Miten evoluutioteoria selittää oravamysteerion?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Charles Darwin purjehti legendaarisen viisivuotisen tutkimusmatkansa maailman ympäri 1830-luvulla. Galapagossaarilla hän teki eräitä ratkaisevia havaintoja, jotka johdattivat hänet evoluutioteorian luomiseen ja kirjoittamiseen. Esimerkiksi G:n saariryhmältä tavattavat darwininsirkut muodostivat parhaan lintumaailmassa tavattavan esimerkin sopeutumisen suuntautumisesta eri ekologisiin lokeroihin, koska linnut olivat kehittyneet kaukana toisistaan erillään, eri saarilla.
Darwinin yksi perusteoreema lajien eriytymiseen on niiden joutuminen maantieteellisesti toisistaan erilleen (darwininsirkut).
Kysymykseni kuuluukin: Minkä vuoksi esimerkiksi orava (Sciurus vulgaris) ja liito-orava (Pteromys volans) ovat kehittyneet eri lajeiksi, vaikka ne ovat eläneet (ja elävät edelleen) samoilla maantieteellisillä alueilla?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija
Tarkkailija
Charles Darwin purjehti legendaarisen viisivuotisen tutkimusmatkansa maailman ympäri 1830-luvulla. Galapagossaarilla hän teki eräitä ratkaisevia havaintoja, jotka johdattivat hänet evoluutioteorian luomiseen ja kirjoittamiseen. Esimerkiksi G:n saariryhmältä tavattavat darwininsirkut muodostivat parhaan lintumaailmassa tavattavan esimerkin sopeutumisen suuntautumisesta eri ekologisiin lokeroihin, koska linnut olivat kehittyneet kaukana toisistaan erillään, eri saarilla.
Darwinin yksi perusteoreema lajien eriytymiseen on niiden joutuminen maantieteellisesti toisistaan erilleen (darwininsirkut).
Kysymykseni kuuluukin: Minkä vuoksi esimerkiksi orava (Sciurus vulgaris) ja liito-orava (Pteromys volans) ovat kehittyneet eri lajeiksi, vaikka ne ovat eläneet (ja elävät edelleen) samoilla maantieteellisillä alueilla?



Mistä tiedät, etteivät ne ole välillä eläneet eristyksissä?

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Tarkkailija
Charles Darwin purjehti legendaarisen viisivuotisen tutkimusmatkansa maailman ympäri 1830-luvulla. Galapagossaarilla hän teki eräitä ratkaisevia havaintoja, jotka johdattivat hänet evoluutioteorian luomiseen ja kirjoittamiseen. Esimerkiksi G:n saariryhmältä tavattavat darwininsirkut muodostivat parhaan lintumaailmassa tavattavan esimerkin sopeutumisen suuntautumisesta eri ekologisiin lokeroihin, koska linnut olivat kehittyneet kaukana toisistaan erillään, eri saarilla.
Darwinin yksi perusteoreema lajien eriytymiseen on niiden joutuminen maantieteellisesti toisistaan erilleen (darwininsirkut).
Kysymykseni kuuluukin: Minkä vuoksi esimerkiksi orava (Sciurus vulgaris) ja liito-orava (Pteromys volans) ovat kehittyneet eri lajeiksi, vaikka ne ovat eläneet (ja elävät edelleen) samoilla maantieteellisillä alueilla?



Pika-arvaus: Liito-oravat ovat eriytyneet elintapojensa vuoksi: Liikkuvat enimmäkseen hämärissä ja pitäytyvät siemenissä enimmäkseen. Tavallinen orava (ja harmaaorava) ovat aktiivisia päivällä ja ovat lähes kaikkiruokaisia.

Joka tapauksessa oravan ja liito-oravan esivanhemmat ovat lajeina eriytyneet jo n. 25 miljoonaa vuotta sitten, jolloin ne eivät välttämättä suinkaan asustelleet samoilla alueilla:

http://www.britannica.com/EBchecked/topic/211703/flying-squirrel/226077/...

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija
Tarkkailija
Charles Darwin purjehti legendaarisen viisivuotisen tutkimusmatkansa maailman ympäri 1830-luvulla. Galapagossaarilla hän teki eräitä ratkaisevia havaintoja, jotka johdattivat hänet evoluutioteorian luomiseen ja kirjoittamiseen. Esimerkiksi G:n saariryhmältä tavattavat darwininsirkut muodostivat parhaan lintumaailmassa tavattavan esimerkin sopeutumisen suuntautumisesta eri ekologisiin lokeroihin, koska linnut olivat kehittyneet kaukana toisistaan erillään, eri saarilla.
Darwinin yksi perusteoreema lajien eriytymiseen on niiden joutuminen maantieteellisesti toisistaan erilleen (darwininsirkut).
Kysymykseni kuuluukin: Minkä vuoksi esimerkiksi orava (Sciurus vulgaris) ja liito-orava (Pteromys volans) ovat kehittyneet eri lajeiksi, vaikka ne ovat eläneet (ja elävät edelleen) samoilla maantieteellisillä alueilla?



noh ensinäkin Orava ja liito-orava eivät ole ainostaan eri lajeja vaan kuuluvat myös eri sukuihin ja itseasiassa ne kuuluvut eri heimoihin. Tämä viittaisi siihen että näiden kahden otuksen suvut erkanivat paljon aikaisemmin kuin ehkä oletat. Kuten on jo mainittukkin, on hyvin mahdollista siinä vaiheessa kun ne erkanivat omiksi haaroikseen ne olivat maantieteellisesti erossa toisistaan. Mutta, maantieteellinen populaation kahtia jakaminen on vain yksi lajiutumisen muoto. Suosittelen että tutustut myös Parapatriseen ja Sympatriseen lajiutumiseen.

Vierailija

Denzil Dexter kirjoitti: "Raamatussa on oravista juttua paljonkin. Ja majavista ja kenguruista."

Jotta olisit uskottava, voisitko mainita po. Raamatun kohdat?

Vierailija
Tarkkailija
Darwinin yksi perusteoreema lajien eriytymiseen on niiden joutuminen maantieteellisesti toisistaan erilleen (darwininsirkut).



Äskettäin on havaittu alkavaa lajiutumista kiinteän, maantieteellisesti eriytymättömän lintuyhteisön sisällä. Ilmiön voi tietysti spekuloida johtuvan esim. pienten satunnaisten erojen kumuloitumisesta, mutta perimmäinen syy on epäilemättä syvempi: verkostojen fysiikan lainalaisuudet:

http://www.google.fi/search?hl=fi&sourc ... =&aq=f&oq=

Verkostojen tieteestä voi lukea suomeksikin:

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=ver ... basi&meta=

http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/li ... si-teoria/

Mihin verkostojen fysiikka perustuu? Mikä on verkostojen lakien syväfysikaalinen selitys? Tämä on avainkysymys, jonka vastaus voi avata uuden, darwinistisista periaatteista täydellisesti eroavan vision evoluutioilmiöön, biosfääriin ja koko maailmankaikkeuteen.

Darwinistinen harhakuva on todellisuudessa jo murskattu ja evoluutioilmiön tieteellinen kuvaus esitetty:

post1035504.html#p1035504

Verkostojen tiede tulee pian vielä syventämään kehittyvää uutta maailmankuvaamme.

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007
Tarkkailija
Denzil Dexter kirjoitti: "Raamatussa on oravista juttua paljonkin. Ja majavista ja kenguruista."

Jotta olisit uskottava, voisitko mainita po. Raamatun kohdat?




Vastahan kreationistitiedemiehet olivat pähkäilleet että Nooa ja tämän poikansa kesyttivät lentoliskoja ja lensivät näiden selässään sen takia että pääsivät hakemaan arkkiin syrjäisillä ja kaukaisilla alueilla eläviä elukoita. Mainittiin muistaakseni erikseen kengurut ja jääkarhut.

Kenguruita ei sen sijaan Raamatusta luonnollisestikkaan löydy eikä niitä siten ole olemassa.

Vierailija

Oravan lähisukulaisten joukossa, suvussa Sciurus, taas on kolmisenkymmentä lajia, jotka siis ovat toisilleen läheisempää sukua ja eriytyneet kohtalaisen äskettäin (siis geologisessa mittakaavassa äskettäin, eli todennäköisesti muutaman viime vuosimiljoonan aikana).
Niissä näkyy varsin selvästi nimenomaan leviämisesteiden vaikutus lajiutumiseen: yksi laji Euraasiassa, toinen Japanissa, yksi Nicaraguassa, yksi muualla Väli-Amerikassa, yksi Amazonin pohjoispuolella, toinen eteläpuolella, neljä Andien laaksoissa ja niin edelleen.
Kauan sitten toisistaan eriytyneiden linjojen, kuten oravan ja liito-oravan, yhteistä esi-isää tai sen elinaluetta on käytännössä mahdotonta enää jäljittää. Paljon on ehtinyt muuttua 25 miljoonassa vuodessa.

Darwinin havainnoima lajiutuminen oli siis allopatrista, eri alueilla tapahtuvaa lajiutumista, jossa jokin fyysinen este (kuten joki, meri, laavavirta vuorijono tai silkka etäisyys) eristää saman lajin populaatiot toisistaan. Sympatrisessa lajiutumisessa eliöt elävät koko lajiutumisen ajan samalla alueella, ja muut mekanismit aiheuttavat lajien eriytymisen. Esimerkiksi kasveilla lajiutumista voi tapahtua käytännössä yhdessä sukupolvessa genomin moninkertaistumisen eli polyploidian aiheuttamana. Näyttää siltä, että huomattava osuus (useita kymmeniä prosentteja) putkilokasvilajeista on saanut alkunsa näin. Eläimilläkin sympatrinen lajiutuminen on mahdollista, vaikka sitä on raportoitu vähemmän. Esimerkiksi uuden ravintokohteen käyttöönotto voi johtaa siihen, että eri ravintoa syövät yksilöt viihtyvät eri mikrohabitaateissa ja ottavat pariutumiskumppanikseen todennäköisemmin (tai jopa mielummin) samaa ruokaa syövän yksilön. Näin on käynyt esimerkiksi itäisessä Pohjois-Amerikassa elävälle orapihlajakärpäselle, jonka populaatio on jakautunut kahtia sen 300 vuoden aikana, kun alueella on ollut ihmisten istuttamia omenapuita. Osa kärpäsistä syö edelleen orapihlajaa, toiset omenaa, eivätkö ne enää risteydy keskenään. Myös niiden lisääntymisajankohta on nykyään eri. Uusi laji on siis biologisen lajimääritelmän mukaan syntynyt, vaikka pörriäiset ovat eläneet koko ajan samoissa puutarhoissa.
Parapatrinen lajiutuminen on eräänlainen näiden kahden välimuoto, jossa populaatioiden välillä on ajoittaista tai rajoitettua yhteyttä tai elinalueet ovat osittain päällekkäiset. Parapatrinen lajiutuminen lieneekin realistisin malli suurimmassa osassa todellisia lajiutumistapauksia.

Samalle elinalueelle päätyminen voi myös nopeuttaa jo alkuun päässyttä lajiutumista. Vahvistumisteorian mukaan aiemmin allopatriset populaatiot eriytyvät kohdattuaan toisistaan nopeasti, mikäli risteytymisestä on yksilöille haittaa. Siis mikäli hybridejä syntyy, mutta ne ovat heikompia kuin vanhempansa tai jopa steriilejä, sellaiset yksilöt menestyvät paremmin, jotka valitsevat vain omanlajisiaan puolisoita. Tai mikäli hybridejä ei synny lainkaan, vieraan lajin yksilön vokotteluun ja paritteluun käytetty energia on hukkaan heitettyä, ja taas tarkemmat yksilöt pärjäävät paremmin. Tämä prosessi voi johtaa sekä tarkkuuteen parinvalinnassa että lajien yksilöiden ulkonäön ja käyttäytymisen selvempään eriytymiseen sekaannusten välttämiseksi. Mekanismina voisi olla myös sukusolujen kemiallisen yhteensopimattomuuden nopea kehitys, jotta naaraat välttyvät kuluttamasta energiaa elinkelvottomien hybridien tuottamiseen. Tätä prosessia tutkitaan parhaillaan esimerkiksi suomalaisilla neidon- ja immenkorennoilla.

P.S.V.

Äskettäin on havaittu alkavaa lajiutumista kiinteän, maantieteellisesti eriytymättömän lintuyhteisön sisällä. Ilmiön voi tietysti spekuloida johtuvan esim. pienten satunnaisten erojen kumuloitumisesta, mutta perimmäinen syy on epäilemättä syvempi: verkostojen fysiikan lainalaisuudet:

Verkostomallinnus voisi epäilemättä olla käyttökelpoinen tapa tutkia sympatrista lajiutumista. Pienten erojen kumuloituminen valikoivasti keskenään lisääntyvien yksilöiden verkostossa voisi hyvinkin olla matemaattisesti mallinnettavissa. Kenties sitä onkin jo tehty. Mitään "darwinistisista periaatteista täydellisesti eroavaa" siinä ei kyllä ole.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

En voi. Se on uskomattomilta salattua tietoa.

Heitin vaan löylyä, että juttu selviää, ja hyvinhän tuo toimi.

Tarkkailija
Denzil Dexter kirjoitti: "Raamatussa on oravista juttua paljonkin. Ja majavista ja kenguruista."

Jotta olisit uskottava, voisitko mainita po. Raamatun kohdat?

Vierailija
Denzil Dexter
Ei evoluutioteoria selitä sitä mitenkään. Sen sijaan Raamatussa on oravista juttua paljonkin. Ja majavista ja kenguruista.



Ja märehtijöistä, kuten jäniksistä.
Siinähän onkin tiedemiehillä selittämistä, että miten lehmä on kehittynyt pupusta.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
bdbdbd
Denzil Dexter
Ei evoluutioteoria selitä sitä mitenkään. Sen sijaan Raamatussa on oravista juttua paljonkin. Ja majavista ja kenguruista.



Ja märehtijöistä, kuten jäniksistä.
Siinähän onkin tiedemiehillä selittämistä, että miten lehmä on kehittynyt pupusta.



Tai, miten pupujussi on kehittynyt mansikista?

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
bdbdbd
Ja märehtijöistä, kuten jäniksistä.



Jänishän kyllä tiettävästi nimenomaan märehtii, tosin omalla makaaberilla tavallaan - popsii papanansa ja syö ruokansa kahteen kertaan.

Vierailija
Heksu
bdbdbd
Ja märehtijöistä, kuten jäniksistä.



Jänishän kyllä tiettävästi nimenomaan märehtii, tosin omalla makaaberilla tavallaan - popsii papanansa ja syö ruokansa kahteen kertaan.



Niin, mutta miten se lehmä on jäniksestä kehittynyt.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat