Neste LTO toimintaselostusta vailla

Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Kytkentöjä on monta, mutta selostuksia niukasti. Tiedän, että niitä on jossain. Ihmettelen, miksi näissä ei ole nesteen lämpötila antureita. Kanavassa on ilmalle. Miten tuota ohjataan.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Sivut

Kommentit (17)

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Ihan omatekemä (ei minun). Tästä puuttuu paisunta ja on melko iso pumppu.
Oumannilla oli sittenkin Neste LTO-kaavio. Swegonilla ja Fläktwoodissa on myös, mutta niitä en löytänyt.
Tuo säätö alkuun ihmetytti. Mulla ei ole tuota nesteen lt anturia TE5.

http://www.ouman.fi/Suomi/pdf/Esim_2_1.pdf

http://www.ouman.fi/Suomi/suunnittelijo ... ?alasivu=3

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

boddah
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt23.5.2005

Niin tuossa lähettämässäsi kaaviossa 3-tieventtiiliä säädetään ensisijaisesti tuloilman lämpötilan ja toissijaisesti poistopatterille menevän glykolin lämpötilan mukaan (estää patterin jäätymisen).

Mielestäni turvallisempaa olisi hoitaa jäätymisenesto-ohjaus poistopatterin jälkeisen poistoilman lämpötilan mukaan.

Perinteisen suntikkasäädön rinnalle on tulossa kovaa vauhtia massavirtasäätöön perustuva glykoli LTO:n säätötapa, jossa ei ole 3-tieventtiiliä vaan taajuusmuuttajalla toimiva pumppu, joka säätyy puhaltimien tehokäyrän mukaan (mikäli puhaltimet portaattomasti säädettäviä). Eli mikäli puhaltimien teho 60%, on pumpun teho 60% ja kun jäätyminen uhkaa pumpun kierroksia nostetaan, jottei glykolin lämpötila (poistoilman lämpötila) laske liian alas.

Paisunta-astian puuttumista ihmettelen.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Paisunta-astia oli viemäröinnin luona piilossa. Tähän on lisätty lämpötila-anturi 3-tien ulostuloon. LTO:n käyttö jäähdytyksen talteenottoon lienee hyödytöntä. Puhaltimet ovat 2 nopeuksisia. Poistopuhaltimen kammiossa on 30 °C lämpöä, kun ilman lt ennen LTO patteria on 20 °C? Puhallin pelteineen on viimeisenä ennen kattohajotinta.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vierailija

käsittääkseni tuo suntti on vaan jäätymisen estoon. Siis ettei kenno jäädy tukkoon, ja ilma lakkaa kulkemasta. Muutenhan tuo saa käydä täysilla. siis kierto glygolipiirissä. Noissa on aika monesti paskaa sisällä niin paljon, että kiero alkaa heikkenemään. Jos on vielä TA:n suntti, jossa sellainen siivilä yhdistäjässä, niin tukossa saattaa olla.

Muoks: niin, tietysti lämpötilan säätöön..

Vierailija

ohjaus kai voisi mennä näin: jäätymisen estämiseksi rajoitetaan ulospuhallettava jäteilma nollan yläpuolelle. ja sisäänpuhallus tietenkin niin, jotta ei nouse yli asetuksen. tomatiikan pitäis tajuta siten ottaa ensin kaikki teho irti lto:sta, ja sitten vasta pyytää lämmintä kennolta lisäksi.
Näinollen nesteen lämpötilatietoa ei oikein tarvitse mihinkään.

Monesti olen nähnyt, että vaikka keli sallii ja ilmavirrat, niin lto on vaan jotain 30 pros auki, ja sitten lisälämmitetään lämmityskennolla. Mikähän siinä on, että ei ole perehdytty ohjelmointiin kunnolla? Vai eikö ohjelmat salli toimintoja, niistä kun en oikein tiedä.

Vierailija

Poistoilman (jäteilma) patteri voi huurtua kovilla pakkasilla jos poistoilman kosteus on suuri. Tuloilmapatteri ei huurru koskaan. Neste, glygoli, ei jäädy vaan patterin lamellien välit huurtuvat tukkoon.
Helpoin tapa (poistaa huurre) on laittaa poistoilmapatterin yli paine-ero mittaus. Niks-naks-kytkin. (On saman kikotin kuin on suodatinvahdissa.) Tämän kytkimen kautta kierrätetään venttiilille menevä 0-10V ohjaus.
Venttiilimoottorille tulee kolme "lankaa"
G=24VAC
G0=maa (GND)
Y=0..10VDC (tai 2..10VDC) ohjausviesti.

Jos paine-ero kasvaa yli asetellun rajan kikotin sano NAKS ja katkaisee ohjausviestin, jolloin venttiilimoottori ajaa venttiilin kiinni. Tällöin poistoilmapatteri poistoilman virtauksesta lämpenee ja huurre sulaa.
Tällöin paine-eron pienentyessä kikotin sanoo NIKS ja ohjausviesti kulkee taas venttiiliin, joka avautuu, tai on ohjauksen perässä.
Kikottimen niks-naks-eroaluetta ei yleensä voi säätää joten joissain tilanteissa saattaa niksutta ja naksuttaa kuin Heteka kesällä -49.

NIKS-NAKS-kikotin
http://www.swoy.fi/?paine-erovahti+-+suodatinvahti.1;2;8400;200.5700.840...
NIKS-NAKS-kikotin ei itse tarvitse sähkönsyöttä vaan on mekaaninen laite.

Vierailija

Toteutin omassa poistoilmalämpöpumpussa homman tuolla paine-ero anturilla. Hyötysuhteet parani kovasti. Keväällä, kun on pakkasta ja ilma kuivaa sisälläkin, käyntijaksot on todella paljon pidempiä. syksyllä jäätyy tukkoon nopeammin. Jostain syystä tahto kuitenkin käydä niin, että kolmannes kennosta pysyy jäässä. Vaikka säätää kovinkin herkälle.

Vierailija

Nykyisinhän nuo tehdään analogisella paineemittauksella, johon ohjelmallisesti laiteaan ylä- ja alarajat sekä viiveet yms. puhaltimien nopeuden ohjaukset.
Voi tällaisen tehdä useammalla niks-naksillakin. Yksi raja ohjaa venttiiliä, toinen raja puhallinta päälle/pois.
Vain heposti tästä tulee ihmeränkytin. Koneet päälle, koneet pois, koneet päälle ja venttiilli pumppaa kuin.. no niinkiun -49.

boddah
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt23.5.2005
EI TILKOO

Vain heposti tästä tulee ihmeränkytin. Koneet päälle, koneet pois, koneet päälle ja venttiilli pumppaa kuin.. no niinkiun -49.



Ja vuosihyötysuhteet ovat 60 paikkeilla...

Voi, voi tähänkin on olemassa ratkaisu

Rakennusalalla vanhat tavat vaan ovat niin sitkeässä. Kun kysyn miksi, on vastaus usein "näinhän ne on aina tehty". Toki ovat useassa asiassa oikeassakin.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006
EI TILKOO
Poistoilman (jäteilma) patteri voi huurtua kovilla pakkasilla jos poistoilman kosteus on suuri. Tuloilmapatteri ei huurru koskaan. Neste, glygoli, ei jäädy vaan patterin lamellien välit huurtuvat tukkoon.
Helpoin tapa (poistaa huurre) on laittaa poistoilmapatterin yli paine-ero mittaus. Niks-naks-kytkin. (On saman kikotin kuin on suodatinvahdissa.) Tämän kytkimen kautta kierrätetään venttiilille menevä 0-10V ohjaus.
Venttiilimoottorille tulee kolme "lankaa"
G=24VAC
G0=maa (GND)
Y=0..10VDC (tai 2..10VDC) ohjausviesti.

Jos paine-ero kasvaa yli asetellun rajan kikotin sano NAKS ja katkaisee ohjausviestin, jolloin venttiilimoottori ajaa venttiilin kiinni. Tällöin poistoilmapatteri poistoilman virtauksesta lämpenee ja huurre sulaa.
Tällöin paine-eron pienentyessä kikotin sanoo NIKS ja ohjausviesti kulkee taas venttiiliin, joka avautuu, tai on ohjauksen perässä.
Kikottimen niks-naks-eroaluetta ei yleensä voi säätää joten joissain tilanteissa saattaa niksutta ja naksuttaa kuin Heteka kesällä -49.

NIKS-NAKS-kikotin
http://www.swoy.fi/?paine-erovahti+-+suodatinvahti.1;2;8400;200.5700.840...
NIKS-NAKS-kikotin ei itse tarvitse sähkönsyöttä vaan on mekaaninen laite.




Tässä joutuu pumpun seisottamaan, että saa huurteen pois poistoilman LTO patterista ja ilm. puhallin puolinopeudelle ( aiemmin ollut koko ajan täysillä). Mielenkiintoista, mikä on oikea putkikytkentä neste LTO:lle, kun näitäkin on useaa sorttia. Ajattelin tällä tavalla.

Säätöohjelma estää LTO:n huurtumista. Kolmitieventtiiliä säädetään ohjelmallisesti tuloilman lämpötilan ja LTO nesteen lämpötilan mukaan sekä rajoittamalla nestekiertoa poistoilman LTO patterin läpi kolmitietä säätämällä kennon paine-eromittauksen mukaan. Paine-eromittauksen ollessa yli asetusarvon (esim. 200 Pa) asetellun viiveen ajan (esim. 3 min.), ohjataan LTO:n pumppu seis. Huurtumisen eston päätyttyä LTO:n nestekierto pyörii rajoitetusti asetellun viiveen ajan (esim. 5 min.).

Sitten tässä on painemittari, jossa roikkuu ohuita johtoja. Olisiko niistä apua tukosten selvittämisessä. Valkoista "polyuretaania" roikkuu laipoista.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vierailija

Aloitetaan alusta, eli tästä kuvasta http://www.ouman.fi/Suomi/pdf/Esim_2_1.pdf
Tässä on kuvattu ilmastointikoneen toimintakaavio ja toimintaselostus.

Selostuksessa kerrotaan "poistoilma kaskadi-säädöstä", eli jos poistoilman lämpötila poikkeaa annetusta asetusarvosta niin tuloilman lämpötilan asetusarvo muuttuu annetuissa rajoissa.
Tälläinen säätö toimii esim. konttoritiloissa, tehdasrakennuksissa, jne.. Omakotitaloon en tällaista lähtisi laittamaan, koska koskaan ei tiedä milloin on ovet tai ikkunat ovat auki. Kuka polttaa takkaa. Tai jotain sellaista joka muuttaa epätasaisesti rakennuksen sisäilman lämpötilaa ja sitä kautta poistoilman lämpötilaa.
Puhalletaan saman lämpöistä ilmaa kokoajan. Yöt, päivät.
Puhalletaan 18°C lämpöistä ilmaa. Patteriverkoston huonekohtaiset venttiilit säädetään 1K ylemmäksi. eli +19°C.
Näitä nostetaan ylemmäksi samassa suhteessa jos palelee.

Tarvitset tuon TE5:n LTO-patterin huurtumisen estoon.

Tällaisen toimintaselostuksen kirjottaisin:

TOIMINTASELOSTUS

Toiminta käyntiaikana
Tuloilman lämpötilaa säädetään tuloilman asetusarvon mukaan.
Jos tuloilman lämpötila on alempi kuin annettu asetusarvo ohjataan sarjassa kahdessa portaassa venttiileitä TV2 ja TV1 auki siten, että ensiksi avautuu LTO-patterin venttiili (TV2) jonka jälkeen lämmityspatterin venttiili (TV1).
Jos tuloilman lämpötila on ylempi kuin asetusarvo on toiminta käänteinen.

TE1, eli tuloiman lämpötilan asetusarvo on +18°C.

TE5 (eli paluu LTO-patterilta) toimii LTO-patterin huurtumisen rajoittavana lämpötila-anturina.

Mikäli TE5:n lämpötila alittaa asetusarvon +2°C ohjataan LTO venttiili kiinni, jottei LTO-patteri (poisto) pääse huurtumaan.




Omakotitaloon laittaisin, jos pitää, ilmastoinnin siten että on kaksi puhallinta. Tulo- ja poistopuhallin. Lämmöntalteenotoksi ns. pyörivä LTO-kiekko. Ei mitään esilämmityksiä eikä säätöjä, pyörikööt täysillä aina. Suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, siitepölyajan jälkeen ja ennen talvea.

Että kerrostalohemmojakin kiinnostaa niin kerron, että jos kerrostalon WC:n poistopuhallin pysähtyy, niin soita poliisi. On syytä epäillä murhayritystä.
Näin: Jos ylemmässä huoneistossa syttyy tulipalo. Ilmaa painavammat kaasut, CO yms. -kaasut "valuvat" ilmastointihormia pitkin alempiin kerroksiin. Käy niinkö kreikassa. Häkä tappo.

Paletaan alkuun. Tuossa Oumanin pdf-kuvassa on virhe. LTO-pumppu (P2) on piirretty väärinpäin. Pumpun pitää pumpata alaspäin. TV2, jossa kolme kolmiota, kaksi mustaa yksi valkoinen. Mustat ovat sekoitusta varten, valkoinen ns. päästösuunta. Koskaan litku ei tule/kulje valkoista nuolta päin.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Perusajatus on ohittaa tulon lto patteri ja kierrättää poiston lto pattereissa (voi olla us.), niin kauan lämpimäksi ettei huurra poiston patteria. Koko homma menee uusiksi, jos teoria poistopatterin huurtumisesta ei ole tässä tapauksessa oikea. Poistoilma tulee tavallisesta myymälä/ liikehuoneistosta, jossa ikkunat länteen.

Minun käsitys on tuosta mallikaavioista poiketen, että TE5 tulee olla poiston lto patterin puolella ja putkikytkentä oikeaoppinen (sama periaate kuin 2-tie MV lämpöpatterilla).
Tai sellainen kytkentä, että voidaan poiston lto patterissa pyörittää nestettä lämpimäksi, kun tulon patterissa pakkasneste seisoo odottamassa lisälämpöä poiston lto patterilta.

Tämä on ongelmallinen määrittää. Nesteen lämmöksi ennen poiston lto patteria tulisi voida sallia jopa -2 .. -10 °C.

Pakkasella neste lton jälkeen tuloilma voi olla jopa muutama aste pakkasta (hyötysuhde alle 0.5). Selostuksissa yleensä arvioidaan tuo yläkanttiin ja silloin lto pistetään poikki jo alle -20 °C pakkasessa.

Toiminta voisi olla portaallinen. Lämmöntarpeen lisääntyessä ensin virrat neste lto toimilaitteille, jos sisällä on pari astetta kylmempää kuin ulkona ja sen jälkeen lp. Sitten tuo huurtumiskysmys ja lto toiminta mahdollisimman alhaiseen lämpötilaan (ongelma). Puhaltimet joudutaan laittamaaan myös puolinopeudelle ettei huurru poistopatteri. Ei varmaan tarvi seisottaa neste lto:ssa.

Lisäksi lto hyötysuhdelaskenta. Säätimenä on EH-10.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

boddah
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt23.5.2005
EI TILKOO

Paletaan alkuun. Tuossa Oumanin pdf-kuvassa on virhe. LTO-pumppu (P2) on piirretty väärinpäin. Pumpun pitää pumpata alaspäin. TV2, jossa kolme kolmiota, kaksi mustaa yksi valkoinen. Mustat ovat sekoitusta varten, valkoinen ns. päästösuunta. Koskaan litku ei tule/kulje valkoista nuolta päin.



Vai onko TV2 vain piirretty väärinpäin..

Lamellipatterit jäätyvät kyllä, mutta ripaputkipattereita on vaikea saadaa umpeen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat