei olekaan millään tavalla luustoon liittyvä asia? Jos liikunta lisää esim. lihaskoordinaatiota ja kestävyyttä, joka ehkäisee osteoporoosia siksi, että murtuma tilanteita ei paremmin kehonsa hallitsevilla pääse syntymään?

Vai onko todellakin tehty jotain tarkkaa syynäystä, jossa asiat on todettu? Itse epäilen, että tässä on kenties kyseessä jotain laajoja kvantitaviisia tutkimuksia, joissa on huomattu korrelaatio, mutta ei sinänsä ole todistettu syvällisemmin mitään.

Vierailija
Shriek

Mutta mitä jos kyseessä ei olekaan millään tavalla luustoon liittyvä asia? Jos liikunta lisää esim. lihaskoordinaatiota ja kestävyyttä, joka ehkäisee osteoporoosia siksi, että murtuma tilanteita ei paremmin kehonsa hallitsevilla pääse syntymään?

Mitä ihan tarkkaan ottaen et usko ja mikä saa sinut epäilemään sitä? Sinulla tuntuu olevan tarve keksiä vaihtoehtoinen selitys, mutta mille?

Vierailija
linkki
En tiedä millaisella mekanismilla luusto normaalisti vahvistuu, mutta ainakin budolajeissa kyseessä on mikromurtumien korjaantuminen kehon normaalilla ylikompensoitumismekanismilla. Tällöin ei puhuta rappeutumisen hidastumisesta, vaan oikeasta vahvistumisesta. Epäilisin, että juoksu vaikuttaa samantyylisesti.



En muista, olenko väitellyt nimenomaan sinun kanssa tästä asiasta forumilla aikaisemmin, mutta esim. omasta mielestäni ns. kovetusharjoitukset voivat paksuntaa luustoa, mutta tekevät sen alttiimmaksi murtumille, koska luusto vahvistuu aina kohdasta, johon iskut tulevat, jättäen jotkut kohdat heikommiksi suhteessa muuhun luunosaan. Esimerkiksi suuremmassa painovoimassa kehittyville ihmisille saattaisi kehittyä tasaisemmin vahvempi luusto.

Itse aikanaan lihaksia epätasaisesti harjoittaneena tiedän, että tuollainen treeni saattaa lisätä altiutta vammoille, koska syntyy suurempi epätasapaino tiettyjen lihasryhmien välille. En näe mitään syytä, miksi pahkuraiseksi treenatut luut eivät käyttäytyisi samoin. Käsittääkseni tämän takia jotkut kuntoiluun erikoistuneet ohjaajat saattavat huomauttaa kuntoilijaa kiinnittämään huomiota jarrutusliikkeeseen. Kun liike tehdään hallitusti, treenataan käsittääkseni samalla epäsuorasti muita lihasryhmiä, jolloin kehoon ei pääse syntymään niin paljoa epäsuhtaa voimien suhteen.

Mitä ihan tarkkaan ottaen et usko ja mikä saa sinut epäilemään sitä? Sinulla tuntuu olevan tarve keksiä vaihtoehtoinen selitys, mutta mille?



Yritin tässä havainnollistaa, että luuston ja lihaksiston suhteen on esitetty tutkimustuloksia, jotka tavallaan osoittavat, että kummankaan merkitys ei ole toista korostuneempi.

Siitä huolimatta, jos ajatellaan fysiologiaa, katsoisin, että lihakset tulevat evolutiivisessa merkityksessä ensin. Ajattelen, että yksilö voi kuolla kyllä luuston rappeutumiseen ennen pitkään, mutta lihastenrappeutumisella kuolema tulisi välittömämmin, ilman muiden ihmisten apua.

Vierailija
linkki
Tässä ei nyt tule ilmi minkälainen määrä millaista liikuntaa vaatii proteiinin määrän lisäämisen ja kuinka paljon. Jos ajatellaan vaikkapa kestävyysjuoksua, siihen sisältyy tärähdyselementti, jonka luusto tarvitsee vahvistuakseen, mutta se ei kuitenkaan lisää proteiinin tarvetta olennaisesti, jos yhtään.



Itse luin juuri Matkalla maratonille -kirjasta että kestävyysharjoittelu lisää proteiinin tarvetta. Onko tässä kirjassa virhe? Tässä suositellaan ahkerasti kuntoilevalle 1,2-1.4 g/kg/vrk ja urheilijoille 1,4-1,6 g/kg/vrk.

Vierailija
Shriek

En muista, olenko väitellyt nimenomaan sinun kanssa tästä asiasta forumilla aikaisemmin, mutta esim. omasta mielestäni ns. kovetusharjoitukset voivat paksuntaa luustoa, mutta tekevät sen alttiimmaksi murtumille, koska luusto vahvistuu aina kohdasta, johon iskut tulevat, jättäen jotkut kohdat heikommiksi suhteessa muuhun luunosaan.

On ollut joku muu.


Itse aikanaan lihaksia epätasaisesti harjoittaneena tiedän, että tuollainen treeni saattaa lisätä altiutta vammoille, koska syntyy suurempi epätasapaino tiettyjen lihasryhmien välille. En näe mitään syytä, miksi pahkuraiseksi treenatut luut eivät käyttäytyisi samoin.

Millainen epäsuhta luun tiheydessä voisi olla haitallinen, jos oletetaan luiden vahvistuvan suhteessa niiden saamaan ärsykkeeseen? National Geographicin Fight Science dokumentin murskausosassa esitettiin väite, että normaalin ihmisen luusto ei kykene kestämään sellaisia iskuja, joille ohjelmassa altistuttiin. Kysymys ei siis ole mistään varsinaisesta muhkuraluusta, jonka yksi osa olisi poikkeuksellisen vahva, vaan esim nyrkin kautta pitkittäin kyynärvarteen kohdistuvat iskut ilmeisesti vahvistavat kyynärvarren luuta melko tasaisesti.


Mitä ihan tarkkaan ottaen et usko ja mikä saa sinut epäilemään sitä? Sinulla tuntuu olevan tarve keksiä vaihtoehtoinen selitys, mutta mille?



Yritin tässä havainnollistaa, että luuston ja lihaksiston suhteen on esitetty tutkimustuloksia, jotka tavallaan osoittavat, että kummankaan merkitys ei ole toista korostuneempi.

Nasan toimettomuuskokeissa havaittiin tietääkseni sekä luuston, että lihaksiston heikkenemistä. Olisi mielenkiintoista tietää myös miten nopeasti normaalitilaan palautuminen tapahtui.


Siitä huolimatta, jos ajatellaan fysiologiaa, katsoisin, että lihakset tulevat evolutiivisessa merkityksessä ensin. Ajattelen, että yksilö voi kuolla kyllä luuston rappeutumiseen ennen pitkään, mutta lihastenrappeutumisella kuolema tulisi välittömämmin, ilman muiden ihmisten apua.

Toisaalta yksi luunmurtuma alkeellisissa oloissa voi riittää tappamaan.

Vierailija
Diquark
linkki
Tässä ei nyt tule ilmi minkälainen määrä millaista liikuntaa vaatii proteiinin määrän lisäämisen ja kuinka paljon. Jos ajatellaan vaikkapa kestävyysjuoksua, siihen sisältyy tärähdyselementti, jonka luusto tarvitsee vahvistuakseen, mutta se ei kuitenkaan lisää proteiinin tarvetta olennaisesti, jos yhtään.



Itse luin juuri Matkalla maratonille -kirjasta että kestävyysharjoittelu lisää proteiinin tarvetta. Onko tässä kirjassa virhe? Tässä suositellaan ahkerasti kuntoilevalle 1,2-1.4 g/kg/vrk ja urheilijoille 1,4-1,6 g/kg/vrk.

No jos pidetään alkuperäisen viestin mainitsema kehonrakennus mukana vertailussa, kestävyysjuoksuun liittyvä proteiinin tarve on pieni. Toisin kuin jatkuvasti painoaan kasvattavalla kehonrakentajalla, kestävyysjuoksijalla ei ole kasvupaineita, koska ylimääräinen massa on paitsi energiasyöppö, myös rasite nivelille. Lisäksi pitää ottaa huomioon huomattavasti pienempi kehon paino, johon valkuaisen tarve suhteutetaan.

Kulaushaikara
Seuraa 
Viestejä1023
Liittynyt27.4.2009

Luuntiheys on mahdollista mitata, ei vain niiltä, joilla on kehittynyt osteoporoosi tai osteomalasia, vaan myös niiltä, joilla ei ole kehittynyt sitä. Silloin koordinaatiolla ei ole vaikutusta tutkimukseen.

Vierailija
Kulaushaikara
Luuntiheys on mahdollista mitata, ei vain niiltä, joilla on kehittynyt osteoporoosi tai osteomalasia, vaan myös niiltä, joilla ei ole kehittynyt sitä. Silloin koordinaatiolla ei ole vaikutusta tutkimukseen.



Puhuin kyllä itse lihaskoordinaatiosta, en tutkimuksen koordinoimisesta.

Lisäksi murtumisherkkyyttä voi kyllä mitata myös ihmisten elämäntapoja tutkimalla ja tätä tapaa epäilen käytettäneen, kun liikunnan hyödyllisyyttä on tutkittu.

Vierailija
Shriek
Liikunta vahvistaa luustoa

Eli vaikuttaa siltä, että liikunta vahvistaa luustoa ainoastaan siinä tapauksessa, että luuston rakennusaineita tulee riittävästi suhteessa liikunnanmäärään.

Olen itse kyllästynyt tällaisiin lauseisiin, jotka antavat tavallisen kansalaisen olettaa, että jokin yksittäinen tekijä parantaisi jonkun kokonaisvaltaisemman tilan, kuten heikentyneen luuston. Jo pelkkä maalaisjärkikin sanoo, että luusto ei vahvistu hyppimällä. Eikä henkilöstä saa huipputason bodaria ilman steroideja ja järkyttäviä määriä ruokaa(etenkin proteiineja).

Järkevämmin ja lähempänä totuuutta olisi sanoa, että liikunta hidastaa luuston rappeutumista.


Ei kai kukaan kuvittelekaan että lihas tai luusto vahvistuisi ilman ravintoaineita??? Ja luustoa voi todella vahvistaa ja lihaksiston saada bodaritasoiseksi ilman mömmöjä vastus- eli painoharjoittelulla ja aerobisella sekä liikkuvuusharjoittelulla. Sen sijaan laihduttamalla ja/tai ravinnon määrää ja laatua liikaa tinkimällä kukaan ei kasvata senpuolin luustoa kuin lihaksistoakaan. 1-2 g proteiinia jokaista rasvatonta painokiloa kohti päivässä ei ole kauhea määrä. Suurin osa mättää suuhunsa surutta aivan liian suuret määrät hiilihydraatteja ja huonoja rasvoja päivittäin roskaruuan muodossa, eikä tunnu missään. Miksi sitten mainittu määrä laadukkaita vähärasvaisia proteiinituotteita päivässä kauhistuttaa?

Vierailija
Ulmas
Ei kai kukaan kuvittelekaan että lihas tai luusto vahvistuisi ilman ravintoaineita??? Ja luustoa voi todella vahvistaa ja lihaksiston saada bodaritasoiseksi ilman mömmöjä vastus- eli painoharjoittelulla ja aerobisella sekä liikkuvuusharjoittelulla.



Joillakin miehellä istuu lujassa Suomi-usko yms. sonta, jonka kuvitellaan tekevän vahvan miehen. Eli omia syömisiä ei tarvitse sen kummemin katsoa ja pelkkää RHP-treeniä harrastava tyyppi on jo saamarin kova jätkä.

Muistan aikanaan baarista jonkun tyypin, joka tuli vääntämään kättä, kun hetken ruinasin vastustajia. Hän sitten voitti väännön ja sanoi, et hauis on hankittu jollain potulla ja ruskealla kastikkeella. Nauroin, koska olin aivan varma, että hän vitsaili. Aika tosissaan tyyppi uhos, koska kysyin 2-3 kertaa, että ootko tosissasi? Eikä nämä järjettömyydet todellakaan jää tuohon tapaukseen. Miehisellä uholla ei tunnu välillä olevan mitään rajoja. Samat miehet varmaan väsäävät tällaisia piha-aitauksiakin pelkistä risuista, kun vaan oikein kovasti tahtovat asiaa.

Ei ihme, jos tavallaan ei tavallisten miesten keskuudessa, muiden kuin liikunnallisten, uskota terveyttä edistäviin vaihtoehtoihin, kun tarjotaan yllä mainitun kaltaisia iskulauseita. Informaatio pitää tarjoilla oikealla tavalla, jotta se on uskottavaa.

Vierailija
linkki
Millainen epäsuhta luun tiheydessä voisi olla haitallinen, jos oletetaan luiden vahvistuvan suhteessa niiden saamaan ärsykkeeseen? National Geographicin Fight Science dokumentin murskausosassa esitettiin väite, että normaalin ihmisen luusto ei kykene kestämään sellaisia iskuja, joille ohjelmassa altistuttiin. Kysymys ei siis ole mistään varsinaisesta muhkuraluusta, jonka yksi osa olisi poikkeuksellisen vahva, vaan esim nyrkin kautta pitkittäin kyynärvarteen kohdistuvat iskut ilmeisesti vahvistavat kyynärvarren luuta melko tasaisesti.



http://www.defend.net/deluxeforums/thaiboxing-kickboxing/32347-muay-thai...

Heti ketjun alussa on linkkejä, joissa näytetään, kuinka jalka menee kirjaimellisesti poikki. Tämän perusteella voisi olettaa, että Muay Thaissa sääret eivät ainakaan vahvistu suhteessa muihin kilpailjoihin. Olen aina itse uskonut enemmän kipukynnyksen kasvatukseen kuin luiden vahvistamiseen hakkaamalla. Jos normaali ihminen ei kestä, niin johtuu todennäköisemmin keskittymiskyvyn puutteesta ja kipukynnyksen alhaisuudesta.

Jos taas mietitään kyynärpäällä tehtyjä murskauksia, niin sen on sanottu olevan niitä vahvimpia kohtia ihmiskehossa(miehellä). UFC-matseissa tyrmäykset tulevat todella nopeaa näillä lyönneillä.

Aloituksessa mainittu hyppiminen on sentään ylhäältä alas tulevaa rasitusta, mihin luusto joutuu normaalissa olosuhteissakin vastaamaan. Eli siinä rasituksen voisi ajatella tulevan 'luonnollisemmin.'

Vaari
Seuraa 
Viestejä3330
Liittynyt22.3.2005

Pitäisi olla tokko- ja typihiljaa, kun en pysty kertomaan lähdettäni nyt, mutta vuosi pari taakse päin kiinnostuin työni sivu vibraation vaikutuksesta luustoon. Oikeastaan katse oli tuolloin vibran merkityksessä liikkeen fasilitointiin ja motoriseen muistiin CP-vammaisilla lapsilla.

Mutta se menee jotenkin näin. Jo vuosia, ellei kymmeniä urheilijat on treenanneet lihasvoimaa voimakkaan vibraation avulla. Kuorman alla oleva supistunut lihas, kun saa tärinää, niin jo alkaa tapahtua.

Mekanismi kulkee testosteronin tuotannon kautta, ja yllätysyllätys luuston aineenvaihduntaan. Joku lohkais jo, että siinä syy miksi koneet, autot ja prätkät tuntuu niin kivoilta. Tulee miehen olo.

Mummokin tietää, että pitkien luiden suuntainen, siis tavanomaisesti painovoimaa vastaan tapahtuva kuormitus innostaa luuta kasvamaan.

Kannattaa siis seistä, ja hyppiä siinä niissä asennoissa, jotka sitä muistuttaa.

Mutta vibra, tärinä, jyrryytys, ja siis iskut juuri tuossa suunnassa, ei poikki, vaan pitkin luuta vahvistaa niitä. Uskon sen, ja kaivan tutkimuksen syyskuun alussa tähän, jos tämä ketju vielä elää silloin.

Siksi minäkin isken jalkaa yli tarpeen lattiaa vasten aina kun kävelen, tai matkin sitä miltä kävely näyttää. Muutamalla kuntosalilla olen jo nähnyt noita jyriä. Hampaat lähtee. Niissä, sen verran jo tiedän.

V.

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

Vierailija
linkki

No jos pidetään alkuperäisen viestin mainitsema kehonrakennus mukana vertailussa, kestävyysjuoksuun liittyvä proteiinin tarve on pieni. Toisin kuin jatkuvasti painoaan kasvattavalla kehonrakentajalla, kestävyysjuoksijalla ei ole kasvupaineita, koska ylimääräinen massa on paitsi energiasyöppö, myös rasite nivelille. Lisäksi pitää ottaa huomioon huomattavasti pienempi kehon paino, johon valkuaisen tarve suhteutetaan.



Ei se lihas kasva pelkällä syömisellä ja tietyllä määrällä proteiinia. OIKEANLAINEN treeni on se toinen tärkeä tekijä yhtälössä. Vaikka söisit 100 g proteiinia painokiloa kohti ja harrastaisit kestävyysjuoksua et silti kasvattaisi minkäänlaisia lihaksia koska tuo laji ei vain yksinkertaisesti stimuloi lihaksia sillä tavalla. Itse olen kyllä sitä mieltä että 1,5 g/kg on hyvä määrä proteiinia kestävyyslajeja harrastavalle koska kyllä se pitkä juoksu vaan jonkin verran hajottaa sitä lihasta ja aiheuttaa siihen vaurioita, kokemusta on (harrastan kestävyysjuoksua). Ja lisäksi proteiini pitää kylläisenä kauemman aikaa joka taas pitää sen syömisen kurissa (ei tule vedeltyä nopeita hiilareita).

Miten toisella tavalla se pienempi kehon paino pitäisi ottaa huomioon muuten kuin sanomalla että sopiva määrä proteiinia on x g/painokilo? Ei se lihaksen kasvuvauhti yhtään kiihdy jos olet isompi kaveri vaan se pysyy suht vakiona tiettyyn pisteeseen asti jonka määrää tietääkseni geenit.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat