Seuraa 
Viestejä8643

Lieneekö polttomoottorin mäntäliiketekniikka aivan loppuun kehitetty? Eli voisiko joku muu paisunta olla vielä edullisempi kuin nykyinen, jossa männän liikkeen määrää ympyräliike.

Eli voisiko olla eduksi pidättää mäntää jonkin aikaa yläkuolokohdassa sytytyksen jälkeen? Tai nopeuttaa liikettä aivan alakuolokohdan loppuvaiheessa? Tai sitten päinvastoin. Tai onko liikkeen keskivaiheilla jokin homma miettimättä loppuun asti?

Onko edes tehty kokeiluja muunlaiselle mäntäliikkeelle? Ja sitäpaitsi miksei kampikoneistoa korvattaisi suoraan lineaarimoottorilla, jolla olisi säädettävyys tuollaiseen? Mekaanisena tietenkin vaatii vipuja, mutta se ei muuta idaa jostain muusta mäntäliikkeestä miksikään.

Antiteesitehtailijat herätkää!

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (33)

Paul M
Lieneekö polttomoottorin mäntäliiketekniikka aivan loppuun kehitetty? Eli voisiko joku muu paisunta olla vielä edullisempi kuin nykyinen, jossa männän liikkeen määrää ympyräliike.

Eli voisiko olla eduksi pidättää mäntää jonkin aikaa yläkuolokohdassa sytytyksen jälkeen? Tai nopeuttaa liikettä aivan alakuolokohdan loppuvaiheessa? Tai sitten päinvastoin. Tai onko liikkeen keskivaiheilla jokin homma miettimättä loppuun asti?

Onko edes tehty kokeiluja muunlaiselle mäntäliikkeelle? Ja sitäpaitsi miksei kampikoneistoa korvattaisi suoraan lineaarimoottorilla, jolla olisi säädettävyys tuollaiseen? Mekaanisena tietenkin vaatii vipuja, mutta se ei muuta idaa jostain muusta mäntäliikkeestä miksikään.

Antiteesitehtailijat herätkää!

Wankelmoottorin mäntä kulkee ympyrää: http://auto.howstuffworks.com/rotary-engine7.htm on käytössä mm Mazda RX-8

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Paul M
Lieneekö polttomoottorin mäntäliiketekniikka aivan loppuun kehitetty? Eli voisiko joku muu paisunta olla vielä edullisempi kuin nykyinen, jossa männän liikkeen määrää ympyräliike.

Onhan näitä ollut, mitä ihmeellisempiä virityksiä, mutta raha ratkaisee. Ei ole mitään teknis-taloudellista syytä kehittää parempaa ratkaisua, jos nykyinen ratkaisu on jo riittävän hyvä. Näin siis jos männän edestakainen liike pitää muuttaa pyöriväksi. Kampiakselin kun pitää joka tapauksessa pyöriä ja työ saadaan kaasun paisumisesta. Ehkä fiksuin ratkaisu on tämä ihan tuore ratkaisu, jossa männän edestakainen liike muutetaan suoraan hydrauliseksi energiaksi ilman kampiakselia, ts. moottorissa on vain yksi liikkuva osa, mäntä. Keksinnöllä on joku nimikin, mutta ei muistu mieleen.

Heksu
Paul M
Lieneekö polttomoottorin mäntäliiketekniikka aivan loppuun kehitetty? Eli voisiko joku muu paisunta olla vielä edullisempi kuin nykyinen, jossa männän liikkeen määrää ympyräliike.



Onhan näitä ollut, mitä ihmeellisempiä virityksiä, mutta raha ratkaisee. Ei ole mitään teknis-taloudellista syytä kehittää parempaa ratkaisua, jos nykyinen ratkaisu on jo riittävän hyvä. Näin siis jos männän edestakainen liike pitää muuttaa pyöriväksi. Kampiakselin kun pitää joka tapauksessa pyöriä ja työ saadaan kaasun paisumisesta. Ehkä fiksuin ratkaisu on tämä ihan tuore ratkaisu, jossa männän edestakainen liike muutetaan suoraan hydrauliseksi energiaksi ilman kampiakselia, ts. moottorissa on vain yksi liikkuva osa, mäntä. Keksinnöllä on joku nimikin, mutta ei muistu mieleen.

Tarkoitatko kenties kiertomäntä eli Wankel moottoria?

Heksu
Paul M
Lieneekö polttomoottorin mäntäliiketekniikka aivan loppuun kehitetty? Eli voisiko joku muu paisunta olla vielä edullisempi kuin nykyinen, jossa männän liikkeen määrää ympyräliike.



Onhan näitä ollut, mitä ihmeellisempiä virityksiä, mutta raha ratkaisee. Ei ole mitään teknis-taloudellista syytä kehittää parempaa ratkaisua, jos nykyinen ratkaisu on jo riittävän hyvä. Näin siis jos männän edestakainen liike pitää muuttaa pyöriväksi. Kampiakselin kun pitää joka tapauksessa pyöriä ja työ saadaan kaasun paisumisesta. Ehkä fiksuin ratkaisu on tämä ihan tuore ratkaisu, jossa männän edestakainen liike muutetaan suoraan hydrauliseksi energiaksi ilman kampiakselia, ts. moottorissa on vain yksi liikkuva osa, mäntä. Keksinnöllä on joku nimikin, mutta ei muistu mieleen.

o
Vapaamäntämoottori, vaati hieman enemmän elektroniikkaa sytytyksen ohjaukseen. Ei kovin taloudellinen ratkaisu.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
Heksu
Ehkä fiksuin ratkaisu on tämä ihan tuore ratkaisu, jossa männän edestakainen liike muutetaan suoraan hydrauliseksi energiaksi ilman kampiakselia, ts. moottorissa on vain yksi liikkuva osa, mäntä. Keksinnöllä on joku nimikin, mutta ei muistu mieleen.

Oliko joku sampomoottori?

Mutta lineaarimoottori/generaattori tekee samaa. Kuormitusta vaihtelemalla voi paisutusta hallita.

Suurin momentti löytyy juuri seoksen syttymisen jälkeen. Nopealla tehon käsittelyllä saisi kermat päältä vaikka ensimmäisen neljänneksen aikana koko iskusta. Lopun iskun aikana pyrittäisiin vain laskemaan kaasun lämpöä ennen pois laskemista.

Lisää antiteesitehtailijoita tarvitaan. Asia ei ole loppuun käsitelty.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Erikoisin historialliesta tekniikan opuksesta näkemäni polttomoottorikonstruktio oli sellainen, jossa oli yksi kampiakseli, kaksi kiertokankea ja mäntää sekä kaksi sylinteriä joilla oli yhteinen palotila. Toinen kiertokangista oli L-kirjaimen muotoinen ja kulmastaan kiinni kampiakselissa. Toinen, tavallinen kiertokanki oli kiinni toisen kiertokangen lyhyemmässä haarassa. Sylinterit yhteisine palotiloineen olivat vierekkäin samansuuntaisin akselein. Konstruktion avulla männille saatiin aikaan sellainen liike, että ne liikkuivat puolen kierroksen ajan samaan tahtiin ja toisen puolikkaan verran pienellä vaihe-erolla. Tällä sitten haettiin jotain ei-sinusoidiaalista funktiota sylinterin tilavuuden ja kampiakselin kulman välille, ja tällä pyrittiin vaikuttamaan puristukseen ja paisuntaan. Eipä tämänkaltaiset erikoiset patentit ole juuri yleistyneet, otaksuttavasti niistä ei ole mitään erityisen suurta taloudellis-teknistä etua.

Paul M
Lieneekö polttomoottorin mäntäliiketekniikka aivan loppuun kehitetty? Eli voisiko joku muu paisunta olla vielä edullisempi kuin nykyinen, jossa männän liikkeen määrää ympyräliike.

Eli voisiko olla eduksi pidättää mäntää jonkin aikaa yläkuolokohdassa sytytyksen jälkeen? Tai nopeuttaa liikettä aivan alakuolokohdan loppuvaiheessa? Tai sitten päinvastoin. Tai onko liikkeen keskivaiheilla jokin homma miettimättä loppuun asti?

Onko edes tehty kokeiluja muunlaiselle mäntäliikkeelle? Ja sitäpaitsi miksei kampikoneistoa korvattaisi suoraan lineaarimoottorilla, jolla olisi säädettävyys tuollaiseen? Mekaanisena tietenkin vaatii vipuja, mutta se ei muuta idaa jostain muusta mäntäliikkeestä miksikään.

Ei varmaan loppuun saakka kehitelty, mutta melko valmista alkaa olla. Kampikoneiston ympyräliike muunmuassa tasoittaa moottorin käyntiä esim. vauhtipyörän avulla. Lineaarisesti toimiva vauhtipyörä olisi aika hankala valmistaa. Miksi edes tehdä moottorin liikkeestä lineaarista, kun tavoite on kuitenkin saada pyörät pyörimään?

Ei varmaan mitään hyötyä hidastaa tai nopeutta männän liikkeitä muuhun kampikoneistoon nähden. Rasitukset kyllä kasvaisivat. Eniten paranneltavaa mäntämoottoreissa taitaa olla materiaalien ja oheislaitteiden osalta. Esim. Keraaminen lohko estäisi tehokkaasti kiinnileikkautumisen vaarat. Sähköinen venttiilikoneisto (solenoidit) mahdollistaisivat erittäin tarkat imu - ja pakotahdit.

Kyllähän noita erilaisia mäntätekniikoita on kehitelty. Ihan varteenotettava on ollut tuo wankel -moottori ja siltikin sen käyttö on todella marginaalista. Tuo quasiturbine on kanssa ihan mielenkiintoinen, mutta pelkkä hyvä hyötysuhde ei vielä riitä. Sen pitäisi myös kestää käytössä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Eli maailmassa on yksi juttu mennyt säkällä kerrasta kohdalleen. Ympyräliike sinuspuristuksineen ja paisutuksineen sopii kuin nyrkki silmään palotapahtuman kanssa. Uskomatonta että fysiikassa voi joku mennä kohdalleen siten, että myös taloudelliset seikat tulevat samalla kuntoon.

En usko. Ei varmasti ole mennyt kohdalleen. Moottorien valmistus on vain muinaisten taloudellisten seikkojen takia ajautunut nykyiseksi. Miljoona moottoria valmistetaan joka päivä. Ei suuri pyörä pysähdy jonkun sampomoottorin keskimisellä.

Vaan kun minua kiinnostaa se, että missä määrin palotapahtuma on kohdallaan oikeasti tuon pyörimiseen kytketyn paisutuksen suhteen. Älkää viitsikö selitellä moottorien taloudellista valmistustekniikkaa. Kyllä minä sen uskon. Miljoonan moottorin valmistus aivan tietyllä tavalla on varmasti taloudellista.

Vaan selittäkää mistä syystä ympyräliike aivan simppelisti kytkettynä kaasuseoksen räjähdykseen on niin hyvin fysikaalisesti toimiva. Jos se oikeasti on. Ja jos ei sitten olekaan niin mikä paisutuksen sinifunktion laajennus olisi parempi. Eikä värähtelytkään kiinnosta. Minä olen lineaarikäytön kannalla, jossa tapahtuu kahden männän samanaikainen symmetrinen liike vastakkaisiin suuntiin ja paisutuksen sinusmuunnos joksikin tuplasinukseksi hoidetaan sähköisesti. Eli koko männän liikkeen aikana on vaikka minkälaisia sinuksia summattuna ja kerrottuna kunhan saadaan se täydellisin vastapaine kutakin painetta ja palamisen vaihetta varten.

Olen jopa ylipitkän sylinterin kannalla. Alkupäässä otetaan kovasta paineesta "momentti" pihalle sähköisesti ja viilenneen kaasun paisutusta jatketaan kunnes kaasun lämpö on alle ympäristön lämmön ja painetaan pakokasu pihalle vaikka -100'C lämmössä. Siinähän voi jo hiilidioksidinkin kerätä hiilihappojäänä pärekoriin. Eli on meillä vielä mietittävääkin vaikka kaikki onkin täydellistä jo sylinterien palotapahtumissa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Eikö imupuolen ilmankin tulisi olla mahdollisimman kylmää, jotta se palovaiheessa laajenisi enemmän. Ja ilmassahan on vain murto-osa happea... Puhdasta nestemäistä happea pulloon ja imupuolelle jääkylminä tuhauksina.

Leuka
Eikö imupuolen ilmankin tulisi olla mahdollisimman kylmää, jotta se palovaiheessa laajenisi enemmän. Ja ilmassahan on vain murto-osa happea... Puhdasta nestemäistä happea pulloon ja imupuolelle jääkylminä tuhauksina.

Imupuolen ilman tulisi olla kylmää koska kylmään ilmaan mahtuu enemmän happea kuin lämpimään ilmaan, samalla paineella ja samaan tilaan. En nyt muista paljonko ilmassa on happea, jotain 20% kaiketi. Mutta parhaimman hyödyn irtisaamiseksi täytyy bensakiloa kohti käyttää n. 3,5kg happea, mikä tekee ilmassa mitattuna suhteeksi 1:14,7.

Liian kylmä ilma taas haittaa bensan höyrystymistä ja aiheuttaa bensan tiivistymisen pisaroiksi imusarjaan jollion palotapahtuma heikkenee. Eli liian kylmakin ilma on huono vaihtoehto.

Miksi sen pitää olla juuri bensa? On kai niitä kylmemmässäkin paremmin kaasumaisena pysyviä aineita. Vety ainakin, mutta alkaa kuulostaa vaaralliselta

Paul M
Eli maailmassa on yksi juttu mennyt säkällä kerrasta kohdalleen. Ympyräliike sinuspuristuksineen ja paisutuksineen sopii kuin nyrkki silmään palotapahtuman kanssa. Uskomatonta että fysiikassa voi joku mennä kohdalleen siten, että myös taloudelliset seikat tulevat samalla kuntoon.



Ajoneuvo käyttöön nykyinen mäntämoottori on aikas hyvä. Muut kulkuneuvot voivat käyttävät niille paremmin sopivia moottorityyppejä, kuten suihkumoottorit. Niiden palotapahtuma on jo aika paljon erilainen otto - tai dieselmoottoreihin verrattuna.

Vaan kun minua kiinnostaa se, että missä määrin palotapahtuma on kohdallaan oikeasti tuon pyörimiseen kytketyn paisutuksen suhteen. Älkää viitsikö selitellä moottorien taloudellista valmistustekniikkaa. Kyllä minä sen uskon. Miljoonan moottorin valmistus aivan tietyllä tavalla on varmasti taloudellista.



Pyörimisliike on siinä mielessä kohdallaan, kun halutaan auton renkaidenkin pyörivän. Lineaarisen liikkeen hyväksikäyttöön tarvittaisiin joku muunniin renkaan ja moottorin väliin tai sitten olisi kehitettävä lineaariset renkaat.

Vaan selittäkää mistä syystä ympyräliike aivan simppelisti kytkettynä kaasuseoksen räjähdykseen on niin hyvin fysikaalisesti toimiva. Jos se oikeasti on. Ja jos ei sitten olekaan niin mikä paisutuksen sinifunktion laajennus olisi parempi. Eikä värähtelytkään kiinnosta.



En tiedä mikä ero sitten olisi lineaari ja ympyrä liikkeen välillä itse tuossa paisutustapahtumassa. Meneekö tuossa ympyräliikkeessä jotenkin energiaa enemmän hukkaan, kuin lineaariliikkessä vai miksi olisit siitä niin kovasti luopumassa?

Olen jopa ylipitkän sylinterin kannalla. Alkupäässä otetaan kovasta paineesta "momentti" pihalle sähköisesti ja viilenneen kaasun paisutusta jatketaan kunnes kaasun lämpö on alle ympäristön lämmön ja painetaan pakokasu pihalle vaikka -100'C lämmössä. Siinähän voi jo hiilidioksidinkin kerätä hiilihappojäänä pärekoriin. Eli on meillä vielä mietittävääkin vaikka kaikki onkin täydellistä jo sylinterien palotapahtumissa.

Pitkä sylinteri tarvii pitempiä osia myös männän osalta jolloin liikkuvat massat kasvavat ja kierrosnopeudet jäävät pieneksi mikä taas heikentää moottorin dynamiikka. Jos tarkoitus olisi käyttää moottoria vakionopeudella olisi moottorin suunnittelu paljon helpompaa.Pitkällä sylinterillä myös puristussuhde voi kasvaa helposti liian suureksi.

Lämmin pakokaasu tulee helpommalla sylinteristä pihalle, kuin kylmä. Joten jos pakokaasu menisi sylinterissä näinkin kylmäksi joutuisi moottori tekemään enemmän työtä kaasun poistoa varten.

Leuka
Miksi sen pitää olla juuri bensa? On kai niitä kylmemmässäkin paremmin kaasumaisena pysyviä aineita. Vety ainakin, mutta alkaa kuulostaa vaaralliselta

Koska bensaa on nykyisellään hyvin saatavilla. Nestemäistä vetyä tai muita kemikaaleja ei ole niin helposti saatavilla, enkä nestemäistä vetyä ja happea ihan mielelläni autossani kuskaisi. Ja varmaankin olisi saatavilla paljonkin erilaisia polttoainevaihtoehtoja joiden ominaisuudet olisivat bensiiniä paremmat, mutta ongelma tulee kun tätä polttoainetta pitäisi jakaa sadoille miljoonille autoilijoille.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Kansalaiset eivät siis tiedä mikä on sähköinen lineaarimoottori?

Siinä on moottori levitetty tekemään liikkeensä suoraviivaisesti. Jos tuollainen lineaarimoottori ja mäntä yhdistetään, on liikkuvia osia 1 kpl. (Kai niistä venttiileistä on myönnettävä muutama lisäosa liikkuviksi, mutta periaatteessa ei ole kuin yksi. Ainakin jos sen tekee 2-tahtiseksi.) Kaikki muu hoituu lineaarimoottoria generaattorina ja moottorina käyttämällä männän akselilla. Saa sillä matkittua tavallisen kampikoneistonkin "sinusliikettä" männän kannalta. Mutta kaikki muutkin yhdistelmät ovat liikkeelle mahdollisia. Jos ei kiinnosta ymmärtää, niin juttu lienee sitten liian vaikea.

Jos joku ei ymmärrä miten sähkömoottori voi tehdä liikkeensä suoraviivaisesti, niin pieni vihje on, että liike on rajoitettua. Mutta ei mäntä tarvitsekaan liikettä kuin muutaman sentin tai kymmeniä senttejä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Paul M
Olen jopa ylipitkän sylinterin kannalla.



Paul M
Mutta ei mäntä tarvitsekaan liikettä kuin muutaman sentin tai kymmeniä senttejä.

Eli siis...

Minä ainakin ymmärrän tämän lineaarimoottorin ajatuksen. Käytännössä tuolla ei ole juuri mitään eroa siihen uuden uutukaiseen sampomoottoriin, jossa kampiakselin sijaan männän tekemä työ muutetaan suoraan hydrauliseksi energiaksi. Hydraulisylinterin tilalla olisi tuo lineaarinen sähkömoottori/generaattori.

Periaatteessa ihan käyttökelpoinen ajatus, mutta huomautan kuitenkin, että toiminnan kannalta on oleellista että mäntä tekee edestakaista liikettä. Mäntä kun ei voi itsekseen materialisoitua yläkuolokohtaan. Hydraulisylinterin tapauksessa tämä on helppo toteuttaa: palotapahtuma tekee ensin työtä ja puristaa hydrauliöljyä paineakkuun. Tämän jälkeen tapahtuu sylinterin huuhtelu alakuolokohdassa ja sitten paineakussa oleva paine painaa männän takaisin yläkuolokohtaan. Polttoaine-ilmaseos puristuu ja uusi sykli alkaa. Periaatteessa ihan piece of cake.

Lineaarimoottorin tapauksessa sensijaan tilanne on huomattavasti vaikeampi! Työtahdin aikana mäntä liikkuu nopeasti alakuolokohtaan ja tänä aikana lineaarimoottorissa syntyy vaihtojännite, joka riippuu männän nopeudesta ja moottorin napaluvusta. Energiaa voidaan kyllä ottaa talteen , mutta entäs sitten? Mäntä pitää ajaa takaisin yläkuolokohtaan puristustahdin aikana, joten tarvittaisiin elektroniikkaa joka generoi oikeanlaisen vaihtovirran männän liikuttamiseksi. Taajuuden pitäisi noudattaa jotain sinimuotoista ramppia, ettei mäntä putoa tahdista, samalla pitäisi mitata männän paikkaa jotta havaitaan jos mäntä jää aiotusta kohdasta jälkeen. Kun ottaa huomioon sähkömagneetin resistiiviset häviöt, ilmarakohäviön, pyörrevirrat ja muut niin on selvää ettei tällaisen konstruktion hyötysuhde voi olla mitenkään järisyttävän hyvä. Lisäksi koko mäntäkonsepti on ylipäänsä huono prosessin syklisyyden vuoksi, parempi olisi jos prosessista saataisiin jatkuva ilman mitään edestakaisia liikkeitä. Edestakaisemattomuutta varten on keksitty ihan hyvä ratkaisujakin, kuten esimerkiksi kaasuturbiini, jossa palavan kaasun paisumistyö otetaan talteen ns. turbiinin avulla.

Toki edestakainen liike voitaisiin toteuttaa esierkiksi perinteisen ja hyväksi havaitun männänpalautusjousen avulla.

Tuo quasiturbine -mikä lie suomennos?- onkin varsin vaikuttavan oloinen systeemi. Hiukan kyllä ihmetyttää, kuinka "kelkkojen" päissä olevat laakerit mahtavat kestää, jos vieläpä kone toimii ilman painevoitelua? Toisekseen, mitä materiaalia lienee kelkan keskellä oleva tiivistyshuuli?

Luulen, että tuon tyyppisellä koneella on vielä mahtava tulevaisuus.
Mäntämoottorit kyykkyyn!

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Heksu ainakin ymmärtää juonen. Hydrauliikalla säädettävyyttä ei kuitenkaan ole kuten moottori-generaattoritekniikalla.

Tarkoitan että moottori-generaattori-systeemillä koko ajan hallitaan männän liikettä sähköisellä optimaalisesti vaihtelevalla myötä/vastavoimalla. Periaatteessa tehdään sähköisesti samat liikkeet männälle kuin pyörivissäkin, mutta lisätään harmoonisia ja ei-harmoonisia liikkeeseen pelkän sinin sijaan. Ja ylipitkillä sylintereillä ei ole ongelmaa ylipaisutuksenkaan kanssa. Samaten männän liikkeen pituus on vapaasti vaihdeltavissa. Pienellä teholla pieni täytös ja pieni liike ja sitä rataa. Miten onnistuu tavallisella moottorilla iskun pituuden vaihtaminen? Tai iskun lopettaminen kun männän tekemä momentti häviää.

Kaasuturpiinia ei voi pienillä yksiköillä käyttää kannattavasti. Mäntämoottoreilla pieni koko ei ole heti ongelma. Kuinka pienen voisikaan tehdä tuollaisella sähköisesti hallitulla? Onnistuisiko 0,1 cm3. Pantaisiinko salkkumikroon yhden liikkuvan osan aggregaatti?

Nyt tämä lipsahti paisutuksen optimoinnista muualle. Sähköisesti kampikoneistoa simuloimalla saadaan pieniä käyntivarmoja moottoreita. Esimerkiksi jos ei syty niin puristetaan uudelleen ja sytytetään. Tai puristetaan tuplapaineeseen tai niin paljon että syttyy paineesta ja sen aiheuttamasta kuumuudesta. Tai miksi ei voisi koko moottori toimia dieselin tavoin ilman sytytystä tulpalla.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat