Seuraa 
Viestejä45973

Mikä on kvantti?

Kommentit (18)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ja sit sellanen asia et voit aina muokata aikasempaa viestiä niin ei tarvi kirjottaa montaa peräkkäin.

Kvantti on kvanttikentän perusosanen. Sähkömagneettisen säteilyn kvantti on fotoni. Kvanttikenttä koostuu identtisistä hiukkasista, joita kuvaa aaltofunktio. Aaltofunktio antaa vain ennusteita hiukkasen ominaisuuksille, mutta ei kerro mistä yksilöstä on kysymys.

from:wikipedia

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Ar.Ko

Kvantti on kvanttikentän perusosanen. Sähkömagneettisen säteilyn kvantti on fotoni. Kvanttikenttä koostuu identtisistä hiukkasista, joita kuvaa aaltofunktio.

Tähän sellainen huomio, että kvanttikenttäteoriat menee jo vähän pidemmälle kvanttimekaniikkaan. Hiukkasten aaltofunktioiden käyttäminen ei kuitenkaan edellytä kvanttikenttää, vaan hiukkasten aaltofunktioita voidaan ihan hyvin tarkastella vaikkapa klassisessa Coulombin tai Yukawan potentiaalissa. Sitten mennään kvanttikenttäteorioiden puolelle, kun tuo potentiaali kuvataan kvanttikenttänä. Kvanttikentän hiukkasilla on hieman eroa reaalisiin hiukkasiin esim. sen vuoksi, että ne on olemassa "lainaenergialla", ja ne eivät tottele esimerkiksi tavallista liikemääränsäilymislakia epätarkkuusperiaatteen rajoissa jne.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

[Kvanttikentän hiukkasilla on hieman eroa reaalisiin hiukkasiin esim. sen vuoksi, että ne on olemassa "lainaenergialla", ja ne eivät tottele esimerkiksi tavallista liikemääränsäilymislakia epätarkkuusperiaatteen rajoissa jne.[/quote]

Viittaan nyt peili pallossa keskusteluun: Tämä siis tarkoittaa, että fotonit voivat liikkua ikiliikkujan periaattein?

Minun määritelmäni mukaan kvantti on energian osa, pala, määrä suure.
Mikä hyvänsä energian suuri tai hyvin pienikin määrä voi olla olla kvantti, ja kvanttilaskentaa voidaan soveltaa siis kaikkiin energioihin. Tuolla tiedolla olenkin päässyt pitkälle palstan fysiikassa.

Liikkeessään fotonit kyllä liikuvat ikiliikkujan periaatteella. Eikä niillä ole sisäistä energiaa liikeessään lainkan eikä aikakaan niissä kulu.

Huomaa kutienkin yleinen punasiirtymä, jonka valtatiede väittää johtuvan kaikeuden laajenemisesta, minä fotonien energian vaihdoista
niiden johtaessa tasoittumiseen mikrosäteilyn alueelle. Entä mahdollinen vetovoiman vaikutus fotoneihin?

ArKos itse
Liikkeessään fotonit kyllä liikuvat ikiliikkujan periaatteella. Eikä niillä ole sisäistä energiaa liikeessään lainkan eikä aikakaan niissä kulu.

Huomaa kutienkin yleinen punasiirtymä, jonka valtatiede väittää johtuvan kaikeuden laajenemisesta, minä fotonien energian vaihdoista
niiden johtaessa tasoittumiseen mikrosäteilyn alueelle. Entä mahdollinen vetovoiman vaikutus fotoneihin?

Tässä olen kyllä osittain ArKoksen kanssa samaa mieltä. En usko siihen että maailmankaikkeus laajenee välttämättä tällä hetkellä. Jos kerran kaukana olevat kohteet ovat paljon punasiirtyneitä, eihän se osoita, kuin että kauan sitten ne kohteet erkanivat meistä suurella nopeudella. Ei se tarkoita, että ne nykyäänkin tekisivät niin.

Coach
Vaikuttaako siis vetovoiman lait, jotka pätevät peilipalloon niin kauan kun se on maalla niin sen sisällä liikkuviin fotoneihin?

Jos ne pätevät fotoneihin, ne pätevät myös peilipalloon, koska vetovoima
vaikuttaa kaikille ja pääsee kaiken läpi. Näin varsinkin, jos vetovoima ei ole antifotoneita, vaan fotoneita ja niiden osia huomattavasti pienemmistä hiukkasista.

ArKos itse

Jos ne pätevät fotoneihin, ne pätevät myös peilipalloon, koska vetovoima
vaikuttaa kaikille ja pääsee kaiken läpi. Näin varsinkin, jos vetovoima ei ole antifotoneita, vaan fotoneita ja niiden osia huomattavasti pienemmistä hiukkasista.

Eikö vetovoima tässä tapauksessa toimi siis energian jatkuvaa kulkuarajottavana? Eli fotonit eivät liikkuisi ikuisesti?

Ottaako vetovoima fotoneilta energiaa, vai päinvastoin luovuttaako, siinä oleellista olisi vetovoiman hiukkaskoko, eli onko hyvin pieniä hiukkasia, vaiko suuremoia antifotoneita. Antifotoni luovuttaisi energiaa, kuten tähän asti teoriassani olen sanonut. Hyvin pieni hiukkanen, tartujagravitoni, myös fotonilta riistäisi energiaa, kuten vetovoiman tapa ydinaineeseen ja elektroneihinkin on. Siis massa vahvistaa vetovoimaa.

Fotoneita pysäyttäävä ylivertaista vetoimaa ei ole, kun ei ole sinkoavaakaan. Fotonien lähdölle ja pysäytykselle ainoa mahdollinen voima on sähköinen vaikutusvoima, siis elektronein ja protonien.
Toisaalta sidos ennen fotonin sinkoutumista elektronista, ja gammakvantin ytimestä, edellyttäisi lähtörajaan saakka tarttumista. Tässäkin tullaan jälleen JAKAMATTOMIA pienempiin hiukkasiin.

Ajattelen, että vetovoima hyvin pienten hiukkasten eli tarttujien teoriana johtaisi vetovoiman kaksisuuntaisuuteen. Lähteestä kulkisivat suorassa suhteessa massaan voimaansa kasvattaen gravitonit eli tarttujagravitonit, periaatteessa samanlaisa mutta ihan paljon pienempää kokoa ja osahiukkasten kokoa kuin fotonit. Sikäli kuin eivät kohtaa massoja, gravitonit hajoavat avaruudessa, tapahtuu siis vetovoimankin punasiirtymä. Paluuvirtaus onkin yksittäishiukkasia tarttujia, jotka törmätessään aineeseen pukkaavat sitä ja liittyvät siihen. Eli paluuvirtauksen vaikutus ihan saman laista kuin fotonienkin. Samoin kiista, onko kyseessä veto- vai painovoima, päättyisi vastaukseen: sekä vetoa että painamista!

Ratkaisuhan kuitenkin riippuu myös havainnoista, löydetäänkö haettuja vetovoima-aaltoja. Jos löydetään, ratkaisu olisi antifotoninen. Jos millään ei voida löytää, on haettu sekä varsin väärältä aaltoalueelta että myös ihan liian suurelta hiukkaskokoalueelta. Eli minunkin lopullinen kantani, jos elän siihen saakka, odottaa ratkaisua havainnoista tai niiden todetusta mahdottomuudesta.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat