Somalien geneettisistä 'erityispiirteistä'...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015
Vahinkolaukaus
Kun kerran genetiikka vaikuttaa käyttäytymiseen mahdollisesti jopa enemmän kuin ympäristö



Joidenkin arvioiden mukaan perinnöllisyyden merkitys vaihtelee 30
ja 60 prosentin välillä, toisinaan puhutaan fifty-fifty suhteesta. Tässä tulee kuitenkin muistaa, että perimän ja ympäristön vaikutusta ei voida mielivaltaisesti erottaa toisistaan, geenit voivat vaikuttaa siihen mitä merkitystä erilaisilla ympäristön ärsykkeillä yksilölle on, ja vastaavasti ympäristö vaikuttaa aina perinnöllisten taipumusten ilmenemiseen sekä kehittymiseen.

Geenien ja ympäristön vuorovaikutuksen tutkiminen osoittautuu yhä tärkeämmäksi. Tutkimustulosten viesti on aina sama: käyttäytymisgenetiikka lisää mieluummin ympäristön vaikutuksen ymmärtämistä kuin tietoa psyykkisten ominaisuuksien perinnöllisyydestä. Tutkimukset ovat myös osoittaneet vääräksi sen usein esitetyn toteamuksen, että ”geeneillemmehän emme voi mitään”. Psykologisissa ominaisuuksissa ympäristö lopulta määrää geenin
merkityksen, tai geeni ympäristön merkityksen, aivan kuten asia halutaan nähdä, mutta joka tapauksessa geenin vaikutus ymmärretään vasta sitten, kun ympäristön vaikutus on
otettu huomioon.

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0206/ke ... rvinen.pdf

Liisa Keltinkangas-Järvinen: Ympäristö vai perimä – psykologian pitkä tie tasapainoiseen ihmiskäsitykseen. Tieteessä tapahtuu 2006

Perimä yhdessä ei-jaetun ympäristön (yksilökohtaiset uniikit kokemukset ja olosuhteet, joita ei jaeta sisarusten kanssa.) kanssa vaikuttavat eniten käyttäytymispiirteiden kehittymiseen. Jaetulla ympäristöllä on todettu olevan yllättävän vähän merkitystä. (10-15 %) Vaikka käyttäytymispiirteet ovat siis jossain määrin perinnöllisiä, niin perheen sisarukset eroavat toisistaan - toisinaan jopa erittäin paljon - persoonansa suhteen. Toisesta lapsesta saattaa kasvaa nuorisorikollinen ja toisesta koulun mallioppilas. Samassa ympäristössä kasvaneista sisaruksista voi tullakin yllättäen erilaisia, koska hieman erilainen geneettinen rakenne vaikuttaa siihen, mitä merkitystä ympäristön tarjoamilla vaikutteilla on. Kaikki lapset ovat siis yksilöitä, jotka kokevat maailman hieman eri tavoin.

Kuitenkin, tässä täytyy ottaa huomioon se, että nämä (länsimaiset) perinnöllisyystutkimukset eivät välttämättä ole yhtä luotettavia, mikäli yksilö kehittyy poikkeavassa ympäristössä.

Minkään ominaisuuden perinnöllisyys ei ole vakio, vaan perinnöllisten tekijöiden osuus yksilöllisten erojen tuottajina voi vaihdella tutkittavasta populaatiosta toiseen. Perinnöllisyys on toisin sanoen aina perinnöllisyyttä jossain ympäristössä (ks. Jokela 2005). Esimerkiksi pituuden perinnöllisyys on mitä
todennäköisemmin suurempaa länsimaissa kuin kehitysmaissa. Tämä johtuu siitä, että länsimaissa ympäristötekijät (esim. riittävä ravinto) eivät merkittävästi rajoita geneettisten tekijöiden ilmenemistä, eivätkä näin ollen aiheuta eroja pituuskasvussa. Kehitysmaissa kasvavat lapset sen sijaan kohtaavat huomattavasti vaihtelevamman ympäristön, mikä tuottaa lasten välille ympäristötekijöistä johtuvia pituuseroja.

http://www.optula.om.fi/uploads/0lla6m4jiawmk.pdf

Markus Jokela: PERIMÄ JA YMPÄRISTÖ ANTISOSIAALISUUDEN KEHITYKSESSÄ (2006)

Kotien väliset erot otoksen sisällä eivät yleensä ole merkittäviä, sillä tällaiset tutkimukset koskevat lähinnä vain tiettyä jo valmiiksi
valikoitunutta ryhmää, useimmiten keskiluokkaisia
koteja. Mutta erot näiden ja muunlaisten kotien välillä saattavat olla merkittävämpiä. Tehdyissä tutkimuksissa kasvuympäristö on
ollut kohtuuden puitteissa: tutkimukset eivät juuri käsittele minkäänlaisia ääriolosuhteita, laiminlyöntejä, fyysistä tai henkistä hyväksikäyttöä tai muita mahdollisesti haitallisia kokemuksia. Tutkimukset eivät myöskään kerro mitään kulttuurien välisistä eroista

Osmo Tammisalo: Geenit, ympäristö ja käyttäytyminen - Tieteessä tapahtuu 2003.

Vahinkolaukaus

.samoin kun on tutkimuksia (kilotolkulla) rikollisuuden ja väkivaltaisuudenkin periytyvyydestä.



Tässä vaiheessa olisi syytä ruveta puhumaan perinnöllisistä käyttäytymistaipumuksista, jotka saattavat mahdollistaa rikollisen toiminnan. Geenit vaikuttavat näiden käytöstä ohjaavien piirteiden periytyvyyteen, on hieman harhaanjohtavaa puhua "rikollisuuden" periytyvyydestä. Vaikka yksilö olisi perinyt runsaasti näitä negatiivisia ominaisuuksia, niin hän ei välttämättä syyllisty rikolliseen käytökseen elämänsä aikana.

Olet aivan oikeassa sen suhteen, että tietyt rikolliseen käytökseen vaikuttavat käyttäytymistaipumukset ovat periytyviä. Kuitenkin, kuten käyttäytymisgenetiikkaan erikoistunut psykologian tohtori Markus Jokela on todennut, niin jonkin ominaisuuden perinnöllisyyden todentaminen on vasta alkusoittoa. Varsinainen työ alkaa vasta tämän jälkeen. Eräs tutkittava asia liittyy siihen, kuinka geenit vaikuttavat yksilökehityksen eri vaiheisiin (lapsuus, nuoruus, aikuisuus). Esimerkiksi erittäin monet teini-ikäiset kapinoivat auktoriteettia vastaan, tekevät pikkurikoksia ja käyttäytyvät muutenkin häiritsevästi. Tälläinen häiriökäytös kuuluu kuitenkin nuoruuteen. Nuoruudessa vertaisryhmien vaikutus korostuu, ja tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia siihen, ajautuuko nuori rikosten tielle aikuisuudessa. Yleisesti ottaen pohdittavaksi jää, millä tavoin geenit ja ympäristö vuorovaikuttavat toistensa kanssa ja miten ympäristö vaikuttaa perinnöllisten taipumusten esilletuloon. Aihe on erittäin monimutkainen, eikä helppoja selitysmalleja ole olemassa.

Vahinkolaukaus

Siten epäily somalien suurempien väkivalta ja omaisuusrikosten määrän geneettisestä perustasta on oikeinkin perusteltu... molemmissa käytettiin sanamuotoa ”ehkä jopa”, mikä on ihan oikein koska molemmilla väitteillä on tieteellistä perustaa ja arvelu on siten oikeutettu..



Valitettavasti tuollaisten johtopäätösten tekeminen edustaa lähinnä argumentointivirhettä, tässä tapauksessa (äärimmäisen) hätäistä päätelmää:

Hätäinen päätelmä tarkoittaa argumentaatiovirhettä, jossa kausaliteetti tai korrelaatio päätellään vain yhden, usein ensimmäisenä mieleentulevan, mahdollisuuden mukaan..

On mahdollista, että muun muassa B voi aiheuttaa A:n
Siispä B on aiheuttanut A:n

Väittämääsi ei kertakaikkisesti voida pitää millään tavoin "tieteellisesti perusteltuna". Pistät mutkat suoriksi ja sivuutat kaikki mahdolliset muut tekijät. Ensinnäkin on lähtökohtaisesti täysin mielivaltaista ruveta arvuuttelemaan mahdollisia geneettisiä tekijöitä pelkän käytöksen perusteella. Lisäksi mainitut perinnöllisyystutkimukset eivät ole tämän asian suhteen millään tavoin luotettavia, koska niissä ei mitenkään huomioida sodan alta paenneiden somaleiden erityisolosuhteita. Somaliperhe eroaa varmasti perinteisestä länsimaisesta perheestä muutenkin monin eri tavoin. Mikäli edes vanhemmat eivät ole sisäistäneet kulloisessakin yhteiskunnassa vallitsevia sosiaalisia normeja kunnolla, niin tällä on väistämättä vaikutuksia myös lasten moraalitajun kehitykseen. Yleisesti ottaen rikollista ja väkivaltaista käytöstä on pyritty selittämään psykologiassa monesta eri lähtökohdasta käsin, nämä käyttäytymisgenetiikan tutkimukset on toki huomioitu osaltaan, mutta ne eivät todellakaan selitä kaikkea. Väitän, jotta esimerkiksi sos.psykan teoriatkin ovat tässä kohdin luotettavampia kuin nämä ympäripyöreät "geenihöpötykset."

Mikäli esität todistamattomia näennäistieteellisiä mutuväitteitä, voidaan ne hyvällä perusteella tulkita rasistiksi kannanotoiksi. Mikäli tällainen epämääräinen maallikoarvuuttelu olisi sallittua julkisissa kannanotoissa, niin voisimme herjata toisiamme miten sielu sietää, kunhan vain muistaisimme mainita herjojen yhteydessä taikasanan "geeni".

Kommentit (14)

Vierailija
Echi
Vahinkolaukaus

Siten epäily somalien suurempien väkivalta ja omaisuusrikosten määrän geneettisestä perustasta on oikeinkin perusteltu... molemmissa käytettiin sanamuotoa ”ehkä jopa”, mikä on ihan oikein koska molemmilla väitteillä on tieteellistä perustaa ja arvelu on siten oikeutettu..



Valitettavasti tuollaisten johtopäätösten tekeminen edustaa lähinnä argumentointivirhettä, tässä tapauksessa (äärimmäisen) hätäistä päätelmää:

Hätäinen päätelmä tarkoittaa argumentaatiovirhettä, jossa kausaliteetti tai korrelaatio päätellään vain yhden, usein ensimmäisenä mieleentulevan, mahdollisuuden mukaan..

On mahdollista, että muun muassa B voi aiheuttaa A:n
Siispä B on aiheuttanut A:n


No hohhoijjaa mikä avaus. Olen siis ihan oikeasti mielestäsi tehnyt vastaavan johtopäätöksen, jossa B:n paikalla on perimä?

Tavaan tämän nyt vielä kerran (muutama ensimmäinen kerta ei näemmä riittänyt): En ole väittänyt geenien olevan somalien rikollisuuden aiheuttaja tai tuonut esille omia näkökulmiani siitä miten vahvassa roolissa genetiikka tässä asiassa mielestäni on. Ainoa asia mitä olen yrittänyt jankuttaa on se, että perimä on yksi tieteellisesti perusteltu hypoteesi ja mahdollinen osatekijä, jonka ääneen mainitseminen tai sillä spekulointi, kunhan sitä ei esitetä totuutena, ei pitäisi olla rikollista. Genetiikan totaalinen unotaminen käyttäytymisen piirteissä, joissa sen osallisuus on perusteltua, on mielestäni yhtä suuri rikos kuin ympäristönkin unohtaminen. Itse en harrasta kumpaakaan vaan yritän parhaani mukaan ymmärtää näiden kahden tekijän monimutkaista vuorovaikutusta.

Vierailija
Echi
Vahinkolaukaus
Kun kerran genetiikka vaikuttaa käyttäytymiseen mahdollisesti jopa enemmän kuin ympäristö

Joidenkin arvioiden mukaan perinnöllisyyden merkitys vaihtelee 30
ja 60 prosentin välillä, toisinaan puhutaan fifty-fifty suhteesta. Tässä tulee kuitenkin muistaa, että perimän ja ympäristön vaikutusta ei voida mielivaltaisesti erottaa toisistaan, geenit voivat vaikuttaa siihen mitä merkitystä erilaisilla ympäristön ärsykkeillä yksilölle on, ja vastaavasti ympäristö vaikuttaa aina perinnöllisten taipumusten ilmenemiseen sekä kehittymiseen. ...

En jaksanut lukea kaikkea, koska jo tuo eka kappale on tieteen vastainen ja mamupolitiikkaa tukeva.

Onko ihan rikollista sanoa, että Somalian luontoympäristö ja kulttuuriympäristö tuottavat täysin erilaisia ihmisiä kuin Suomen luonto ja kulttuuri?

Somalialainen ei tietysti ole yksilönä täysin syyllinen omaan luonteeseensa, koska se on seurausta Somalian luonnosta ja siellä harjoitetusta kulttuurista -- mutta sen verran pitäisi olla suvaitsevaisuutta suomalaisillekin, ettei htei aleta syyttää rasaitsiksi, kun pohtii näitä asioita tieteellisesti.

Esitit mielestäni asian niin, että Somalian luonto ja somalikulttuuri pystyy tuosta noin vain tuottamaan Suomen luontoon ja suomalaisuuteen sopivia ihmisiä - joka on siis täyttä puppua.

On mahdoton vaatimus somalialaisia kohtaan, että heidän pitäisi täällä käyttäytyä länsimaisten arvojen mukaan; he ovat kasvaneita somalialaisuuteen, joten he eivät voi tuntea oloaan kotoisaksi muualla.

Jos taasen väitetään, että somali voisi tuosta noin vain sopeutua suomalaiseksi, niin silloin on samalla kumottu ympäristön ja geenien vaikutus ihmisestä.

Vierailija
mensaani
En jaksanut lukea kaikkea, koska jo tuo eka kappale on tieteen vastainen ja mamupolitiikkaa tukeva...

...Jos taasen väitetään, että somali voisi tuosta noin vain sopeutua suomalaiseksi, niin silloin on samalla kumottu ympäristön ja geenien vaikutus ihmisestä.



Vierailija
Vahinkolaukaus
[
Tavaan tämän nyt vielä kerran (muutama ensimmäinen kerta ei näemmä riittänyt): En ole väittänyt geenien olevan somalien rikollisuuden aiheuttaja tai tuonut esille omia näkökulmiani siitä miten vahvassa roolissa genetiikka tässä asiassa mielestäni on. Ainoa asia mitä olen yrittänyt jankuttaa on se, että perimä on yksi tieteellisesti perusteltu hypoteesi ja mahdollinen osatekijä, jonka ääneen mainitseminen tai sillä spekulointi, kunhan sitä ei esitetä totuutena, ei pitäisi olla rikollista. Genetiikan totaalinen unotaminen käyttäytymisen piirteissä, joissa sen osallisuus on perusteltua, on mielestäni yhtä suuri rikos kuin ympäristönkin unohtaminen. Itse en harrasta kumpaakaan vaan yritän parhaani mukaan ymmärtää näiden kahden tekijän monimutkaista vuorovaikutusta.



Esität väittämäsi olevan tieteellisesti perusteltu. Kritisoin lähinnä tätä asiaa. Hypoteesisi on puhdas maallikkotulkinta, eikä sillä ole minkäänlaista uskottavuuspohjaa.

Vierailija
Echi
Vahinkolaukaus
Kun kerran genetiikka vaikuttaa käyttäytymiseen mahdollisesti jopa enemmän kuin ympäristö



Joidenkin arvioiden mukaan perinnöllisyyden merkitys vaihtelee 30
ja 60 prosentin välillä, toisinaan puhutaan fifty-fifty suhteesta. Tässä tulee kuitenkin muistaa, että perimän ja ympäristön vaikutusta ei voida mielivaltaisesti erottaa toisistaan, geenit voivat vaikuttaa siihen mitä merkitystä erilaisilla ympäristön ärsykkeillä yksilölle on, ja vastaavasti ympäristö vaikuttaa aina perinnöllisten taipumusten ilmenemiseen sekä kehittymiseen.

Geenien ja ympäristön vuorovaikutuksen tutkiminen osoittautuu yhä tärkeämmäksi. Tutkimustulosten viesti on aina sama: käyttäytymisgenetiikka lisää mieluummin ympäristön vaikutuksen ymmärtämistä kuin tietoa psyykkisten ominaisuuksien perinnöllisyydestä. Tutkimukset ovat myös osoittaneet vääräksi sen usein esitetyn toteamuksen, että ”geeneillemmehän emme voi mitään”. Psykologisissa ominaisuuksissa ympäristö lopulta määrää geenin merkityksen, tai geeni ympäristön merkityksen, aivan kuten asia halutaan nähdä, mutta joka tapauksessa geenin vaikutus ymmärretään vasta sitten, kun ympäristön vaikutus on
otettu huomioon.

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0206/ke ... rvinen.pdf

Liisa Keltinkangas-Järvinen: Ympäristö vai perimä – psykologian pitkä tie tasapainoiseen ihmiskäsitykseen. Tieteessä tapahtuu 2006




Haispaskantiedettä.

Tajunta on SYMBOLIRAKENTEISTA, ja 'symbolin' olemus ja MÄÄRITELMÄ on, että merkin (ärsykkeen) ja 'merkityksen' (sisällön), etäisesti "reaktion" yhteys on täysin yhteiskunnallinen eli konventionaalinen.

viewtopic.php?f=12&t=26440&start=189

Täällä on oikeaa sellaista, Barrack Obaman neuvonatajan kynästä:

psykologia-aivot-ja-aistit-f12/miten-aivot-voivat-synnyttaa-tietoisuuden-t13269-1464.html

Voisit päivittää "tietosi".

Perimä yhdessä ei-jaetun ympäristön (yksilökohtaiset uniikit kokemukset ja olosuhteet, joita ei jaeta sisarusten kanssa.) kanssa vaikuttavat eniten käyttäytymispiirteiden kehittymiseen. Jaetulla ympäristöllä on todettu olevan yllättävän vähän merkitystä. (10-15 %) Vaikka käyttäytymispiirteet ovat siis jossain määrin perinnöllisiä, niin perheen sisarukset eroavat toisistaan - toisinaan jopa erittäin paljon - persoonansa suhteen. Toisesta lapsesta saattaa kasvaa nuorisorikollinen ja toisesta koulun mallioppilas. Samassa ympäristössä kasvaneista sisaruksista voi tullakin yllättäen erilaisia, koska hieman erilainen geneettinen rakenne vaikuttaa siihen, mitä merkitystä ympäristön tarjoamilla vaikutteilla on. Kaikki lapset ovat siis yksilöitä, jotka kokevat maailman hieman eri tavoin.

Kuitenkin, tässä täytyy ottaa huomioon se, että nämä (länsimaiset) perinnöllisyystutkimukset eivät välttämättä ole yhtä luotettavia, mikäli yksilö kehittyy poikkeavassa ympäristössä.

Minkään ominaisuuden perinnöllisyys ei ole vakio, vaan perinnöllisten tekijöiden osuus yksilöllisten erojen tuottajina voi vaihdella tutkittavasta populaatiosta toiseen. Perinnöllisyys on toisin sanoen aina perinnöllisyyttä jossain ympäristössä (ks. Jokela 2005). Esimerkiksi pituuden perinnöllisyys on mitä
todennäköisemmin suurempaa länsimaissa kuin kehitysmaissa. Tämä johtuu siitä, että länsimaissa ympäristötekijät (esim. riittävä ravinto) eivät merkittävästi rajoita geneettisten tekijöiden ilmenemistä, eivätkä näin ollen aiheuta eroja pituuskasvussa. Kehitysmaissa kasvavat lapset sen sijaan kohtaavat huomattavasti vaihtelevamman ympäristön, mikä tuottaa lasten välille ympäristötekijöistä johtuvia pituuseroja.

http://www.optula.om.fi/uploads/0lla6m4jiawmk.pdf

Markus Jokela: PERIMÄ JA YMPÄRISTÖ ANTISOSIAALISUUDEN KEHITYKSESSÄ (2006)




Totaalista Suomen_valtion_haistapaskaa:

" Perinnöllisyyden tutkiminen

Käyttäytymisgenetiikan keskeisin käsite on perinnöllisyys (heritability, lyhenne h²). Mitattaessa käyttäytymisen perinnöllisyyttä mitataan yksilöiden välisiä eroja ja näiden erojen syitä. Ominaisuuden perinnöllisyys kertoo, kuinka suuri osa yksilöiden välisistä eroista kyseisessä ominaisuudessa selittyy heidän välisillä geneettisillä eroillaan. Esimerkiksi ihmisten pituuden perinnöllisyys on länsimaissa noin 80 prosenttia. "

Heritabiliteetti EI OLE 'PERINNÖLLISYYS' VAN SE ON MATAOLUSTIETELLINEN (OMINAISUUDEN!) 'JALOSTETTAVUUS'

Se tarkoittaa kasvin- ja eläinjalostuksella, että KUINKA PALJON MAKSIMISSAAN VOISI OLLA MAHDOLLISTA RODUNJALOSTUKSELLA MUUTTAA KO OMINAISUUDEN ESIITYMISTÄ.

Esimerkiksi jos skitsofrenian heritabilitetti olisi 50%, se tarkoittaisi, että "jalostamalla pois kaikki "skitson geenit" (joita ei tarvitse tuntea, eikä osata käytännössä jalostaa pois esimerkiksi sikiöseulonnoissa) skitsofrenian esiintymistä voitaisiin maksimissaan vähentää 50%".

Jos väitetetään "rikollisuusden heritabilitetti olevan 80%", niin väitetään, että "rikollisuus vähenisi 80% jalostamalla kaikki "rovankeenit" pois".

En viitsi lukea, mitä tuolla väitetään, se on niin paksua paskaa joka tapuksessa.

"Pottula" on lakkautettava, ja sassiin!

Tällä on keskustelua heritabiliteetista jsen väärinkäytöstä haistapaskantieteessä:

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-25246

Kotien väliset erot otoksen sisällä eivät yleensä ole merkittäviä, sillä tällaiset tutkimukset koskevat lähinnä vain tiettyä jo valmiiksi valikoitunutta ryhmää, useimmiten keskiluokkaisia
koteja. Mutta erot näiden ja muunlaisten kotien välillä saattavat olla merkittävämpiä. Tehdyissä tutkimuksissa kasvuympäristö on
ollut kohtuuden puitteissa: tutkimukset eivät juuri käsittele minkäänlaisia ääriolosuhteita, laiminlyöntejä, fyysistä tai henkistä hyväksikäyttöä tai muita mahdollisesti haitallisia kokemuksia. Tutkimukset eivät myöskään kerro mitään kulttuurien välisistä eroista

Osmo Tammisalo: Geenit, ympäristö ja käyttäytyminen - Tieteessä tapahtuu




Sää sitten jaksat jankuttamasta päästyäkin jankuttaa kumottua järjetöntä haistapaskaa...

Vahinkolaukaus

.samoin kun on tutkimuksia (kilotolkulla) rikollisuuden ja väkivaltaisuudenkin periytyvyydestä.



Tässä vaiheessa olisi syytä ruveta puhumaan perinnöllisistä käyttäytymistaipumuksista, jotka saattavat mahdollistaa rikollisen toiminnan. Geenit vaikuttavat näiden käytöstä ohjaavien piirteiden periytyvyyteen, on hieman harhaanjohtavaa puhua "rikollisuuden" periytyvyydestä. Vaikka yksilö olisi perinyt runsaasti näitä negatiivisia ominaisuuksia, niin hän ei välttämättä syyllisty rikolliseen käytökseen elämänsä aikana.

Olet aivan oikeassa sen suhteen, että tietyt rikolliseen käytökseen vaikuttavat käyttäytymistaipumukset ovat periytyviä. Kuitenkin, kuten käyttäytymisgenetiikkaan erikoistunut psykologian tohtori Markus Jokela on todennut, niin jonkin ominaisuuden perinnöllisyyden todentaminen on vasta alkusoittoa. Varsinainen työ alkaa vasta tämän jälkeen.




Hän ei ymmärrä käyttämänsä ydinkäsitteen sisätöä, ja sen lisäski hän vielä fuskaa ja johtaa sillä harhaan siihenkin lähtökohtaan nähden, miten hän sen itse "ymmärtää"...

Jotta 'rikos' voisi olla Keenistä, PITÄISI 'LAINKIN' OLLA KEENISTÄ!

Eräs tutkittava asia liittyy siihen, kuinka geenit vaikuttavat yksilökehityksen eri vaiheisiin (lapsuus, nuoruus, aikuisuus). Esimerkiksi erittäin monet teini-ikäiset kapinoivat auktoriteettia vastaan, tekevät pikkurikoksia ja käyttäytyvät muutenkin häiritsevästi. Tälläinen häiriökäytös kuuluu kuitenkin nuoruuteen. Nuoruudessa vertaisryhmien vaikutus korostuu, ja tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia siihen, ajautuuko nuori rikosten tielle aikuisuudessa. Yleisesti ottaen pohdittavaksi jää, millä tavoin geenit ja ympäristö vuorovaikuttavat toistensa kanssa ja miten ympäristö vaikuttaa perinnöllisten taipumusten esilletuloon. Aihe on erittäin monimutkainen, eikä helppoja selitysmalleja ole olemassa.

Vahinkolaukaus

Siten epäily somalien suurempien väkivalta ja omaisuusrikosten määrän geneettisestä perustasta on oikeinkin perusteltu... molemmissa käytettiin sanamuotoa ”ehkä jopa”, mikä on ihan oikein koska molemmilla väitteillä on tieteellistä perustaa ja arvelu on siten oikeutettu..



Valitettavasti tuollaisten johtopäätösten tekeminen edustaa lähinnä argumentointivirhettä, tässä tapauksessa (äärimmäisen) hätäistä päätelmää:

Hätäinen päätelmä tarkoittaa argumentaatiovirhettä, jossa kausaliteetti tai korrelaatio päätellään vain yhden, usein ensimmäisenä mieleentulevan, mahdollisuuden mukaan..

On mahdollista, että muun muassa B voi aiheuttaa A:n
Siispä B on aiheuttanut A:n

Väittämääsi ei kertakaikkisesti voida pitää millään tavoin "tieteellisesti perusteltuna". Pistät mutkat suoriksi ja sivuutat kaikki mahdolliset muut tekijät. Ensinnäkin on lähtökohtaisesti täysin mielivaltaista ruveta arvuuttelemaan mahdollisia geneettisiä tekijöitä pelkän käytöksen perusteella. Lisäksi mainitut perinnöllisyystutkimukset eivät ole tämän asian suhteen millään tavoin luotettavia, koska niissä ei mitenkään huomioida sodan alta paenneiden somaleiden erityisolosuhteita. Somaliperhe eroaa varmasti perinteisestä länsimaisesta perheestä muutenkin monin eri tavoin. Mikäli edes vanhemmat eivät ole sisäistäneet kulloisessakin yhteiskunnassa vallitsevia sosiaalisia normeja kunnolla, niin tällä on väistämättä vaikutuksia myös lasten moraalitajun kehitykseen.




Moraalitujun ketitykselle on EDUKSI, jos on tarjolla MONIA ERI NORMIJÄRJESTELMIÄ, sillä 'moraalissa' MÄÄRITELMÄSTI VALITAAN JA SISÄISTETÄÄN "OMAKSI" NORMIJÄRJESTELMÄ, eikä pelkästään noudateta sitä TAVAN MUKAAN tai PAKON EDESSÄ.

Yleisesti ottaen rikollista ja väkivaltaista käytöstä on pyritty selittämään psykologiassa monesta eri lähtökohdasta käsin, nämä käyttäytymisgenetiikan tutkimukset on toki huomioitu osaltaan, mutta ne eivät todellakaan selitä kaikkea. Väitän, jotta esimerkiksi sos.psykan teoriatkin ovat tässä kohdin luotettavampia kuin nämä ympäripyöreät "geenihöpötykset."

Mikäli esität todistamattomia näennäistieteellisiä mutuväitteitä, voidaan ne hyvällä perusteella tulkita rasistiksi kannanotoiksi. Mikäli tällainen epämääräinen maallikoarvuuttelu olisi sallittua julkisissa kannanotoissa, niin voisimme herjata toisiamme miten sielu sietää, kunhan vain muistaisimme mainita herjojen yhteydessä taikasanan "geeni".




Tarjoamsi "lähteet" ovat valitettavasti yhtä tyhmiä kuin kumoamasikin järjettömyydet.

Ne voidaan kumota MYÖS OIKEAN eikä vain hölynpölytieteen pohjalta, ja SILLOIN NE MYÖS PYSYVÄT KUMOTTUINA.

Vierailija
Echi
Vahinkolaukaus
[
Tavaan tämän nyt vielä kerran (muutama ensimmäinen kerta ei näemmä riittänyt): En ole väittänyt geenien olevan somalien rikollisuuden aiheuttaja tai tuonut esille omia näkökulmiani siitä miten vahvassa roolissa genetiikka tässä asiassa mielestäni on. Ainoa asia mitä olen yrittänyt jankuttaa on se, että perimä on yksi tieteellisesti perusteltu hypoteesi ja mahdollinen osatekijä, jonka ääneen mainitseminen tai sillä spekulointi, kunhan sitä ei esitetä totuutena, ei pitäisi olla rikollista. Genetiikan totaalinen unotaminen käyttäytymisen piirteissä, joissa sen osallisuus on perusteltua, on mielestäni yhtä suuri rikos kuin ympäristönkin unohtaminen. Itse en harrasta kumpaakaan vaan yritän parhaani mukaan ymmärtää näiden kahden tekijän monimutkaista vuorovaikutusta.
Esität väittämäsi olevan tieteellisesti perusteltu. Kritisoin lähinnä tätä asiaa. Hypoteesisi on puhdas maallikkotulkinta, eikä sillä ole minkäänlaista uskottavuuspohjaa.

Minulla on hyvin vähän mielenkiintoa lähteä rakentamaan keskustelua humanistien kanssa luonnontieteellisistä asioista, koska heiltä tuntuu lähes poikkeuksetta puuttuvan aiheeseen vaadittavat loogiset kyvyt älykkyyden painottuessa enemmän kuvailevaan ja kielelliseen suuntaan ja tämä tekee keskustelusta äärimmäisen turhauttavaa, kun aika menee lähinnä selventäessä ja korjaillessa. Nyt kieltäydytään (epäonnistutaan) ymmärtämästä mitä olen sanonut ja mitä en ja lähdetään tivaamaan perusteita väitteelle ”somalien suurempi rikollisuus on geneettistä”, jollaista väitettä en ole tehnyt. Olen esittänyt riittävät perustelut väitteilleni aikaisemmissa kirjoituksissani, nyt pitäisi vielä saada sinut ymmärtämään ne, joka vaikuttaa melko turhauttavalta tehtävältä kun et ole vielä sisäistänyt itse väitteitäkään.

Vierailija
Echi
Arkkis
Haispaskantiedettä.



Ehkä sinä kohdistat nyt kiukkusi hieman väärään henkilöön.



En minä sitä sinuun kohdistakaan.

Tiedehuijari Keltihammas-Vähäjärkinen on ilmeisesti tilauksesta rakennelluut fasisteille sellaisen "tieteellisen vastaväiteapparaatin" JOLLA AINA VARMASTI HÄVIÄÄ!

Se on taas sitä "uutta naistentiedettä".... huhuhuh... <:C

Vierailija
Vahinkolaukaus
Nyt kieltäydytään (epäonnistutaan) ymmärtämästä mitä olen sanonut ja mitä en ja lähdetään tivaamaan perusteita väitteelle ”somalien suurempi rikollisuus on geneettistä”, jollaista väitettä en ole tehnyt. Olen esittänyt riittävät perustelut väitteilleni aikaisemmissa kirjoituksistasi, nyt pitäisi vielä saada sinut ymmärtämään ne, joka vaikuttaa melko turhauttavalta tehtävältä kun et ole vielä sisäistänyt itse väitteitäkään.



Tarkoitus oli alunperin käyttää viestiäsi ponnahduslautana muulle keskustelulle, jossa käsitellään yleisesi tuota väitettä. Siksi aloitin aiheesta oman ketjun. Kyse oli tietenkin Halla-ahon kuuluisasta möläytyksestä, ei sinun väitteestäsi. Kirjoitit kuitenkin seuraavasti: molemmilla väitteillä on tieteellistä perustaa ja arvelu on siten oikeutettu.. Vastaavasti minä väitin ja väitän edelleenkin, jotta tällä Halla-ahon kommentilla ei ole minkäänlaista (uskottavaa) tieteellistä perustaa. Halla-aho käytti kommenttia tietenkin vain esimerkkinä, eikä niinkään tieteellisinä hypoteesina.

Vierailija
Echi

Kyse oli tietenkin Halla-ahon kuuluisasta möläytyksestä, ei sinun väitteestäsi.



Onko tuo möläytys siis kenties tämä Halla-Ahon blogista löytyvä pätkä ?

"Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre."

Kävin muuten ekaa kertaa lukemassa koko blogia.

Vierailija

Maallikkona, luonnollisesti:

Psykologiaan kevyehkösti tutustuneena ja mytologiaa toistuvasti esim. Joseph Campbellin avulla tutkivana näkisin että ihmiskunnan psyykkiset piirteet ovat samankaltaiset kaikkialla. Sikäli kuin psyykkiset piirteet ovat yhteydessä fyysiseen kehoon, niin geenien taholta ei nähdäkseni olettaa ilmenevän mitään kovin erikoisia eriyttäviä tekijöitä niin että jonkin tietyn ihmisryhmän "erityispiirteet" olisivat geeneistä johtuvia. Muistaa tulee tietenkin että on perinnöllisiä sairauksia kuten diabetes, ja runsain määrin ryhmässä esiintyessään nämä sairaudet voivat tietenkin lyödä ryhmään oman ominaisleimansa. (Olisikin muuten hemmetin kiinnostavaa tietää onko olemassa "sairauskulttuureja" eli että sairaudet vaikuttaisivat kulttuurin kehittymiseen ja nykymuotoon...!)

Jonkin ryhmän poikkeavuus jossakin maassa valtaväestönä olevan toisen ryhmän silmissä mielestäni johtuu niistä erityisistä olosuhteista eli ympäristöstä jossa ryhmä on ryhmiintynyt nykymuotoonsa. Mitään muuta syytä en ole oivaltanut esim. ns. aavikkouskontojen ankeuteen muita kuin sen että syntysijoillaan lähi-idässä ankarat luonnonolot ja kansojen väliset konfliktit ja eloonjäämistaistelu ovat aikaansaaneet ideologioita joissa on varsin vihamielisiä piirteitä joko heimon ulkopuolisia tai jopa heimon sisäpuolisia uhkaksi koettuja tahoja vastaan.

Se miten nopeasti toisaalta tuleva ryhmä integroituu osaksi valtaväestöä toisella seudulla täysin erilaisissa luonnonoloissa riippuu tietysti siitä että kokevatko tulokkaat hyötyvänsä paikallisen kulttuurin keskeisten arvojen adoptoimisesta vai eivät. Mikäli oma kulttuuri tarjoaa enemmän, varsinkin yhtenäisyyttä (heimon on pysyttävä "itsenään" tai "jumala" kostaa...) ei adoptointia tapahdu. Jokin syy sillekin pitää olla että romanit eivät vuosisatojen varrella ole Suomessa katsoneet aiheelliseksi sulautua valtaväestöön, eivät edes ulkoiselta olemukseltaan (vaikka muissa maissa romanit eivät välttämättä pukeudu mitenkään silmiinpistävästi etnisiin asusteisiin).

Kysymys lienee aina hyödystä. Ihminen ei tee mitään sellaista mistä hän ei katso tavalla tai toisella hyötyvänsä. Tietenkin ne tahot joilla ei ole dominanssia muita kohtaan eli ovat valtarakenteiden alarappusilla joutuvat tyytymään siihen mitä ylhäältä armollisesti annetaan, joten heidän käsityksensä heille hyödyllisistä asioista on täysin yhdentekevä ja se ei kiinnosta ketään (ainakaan oman ryhmän sisällä).

Oikeastaan merkittävin erityispiirre koko ihmiskuntaa ajatellen on oman edun tavoittelu. Oikeastaan se koskee koko eliökuntaa. Se miten ihminen tätä pyrkimystä toteuttaa vaihtelee ajan ja paikan mukaan, mutta se ei ikinä siitä muuksi muutu että se on se mikä tässä maailmassa kaiken lopulta päättää ja säätää.

Vierailija
thuga101
Echi

Kyse oli tietenkin Halla-ahon kuuluisasta möläytyksestä, ei sinun väitteestäsi.



Onko tuo möläytys siis kenties tämä Halla-Ahon blogista löytyvä pätkä ?

"Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre."

Kävin muuten ekaa kertaa lukemassa koko blogia.




Jos ei olis noita Harin, Pottualan, Keltihammas-Sekojärkisen, Sampo Terhon ja muiden tiedejärjetelmään soluttautuneiden terroristien keenilallatuksia, niin tämä Hala-ahon lause mini muitta mutkitta samalaisen vitsin piikkiin, joita esitetään mm. eri uskonnoista. On täysin kohtuutonta tuomita häntä tuomitsematta noita virallisia sekoja!

Olen minäkin aina välillä "ladannut", että esimerkiksi mitä kaikkea Halosella on "varmastinnii Keenistä!"

Tuo sama järjestön paapatus, kuinka " kaikki muu on Keenistä paitsi "rotu" ja "eriarvoisuus" " on jatkunut ja jatkunut ainakin kymmenen vuotta:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... tiID=93405

" Lassila oli siinä oikeassa, että ideologiaa mikä ideologiaa, alusta loppuun.

748 kirjoitti
>07.10.2002 (92764)...

>>Täsmennys: biologiasta on turha
>>etsiä perusteita.

>Olennainen
>pointti. Darwin-seura ei ota kantaa
>syrjintään sinänsä, vaan siihen
>että biologiasta on yritetty vääntää
>syrjinnälle perusteluja; ne kun
>eivät voi olla oikeita vaan ne ovat
>tieteen väärinkäyttöä.

Miten pirussa nimenomaan tuo _tasa-arvon_ vs. _syrjinnän_ "perustelu biologialla" nyt sitten eroaa periaatteellisesti KAIKISTA MUISTA YHTEISKUNNALLISISTA ILMIÖISTÄ siten, että nimenomaan sen ja vain sen ("selittäminen" ja ) "perustelu biologialla" olisi tieteen väärinkäyttöä (JOTA SE TIETYSTI ON, ettei sen puoleen) "Darwin"-seuran mielestä, kun "Darwin"-seuran koko idea kuitenkin on nimenomaan "selittää" ikiomalla "biologiallaan" (jonka se jakaa kansainvälisen biologistikirkon eräiden muiden osastojen kuten santabarbaristien kanssa) NIMENOMAAN YHTEISKUNNALLISIA ILMIÖITÄ, ja julistaa yhteiskuntatieteitä "humpuukiksi" (jota sitäkin sieltä taatusti kyllä löytyy enemmäkin kuin omiksi tarpeiksi)? "

Vierailija
Echi
Vahinkolaukaus
Nyt kieltäydytään (epäonnistutaan) ymmärtämästä mitä olen sanonut ja mitä en ja lähdetään tivaamaan perusteita väitteelle ”somalien suurempi rikollisuus on geneettistä”, jollaista väitettä en ole tehnyt. Olen esittänyt riittävät perustelut väitteilleni aikaisemmissa kirjoituksistasi, nyt pitäisi vielä saada sinut ymmärtämään ne, joka vaikuttaa melko turhauttavalta tehtävältä kun et ole vielä sisäistänyt itse väitteitäkään.



Tarkoitus oli alunperin käyttää viestiäsi ponnahduslautana muulle keskustelulle, jossa käsitellään yleisesi tuota väitettä. Siksi aloitin aiheesta oman ketjun. Kyse oli tietenkin Halla-ahon kuuluisasta möläytyksestä, ei sinun väitteestäsi. Kirjoitit kuitenkin seuraavasti: molemmilla väitteillä on tieteellistä perustaa ja arvelu on siten oikeutettu.. Vastaavasti minä väitin ja väitän edelleenkin, jotta tällä Halla-ahon kommentilla ei ole minkäänlaista (uskottavaa) tieteellistä perustaa. Halla-aho käytti kommenttia tietenkin vain esimerkkinä, eikä niinkään tieteellisinä hypoteesina.

Jos somalien geneettiset rikollisuustaipumukset ilmoitetaan totuutena, vaadittaisiin silloin tietenkin tieteellistä näyttöä nimenomaan somaleita koskevista tutkimuksista. Jos väite taas esitetään ehkä-muodossa, kuten oli tehty, riittää mielestäni perusteluksi tieto rikollisuuden periytyvyydestä (ja yleisesti geenien vaikutuksesta käyttäytymiseen), jolloin genetiikasta tulee yksi potentiaalinen selittäjä muiden joukossa. Sitä olen tässä yrittänyt perustella ettei mikään tekijä tee geenien vaikutuksesta niin epätodennäköistä etteikö niiden mahdollisuudesta pitäisi olla laillista mainita. Tätä on toisteltu jo useampaan otteeseen eikä tilanne tunnu muuttuvan mihinkään eli eiköhän tämä riitä tästä.

Vierailija

Onpas raflaava otsikko; ja Rabieskin saapui viestiketjuun rähjäämään, kun lähteenä käytettiin Keltikangas-Järvistä.

Uusimmat

Suosituimmat