21.vuosisadan tärkein yhteiskunnallinen paradigma?

Seuraa 
Viestejä978
Liittynyt10.11.2007

GRAIN-teknologiat ja muunnos Mooren laista – 21.vuosisadan tärkein yhteiskunnallinen paradigma?

Geeni-, robotiikka-, AI-, informaatio- ja nanoteknologia

Mooren laki on tunnettu ennuste tietokoneiden laskutehon eksponentiaalisesta kasvusta. Sen mallia voidaan karkeasti soveltaa teknologiseen kasvuun yleisemmin. Transhumanistit uskovat tämän käyrän kulkevan nousujohteisesti kohden nk. singulariteettia.

Teknologinen singulariteetti tarkoittaa tulevaisuudentutkimuksessa hypoteesia, jossa yli-inhimillinen tekoäly kiihdyttää teknologisen kehityksen ja sosiaalisen muutoksen niin nopeaksi, että singulariteettia edeltäneet ihmiset eivät pysty ymmärtämään tai mielekkäästi ennustamaan tulevaisuutta. Ilmiön nimitys on analogia, joka viittaa modernin fysiikan sääntöjen kaatumiseen lähellä mustan aukon singulariteettia.
Useimmat tulevaisuudentutkijat arvioivat singulariteetin tapahtuvan aikaisintaan 2030-luvulla, mutta arviot ovat kiistanalaisia.



Jos katsotaan edellistä 20 vuotta Berliinin muurin sortumisen jälkeen, niin mitkä ovat olleet länsimaissa merkittävimmät yhteiskunnalliset muutokset? Internet ja informaatioteknologinen vallankumous. Yleinen käsitys on, että tämä on vasta mittavan teknologisen taipaleen alkua.

Maallikon on vaikea hahmottaa tuhansien kirjojen ja artikkelien tarjonnasta tulevan kehityksen erilaisten ennusteiden realismia, vaikutuksia ja aikatauluja – mutta asiantuntijamielipiteiden hajonnastakin nousee ehyt kuva kehityksen kauaskantoisuudesta ja merkittävyydestä.

Siirtogeenisen hiiren eliniänodotetta on laboratoriossa saatu kasvatettua kymmenillä prosenteilla – miksi ei jonain päivänä ihmisen? Hiiri on myös tapettu laboratoriossa virukseen, johon mikään rokote tai vastalääke ei tehonnut. Entä virus joka tekisi ihmiselle saman ja lisäksi tarttuisi äärimmäisen herkästi ja pysyisi eristettynä pitkiäkin aikoja sitkeästi elossa? Miksi se ei olisi mahdollista? Asiantuntijoiden mukaan se on teoriassa mahdollista jo nykyiselläkin tieteellisellä osaamisella.

Nanoteknologia tulee mahdollistamaan pienikokoiset nanorobotit. Entä sitten? Nanoteknologian militaristisista käyttömahdollisuuksista varoittavat tutkijat näkevät monia äärimmäisiä vaaroja. Mikään ei näiden tutkijoiden mielestä estä sitä, etteikö teknologiaa hyödyntäen voitaisi rakentaa mm. pienikokoisia mekaanisia hyönteisiä, jotka olisivat ohjelmoitu hyökkäämään ihmisten kimppuun ja esimerkiksi ruiskuttamaan ihmisiin tappavaa myrkkyä (kuten botuliinia) tai esimerkiksi syömään ihmisen lihaa.

Näistä uhista tekee ydinuhkaa paljon merkittävämmän se, että teknologisen osaamisen mahdollistuessa uhkakuvan aiheuttaja on helposti monistettavissa (kun taas ydinmateriaalien hamstraaminen on työlästä ja hyvin vaikeaa). Jos osaa rakentaa yhden em. mekaanisen hyönteisen, pystyy sarjatuottamaan niitä sadoissa miljardeissa helposti saatavilla olevista aineosista. Mitä tekisivät tällaiset mekaaniset hyönteiset vapautettuna suurkaupunkiin tai suurkaupunkeihin? Teoriassa satoja miljoonia mahtuu yhteen matkalaukkuun.

Olisi mielekästä uskoa, että kyse on nörttien scifi-fantasioista, jos se vain olisi totta, eikä varoittavien äänien joukossa olisi lukuisia GRAIN-teknologioiden urallaan ansioituneita tutkijoita. Kuten Sun Microsystemsin Bill Joy, jonka artikkelia ”Why the future doesn’t need us” vuodelta 2000 http://www.wired.com/wired/archive/8.04/joy_pr.html voi pitää jonkinlaisen laajemman keskustelun lähtölaukauksena.

-

Näihin teknologioihin liittyy niin valtavasti mitä erilaisimpia tulevaisuudennäkymiä – joista useimmat vielä hämärän peitossa ja ennustamattomissa – ja niin äärimmäisessä hyvässä kuin koko ihmiskuntaa uhkaavassa pahassakin, että kaikki muut 21. vuosisadan yhteiskunnalliset paradigmat, jotka eivät tätä paradigmaa itseensä integroi, ovat yksinään hyvin heikolla selitysvoimaisella pohjalla. Ihmisille tällainen lokeroiva ajattelu on kuitenkin ikävän tyypillistä. Ilmastonmuutos synnyttää uhkakuvansa staattisessa maailmassa Bangladeshin köyhille, 50-100 vuoden päästä! Muslimien väestönosuuden kasvaminen synnyttää monikulttuurikriittisessä paradigmassa Euroopan sisäisen etnisen ja maailmankatsomuksellisen konfliktin, vuosisadan loppupuolella!

Mutta vuosisadan loppupuolella, ja jo kauan ennen sitä, tieteellinen kehitys on muuttanut maailman aivan toisenlaiseksi ja toisennäköiseksi kuin mitä se nyt on. Tämän ymmärsi historian lopusta kuuluisan teoksensa kirjoittanut Francis Fukuyama, joka sittemmin vakuuttui kriitikoidensa argumenteista, ymmärsi ettei historian loppua voi olla ilman tieteen loppua, ja kirjoitti teoksen Our Posthuman Future: Consequences of the Biotechnology Revolution

Uhkakuvat moninkertaistaa globaalilla tasolla moninaisten ryhmien välinen hobbesilainen luonnontila. Hobbesilaiseen luonnontilaan liittyvää epäluottamusta ja sen merkitystä havainnollistava vertaus on ns. vangin dilemma. Kylmäsota on tunnetuin historiallinen esimerkki. Olisi ollut molempien blokkien turvallisuuden eduksi, jos kumpikin puoli olisi pidättäytynyt hamstraamasta (ydin)aseita. Mutta huonoin vaihtoehto olisi ollut tilanne, jossa vain itse oltaisiin asevarustelusta pidättäydytty, ja vastapuoli olisi hankkinut voimankäytöllisen hegemonian, jota käyttää edukseen.

Näin voi pelätä käyvän myös GRAIN-teknologioidenkin sotilaallisen käytön kohdalla. Onhan se vaarallista näitä kehitellä, mutta jos voimme pelätä vastapuolenkin niin tekevän… tilannetta ongelmallistavat valtioiden (kuten Kiina, USA) ohella myös erilaiset terrorismiin valmiit ryhmittymät. Teknologioiden yleistyessä ja edetessä niiden käytön soveltaminen tulee myös väistämättä leviämään yhä laajemmalle. Informaatioyhteiskunnassa yhdellä hiirennapin painalluksella. Yksi maailman kohinaan häviävä laboratorio voi riittää lukemattomien ihmisten murhaamiseen.

Tie ulos hobbesilaisesta luonnontilasta on yhteiskuntasopimus. 21. vuosisadan haasteiden edessä se ei voi olla kuin (tärkeitä, jaettuja yhteisiä huolia koskettava) globaali, universaali yhteiskuntasopimus. Vaikka tällainen kehitys nykyperspektiivistä näyttää hyvin kaukaiselta ja utopistiselta – ja sitä se voi hyvin ollakin – näyttävät vaihtoehtoiset lähestymistavat voimattomilta teknologiseen kehitykseen liittyvien riskien edessä.

Tämän ymmärtäminen lähtökohdaksi, hallitsevaksi futuuriseksi yhteiskunnalliseksi paradigmaksi, kaataa mm. maahanmuuttokriittisen logiikan päinvastaiseksi. Rajojen avaaminen, etninen ja ideologinen sekoittuminen, dialogien etsiminen, apu- ja yhteistyö, globaali konnektivismi, erilaisten muurien ja rajojen hälventäminen ja haastaminen muodostavat kiinteän ja välttämättömän osan kehityksessä kohden maailmaa, jossa vangin dilemman potentiaalisten pelaajien määrä vähenee ja struktuurit universaalille yhteiskuntasopimukselle vahvistuvat. Riskien mittaluokka, jos ei mikään muu, sanelee tämän prioriteetin.

Sivut

Kommentit (70)

Vierailija
surreal
GRAIN-teknologiat ja muunnos Mooren laista – 21.vuosisadan tärkein yhteiskunnallinen paradigma?

Geeni-, robotiikka-, AI-, informaatio- ja nanoteknologia


Ei ole. Näillä on merkitystä, mutta suuresti liioiteltua.

1900-luku oli täynnä erilaisia historian/yhteiskunnan selitys- ja ennustusmalleja, joissa ilmiöiden käsittämätön monimutkaisuus ja - tasoisuus typistetään yhden paradigman alle. Myöhemmin ne ovat jääneet kuriositeeteiksi, joille hymähdellään.

surreal
Seuraa 
Viestejä978
Liittynyt10.11.2007
anomalia

Ei ole. Näillä on merkitystä, mutta suuresti liioiteltua.



Perustelusi?

1900-luku oli täynnä erilaisia historian/yhteiskunnan selitys- ja ennustusmalleja, joissa ilmiöiden käsittämätön monimutkaisuus ja - tasoisuus typistetään yhden paradigman alle. Myöhemmin ne ovat jääneet kuriositeeteiksi, joille hymähdellään.



Ei ole kyse typistämisestä yhden paradigman alle, vaan poikittain lomittuvien paradigmojen merkittävyyden arvioinnista. Tärkein paradigma, ei ainut.

Väittäisin saman päteneen myös 1900-lukuun. Tieteellinen ja teknologinen kehitys oli 1900-luvun merkittävin kehyskertomus.
Lentokoneet, jääkaappi, ydinvoima ja tuhannet muut, jotka vaikuttivat kulttuureihin, ihmisten ajankäyttöön, politiikkaan, sodankäyntiin, yhteiskuntajärjestelmien muutoksiin (jne.)

Vierailija
anomalia
surreal
GRAIN-teknologiat ja muunnos Mooren laista – 21.vuosisadan tärkein yhteiskunnallinen paradigma?

Geeni-, robotiikka-, AI-, informaatio- ja nanoteknologia


Ei ole. Näillä on merkitystä, mutta suuresti liioiteltua.

1900-luku oli täynnä erilaisia historian/yhteiskunnan selitys- ja ennustusmalleja, joissa ilmiöiden käsittämätön monimutkaisuus ja - tasoisuus typistetään yhden paradigman alle. Myöhemmin ne ovat jääneet kuriositeeteiksi, joille hymähdellään.




"Singulariteetista" on paapatettu ennenkin.

Tekoäly on alemmalla eikä ylemmällä emergenssitasolla kuin ihmisäly (ja pysyy siellä), joten se ei voi ihmisälyä "voittaa".

muut-tiedeaiheet-f14/teknistieteellinen-singulariteetti-t39340.html?hilit=Singulariteet*

tekniikka-ja-energia-f1/superkeinoaly-ja-tieteen-singulariteetti-t36320.html

psykologia-aivot-ja-aistit-f12/singulariteetti-ja-ihmismieli-t35853.html

tekniikka-ja-energia-f1/keinoalyn-singulariteetti-t8913.html

tekniikka-ja-energia-f1/keinoalyn-singulariteetti-t4904.html

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/edessa-on-singulariteetti-t3510.html

Helvetin monen kokonaisen ketjunkin edestä tuo tyhjänpaapatus on jaksanut kiehtoa...

Pelkän viestinnän määrän kasvu ei suinkaan merkitse automaattisesti tiedon määrän kasvua, vaan voi joissakin tapauksissa merkitä jopa sen tilapäistä vähenemistäkin, kun tieto "hukkuu kohinaan".

surreal
Seuraa 
Viestejä978
Liittynyt10.11.2007
Arkkis

"Singulariteetista" on paapatettu ennenkin.

Tekoäly on alemmalla eikä ylemmällä emergenssitasolla kuin ihmisäly (ja pysyy siellä), joten se ei voi ihmisälyä "voittaa".




Singulariteetti on argumentin sivujuonne, samoin kuin tekoälyn tietoisuus tai kehitysmahdollisuudet. Mielestäni esim. Kurzweil on näissä kysymyksissä oman kuolemanpelkonsa hallitsema utopisti.
Tekoälyn/informaatioteknologian kehittymisellä voidaan viitata esim. laskutehon moninkertaistumisesta ja algoritmien parantumisesta tulevaan hyötyyn teknisten ongelmien ratkaisussa ja laskemisessa, mikä nopeuttaa mm. geeni- ja nanoteknologioiden kehitystä.

Keskeisten uhkakuvien kannalta singulariteetti on sinänsä vähämerkityksellinen, sillä se ei ole minkäänlainen edellytys geeni- ja nanoteknologioiden sotilaalliselle/terroristiselle hyödyntämiselle.

Pointtini on enemmän tästä näkökulmasta.

Vierailija
Arkkis

"Singulariteetista" on paapatettu ennenkin.

Tekoäly on alemmalla eikä ylemmällä emergenssitasolla kuin ihmisäly (ja pysyy siellä), joten se ei voi ihmisälyä "voittaa".
...
Pelkän viestinnän määrän kasvu ei suinkaan merkitse automaattisesti tiedon määrän kasvua, vaan voi joissakin tapauksissa merkitä jopa sen tilapäistä vähenemistäkin, kun tieto "hukkuu kohinaan".


Alzheimerpotilailla on todettu muutoksia aivojen small-world-verkoissa. En tiedä sinusta, mutta minulle tämä on vahva vihje siitä, että vaikka aivojen toiminta ei sinänsä olisi automaattisesti mistä tahansa kaaoksesta emergoituvaa, se seuraa silti jostain sangen simppeleihin periaatteisiin nojautuvasta järjestäytyneisyydestä.

jesper
Seuraa 
Viestejä622
Liittynyt4.3.2009

Realistisesti ajateltuna ydinkysymys tässä on varmaankin, miten teknologioiden kehitys yhdistyy ihmisten toimintaan. Pahin vaihtoehto ei ole uusien teknologioiden päätyminen terroristien käsiin, vaan jonkinlaisen teknofasistisen diktatuurin syntyminen.
Tällainen scifistä tuttu kehitys voi olla hyvin mahdollinen vaikkapa vuosisadan loppuun mennessä, joten ehkä tähänkin vaihtoehtoon olisi syytä ihmisten varautua hyvissä ajoin.

Mielenkiintoista, että Amerikasta löytyy jopa tämänkaltaista kehitystä ajava yhdistys, joka on perustettu jo 1933. Alla näkyvä teknokraattisen ihanneyhteiskunnan malli ei näytä kovin houkuttelevalta.

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

surreal
Seuraa 
Viestejä978
Liittynyt10.11.2007

Aloitus-viestissä käsittelin lähinnä uhkakuvia. Kehityksen vaikutus laajempaan kulttuuriimme, elinpiiriimme ja ihmiskäsitykseemme tulee olemaan aivan yhtä vallankumouksellinen. Tämän suhteen voi peilata historiasta vuosia 1900 ja 2000. Vuonna 1900 keskimääräinen suomalainen eli sähköttömässä pirtissä, kantoi vetensä kaivosta, liikkui kävellen tai hevosella ja eli pääosin omavaraisessa taloudessa.
Vuoden 2000 kerrostalokaksio keskuslämmityksineen, asunto tietokoneineen, jääkaappeineen ja kodinkoneineen, lähiympäristö marketteineen ja muine liikkeineen on kuin toisesta maailmasta.
Jos hetkeksi palataan kehityksen huonoihin puoliin, niin 1800-luvun vaarallisimpia keksintöjä olivat mm. konekivääri ja dynamiitti. 1900-luvulla tulivat taistelukaasut, palopommit, ydinaseet, biologiset aseet, tuhansien mailien päästä kohteisiinsa hakeutuvat ohjukset jne.

Mooren lain periaatteen ymmärtäminen teknologisen muutoksen eksponentiaalisesta kasvusta on tämän kohdalta tärkeää. Muutos tulee 2000-luvulla olemaan vielä moninkertaisesti mittavampaa kuin mitä se oli päättyneen vuosituhannen viimeisellä vuosisadalla.

Ihmisen eliniän bioteknologinen pidentäminen, telekinesia (joka on laboratoriossa jo onnistuttu toteuttamaan apinoilla), Internet2 tai 3D internet virtuaalitodellisuuksineen, tai vaikkapa sanomalehdet joiden sivuilla on myös videokuvaa ovat vain muutamia jo nyt todennäköisiltä näyttäviä kuvia tästä todellisuudesta, jota meidän hetkestämme on lähes yhtä vaikea hahmottaa kuin olisi ollut hahmottaa vuoden 1900 pirtistä vuoden 2000 korkeateknologista informaatioyhteiskuntaa. Jos joku olisi sellaisen tulevaisuuden tuolloin ennustanut, niin häntä olisi pidetty utopistisena hörhönä. Todellisuus tässä mielessä ylitti futuurisimmatkin aikalaisennusteet.

Miksi sama ei toteutuisi, vielä suuremmissa määrin, 2000-luvulla vaikka emme vielä sen luonnetta tarkkaan voi hahmottaakaan? Ja eivätkö siksi tämän johdosta kaikki sellaiset paradigmat, jotka eivät tätä kehitystä ja sen merkitystä integroi, ole hyvin heikkoja ennusteita tulevaisuudesta?

En tiedä, mikä olisi tarkka termi kuvaamaan sitä yleistä harhaa, josta nostin kahdeksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset vuonna x ja monikulttuurisuus vuonna y, joiden selitysmalleissa ja kuvauksissa tuo tulevaisuus esiintyy kuin vuosikymmeniä eteenpäin siirtyneenä nykyisyytenä (ja nämä siis vain kahtena esimerkkinä, ongelma on hyvin yleinen)?

Makaaberein esimerkki tästä harhasta, mitä muistan, on Satu Hassin kommentti siitä, että meidän pitää ajatella myös 100,000 vuoden päästä eläviä sukupolvia haudatessamme ydinjätettä maaperään! Älytöntä!

Vielä singulariteetista; se ei ole edellytys muutoksen vallankumouksellisuudelle, se lähinnä tarkoittaisi vielä paljon vallankumouksellisempaa muutosta. Se on siten asteikkoero, ei joko-tai-asetelma kehityksestä.

offmind
Seuraa 
Viestejä14555
Liittynyt19.8.2008
surreal
Aloitus-viestissä käsittelin lähinnä uhkakuvia. Kehityksen vaikutus laajempaan kulttuuriimme, elinpiiriimme ja ihmiskäsitykseemme tulee olemaan aivan yhtä vallankumouksellinen. Tämän suhteen voi peilata historiasta vuosia 1900 ja 2000. Vuonna 1900 keskimääräinen suomalainen eli sähköttömässä pirtissä, kantoi vetensä kaivosta, liikkui kävellen tai hevosella ja eli pääosin omavaraisessa taloudessa.
Vuoden 2000 kerrostalokaksio keskuslämmityksineen, asunto tietokoneineen, jääkaappeineen ja kodinkoneineen, lähiympäristö marketteineen ja muine liikkeineen on kuin toisesta maailmasta.

Maailman muuttuminen todennäköisesti yllättää jatkossakin. 2100-luvulla keskimääräinen suomalainen ehkä taas asuu pirtissä (noin 150-300 ihmisen "maalaiskylä" yhteisöissä, kantaa vetensä kaivosta (jos niin haluaa tehdä) ja liikkuu kävellen tai vaikka hevosella, mutta ei enää siksi, että muita vaihtoehtoja ei olisi, vaan koska kokee "luonnollisen" elämäntavan miellyttävänä ja tarkoituksenmukaisena.

Teknologia on kehittynyttä mutta se on muuttunut lähes näkymättömäksi verrattuna tilanteeseen vuosisata aikaisemmin. Heinäladossa on ehkä pölyä keräämässä lentävä auto jolla pääsee vaikka 1000km päähän parissa tunnissa ja robotti jolla voi tehdä peltotöitä jos itse ei ehdi. Etätyö ja paperiton toimisto ovat vihdoin ja viimein muuttuneet realistisiksi vaihtoehdoiksi, mutta vain osa ihmistä tekee palkkatyötä siinä merkityksessä mitä käsite tarkoitti vuonna 2000 ja hekin vain siksi, että eivät ole keksineet mitään järkevää "uraa" itselleen.

Sadan vuoden takaiset singulariteettikuvitelmat ovat osoittautuneet perusteettomiksi, koska hyödyttömät ja tarkoituksettomat ilmiöt kulttuuri"evoluutiossa" ei selviydy sen paremmin kuin biologisessa vastineessakaan. Kulttuuri kehittyy ja muuttuu vain ja ainoastaan siten mikä on ihmisten kannalta tarkoituksenmukaista ja että se säilyy "elävänä".

jota meidän hetkestämme on lähes yhtä vaikea hahmottaa kuin olisi ollut hahmottaa vuoden 1900 pirtistä vuoden 2000 korkeateknologista informaatioyhteiskuntaa. Jos joku olisi sellaisen tulevaisuuden tuolloin ennustanut, niin häntä olisi pidetty utopistisena hörhönä. Todellisuus tässä mielessä ylitti futuurisimmatkin aikalaisennusteet.

1900-luvun alkupuolen science fictionissa on useitakin suhteellisen onnistuneita "ennustuksia". Ja joissakin suhteissa todellinen vuosi 2000 jäi pahasti arkisen harmaaksi ja tylsäksi scifi-visioihin verrattuna. Jo nyt pitäisi olla mahdollista valita että viettääkö lomaviikon Kuussa vai Kanarian saarilla, eikä vasta ehkä joskus vuonna 2209.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

surreal
Seuraa 
Viestejä978
Liittynyt10.11.2007
offmind

Sadan vuoden takaiset singulariteettikuvitelmat ovat osoittautuneet perusteettomiksi, koska hyödyttömät ja tarkoituksettomat ilmiöt kulttuuri"evoluutiossa" ei selviydy sen paremmin kuin biologisessa vastineessakaan. Kulttuuri kehittyy ja muuttuu vain ja ainoastaan siten mikä on ihmisten kannalta tarkoituksenmukaista ja että se säilyy "elävänä".



Tämän kappaleen merkitys ei oikein aukea. Ihmistä ohjaa valtava uteliaisuus katsoa nurkan taakse, ja vankka epäilys siitä, että joku toinen katsoo kuitenkin, ja pinnallinen kunnianhimo ensimmäisenä nähdä ja tuoda nähtäväksi uusia maailmoja.
Uskon, että singulariteetti on lähes puhtaasti teknologinen kysymys. Onko se teknologisesti mahdollinen - vai ei? Jos on, joku katsoo nurkan taakse. Vastustamattomasti. Eikä sitä oikein voisi estää kuin jonkinlainen globaali kontrolliyhteiskunta. Ei ole siinä mielessä kulttuurista vastavoimaa. Sellaista toki moni kirjoittaja on toivonut, kuten yllämainitut Bill Joy ja Francis Fukuyama, hekin aika pessimistisin äänensävyin.


1900-luvun alkupuolen science fictionissa on useitakin suhteellisen onnistuneita "ennustuksia". Ja joissakin suhteissa todellinen vuosi 2000 jäi pahasti arkisen harmaaksi ja tylsäksi scifi-visioihin verrattuna.



H.G. Wells ennusti aika hyvin urbanisoitumisen, mutta siitä oli toki jo viitteitä vuonna 1900. Ydinpommeja ja maailmansotaa osasi moni myös pelätä. Samoin erilaisia diktatuureja ja dystopioita. Scifissä avaruuden valloitus ja robotit olivat aika yleistä tematiikka, ne eivät toki toteutuneet siinä määrin kuin moni fantasioi.

Ennustiko kukaan vuonna 1900 kotitietokoneita ja internettiä, todennäköisesti 1900-luvun mullistavinta teknologista kehitystä?

Vierailija
Arkkis
"Singulariteetista" on paapatettu ennenkin.

Tekoäly on alemmalla eikä ylemmällä emergenssitasolla kuin ihmisäly (ja pysyy siellä), joten se ei voi ihmisälyä "voittaa".




Millä tavalla emergenssin tapainen hömppätermi liittyy tekoälyn ja ihmisälyn vertailuun? Suorituskyvyssä ihmisten luovuus, sosiaaliset taidot, osaaminen, suunnittelu ja tunteminen tulevat jäämään jälkeen ja häviämään. Tämä lienee itsestäänselvyys. Miten emergenssin tunkeminen mukaan tähän soppaan pelastaa ihmiset?

Offmind
Sadan vuoden takaiset singulariteettikuvitelmat ovat osoittautuneet perusteettomiksi, koska hyödyttömät ja tarkoituksettomat ilmiöt kulttuuri"evoluutiossa" ei selviydy sen paremmin kuin biologisessa vastineessakaan. Kulttuuri kehittyy ja muuttuu vain ja ainoastaan siten mikä on ihmisten kannalta tarkoituksenmukaista ja että se säilyy "elävänä".



Vaikka et osaa kuvitella tulevaisuuden keksinnöistä lentävää autoa ihmeellisempiä, se ei tarkoita ihmislajin luovuuden olevan yhtä rajoittunutta. Tekoälyjen, tietoisuuden uudelleenohjelmoinnin, tehokkaamman kommunikoinnin ja vastaavan kautta avautuu mahdollisuuksia joita et näytä haluavan tai kykenevän ymmärtää.

offmind
Seuraa 
Viestejä14555
Liittynyt19.8.2008
surreal
offmind

Sadan vuoden takaiset singulariteettikuvitelmat ovat osoittautuneet perusteettomiksi, koska hyödyttömät ja tarkoituksettomat ilmiöt kulttuuri"evoluutiossa" ei selviydy sen paremmin kuin biologisessa vastineessakaan. Kulttuuri kehittyy ja muuttuu vain ja ainoastaan siten mikä on ihmisten kannalta tarkoituksenmukaista ja että se säilyy "elävänä".



Tämän kappaleen merkitys ei oikein aukea.

Merkitys on siinä, että yhteiskunnat pyrkivät funktionaalisuuteen. Jos sellainen ei syystä tai toisesta ei onnistu, niin seurauksen on tuhoutuminen. Kulttuurievolutiivisena ilmiönä Natsi-Saksa oli kuin kolmikätinen apina viidakossa. Sellainen joutuu lauman hylkäämäksi, kukaan ei halua lisääntyä sellainen mutantin kanssa ja se tulee syödyksi ennen lisääntymismahdollisuuksia.

Eli jos teknologinen singulariteetti on ihmisyhteisön kehittymiselle tarpeeton, niin se ei saa kehittymisen mahdollisuuksia ja ajatus että jokin teknologia kehittäisi itse itseään kuin jokin Skynet Terminator -leffoissa ja kaappaisi hallitusvallan kuten Colossus leffassa Colossus: The Forbin project on vain scfin romantisointia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Colossus:_ ... in_Project
http://www.imdb.com/title/tt0064177/

Ihmistä ohjaa valtava uteliaisuus katsoa nurkan taakse, ja vankka epäilys siitä, että joku toinen katsoo kuitenkin, ja pinnallinen kunnianhimo ensimmäisenä nähdä ja tuoda nähtäväksi uusia maailmoja.

Ehkä jotain ohjaa, pääasiassa ihmiset haluavat elää turvattua elämää ja ovat valmiita valtaviin ponnistuksiin turvatakseen perheensä, sukunsa ja lopulta itsensäkin mahdollisuudet sellaiseen.

Seikkailut ja uteliaisuus ovat sitten jossain kaukana alhaalla arvolistalla.

Uskon, että singulariteetti on lähes puhtaasti teknologinen kysymys.

Ja sehän ei ole koskaan riittänyt, se kaupunki Kuussakin olisi ollut "lähes puhtaasti teknologisena kysymyksenä" mahdollinen jo 1980-luvulla mutta muuten se oli täysin mahdoton ajatus. Ehkä tämän vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla Kuusta haalitaan raaka-aineita, mutta mistäpä sitä tietää toteutuuko kuukaupunki koskaan, koska siihen vaikuttavat niin monet eri asiat joista teknologiset ongelmat ovat niitä pienimpiä.

Sama juttuteknologisen singulariteetin suhteen, jos sellaisesta ei ole ihmisille mitään hyötyä, niin miksi sellainen putkahtaisi olemassa olevaksi.


1900-luvun alkupuolen science fictionissa on useitakin suhteellisen onnistuneita "ennustuksia". Ja joissakin suhteissa todellinen vuosi 2000 jäi pahasti arkisen harmaaksi ja tylsäksi scifi-visioihin verrattuna.



H.G. Wells ennusti aika hyvin urbanisoitumisen, mutta siitä oli toki jo viitteitä vuonna 1900. Ydinpommeja ja maailmansotaa osasi moni myös pelätä. Samoin erilaisia diktatuureja ja dystopioita. Scifissä avaruuden valloitus ja robotit olivat aika yleistä tematiikka, ne eivät toki toteutuneet siinä määrin kuin moni fantasioi.

Ennustiko kukaan vuonna 1900 kotitietokoneita ja internettiä, todennäköisesti 1900-luvun mullistavinta teknologista kehitystä?


Scifi ei ennusta tiettyjä laitteita ja teknologioita vaan kyse on siitä, että tarkoityksena on kirjoittaa ihmisisten ja tieteen, teknologian kehittymisen ja yhteiskunnallisen muutoksen välisestä suhteesta. Toki niitä laite-scifin kirjoittajiakin on ollut mutta heidän tekstinsä tuppaa olemaan juuri sitä miksi scifi on saanut huonon maineensa taidemuotona.
http://www.trivia-library.com/b/science ... part-1.htm

Ja tiedä sitten onko internet lopultakaan se merkittävin 20.vuosisadan teknologinen innovaatio, jotenkin on vaikea arvostaa "mullistavana" sellaista minkä nopean leviämisen pääasiallinen motiivi on ollut pornografian helppo saatavuus suoraan kotiin.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Vierailija
offmind

Sama juttuteknologisen singulariteetin suhteen, jos sellaisesta ei ole ihmisille mitään hyötyä, niin miksi sellainen putkahtaisi olemassa olevaksi.

Ylivertainen äly olisi selkeä kilpailuetu mille tahansa yhteiskunnalle tai teknologiayritykselle, joten kyllä sille on tilaus. On sitten eri asia missä muodossa se on edes mahdollista materialisoida.

Vierailija
offmind
Ja sehän ei ole koskaan riittänyt, se kaupunki Kuussakin olisi ollut "lähes puhtaasti teknologisena kysymyksenä" mahdollinen jo 1980-luvulla mutta muuten se oli täysin mahdoton ajatus. Ehkä tämän vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla Kuusta haalitaan raaka-aineita, mutta mistäpä sitä tietää toteutuuko kuukaupunki koskaan, koska siihen vaikuttavat niin monet eri asiat joista teknologiset ongelmat ovat niitä pienimpiä.

Sama juttuteknologisen singulariteetin suhteen, jos sellaisesta ei ole ihmisille mitään hyötyä, niin miksi sellainen putkahtaisi olemassa olevaksi.




Jos trollaat, olet ehkä hienostuneimpia ammattilaisia alallasi.

Kuukaupunki on teknologinen kysymys jonka toteuttaminen on sijoitus. Se vaatii tietyn määrän rahaa, ja tuottaa tietyn määrän rahaa. Ongelmana on, että kuukaupunki ei valitettavasti juuri tuota, ja nykyisellä teknologialla tuollainen maksaisi aivan hurjasti.

Singulariteetti, jonkunlaisena itseään kehittävänä supertekoälynä joka kehittää järkyttävää vauhtia uutta teknologiaa, sen sijaan tuntuu mielenkiintoisella tavalla astetta tuottavammalta sijoitukselta. Yli-inhimillisen R&D:n hintaa ei voi oikein laskea, mutta vertauksen vuoksi R&D taitaa viedä vuosittain useita miljardeja dollareita. Tuon verran sijoitetaan inhimilliseen laatuun ja nopeuteen.

Myös tuntuu pilkalta omaa älyäsi kohtaan jos yhä pidät kiinni fantasiastasi jossa uusi teknologia on jotain lentävän auton tapaista, yhteiskunnasta irrallista ja melko mielikuvituksetonta teknologiademonstraatiota. Ihmisen tajunnan uudelleenohjelmointi, augmentointi ja vastaavat tarjoavat jotain enemmän kuin aiemmin on osattu edes kuvitella, samoin kuin maailmanlaajuista välitöntä tietoverkkoa kuvalle, tekstille ja äänelle olisi ollut vaikea kuvitella 1000v takaperin(Kirjoitustaidosta haaveilu 10 000v sitten olisi myös ollut aika outoa). Lentävästä autosta sen sijaan haaveiltiin jo Vanhan Testamentin aikoihin.

surreal
Seuraa 
Viestejä978
Liittynyt10.11.2007

Komppaan Jonia kehityksen mullistavuuden osalta. Apinoilla laboratoriossa tehdyt onnistuneet telekinesia-kokeet ovat yksi pieni viite siitä, mitä tulevaisuudessa ihmistä odottaa. Mahdollinen mielen ja koneen yhdistyminen tuntuu hyvin vaikealta käsittää ja hahmottaa, ja haastavalta koko ihmiskäsityksemme suhteen.

offmind
Seuraa 
Viestejä14555
Liittynyt19.8.2008
Joniii
offmind
Ja sehän ei ole koskaan riittänyt, se kaupunki Kuussakin olisi ollut "lähes puhtaasti teknologisena kysymyksenä" mahdollinen jo 1980-luvulla mutta muuten se oli täysin mahdoton ajatus. Ehkä tämän vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla Kuusta haalitaan raaka-aineita, mutta mistäpä sitä tietää toteutuuko kuukaupunki koskaan, koska siihen vaikuttavat niin monet eri asiat joista teknologiset ongelmat ovat niitä pienimpiä.

Sama juttuteknologisen singulariteetin suhteen, jos sellaisesta ei ole ihmisille mitään hyötyä, niin miksi sellainen putkahtaisi olemassa olevaksi.




Jos trollaat, olet ehkä hienostuneimpia ammattilaisia alallasi.

Jos tarkoituksesi on olla asiallinen, niin tuollainen aloitus ei kyllä anna sellaista kuvaa. Jos arvelet että trollaan, niin älä silloin hitto vieköön vastaa viesteihini.

Kuukaupunki on teknologinen kysymys jonka toteuttaminen on sijoitus. Se vaatii tietyn määrän rahaa, ja tuottaa tietyn määrän rahaa. Ongelmana on, että kuukaupunki ei valitettavasti juuri tuota, ja nykyisellä teknologialla tuollainen maksaisi aivan hurjasti.

Kaupunki Kuussa olisi ollut arvovalinta. Jos USA olisi vienyt Apollo-ohjelman suunniteltuun loppuun asti ja sen jälkeen käynnistänyt Apollo aplications -ohjelman niin se olisi maksanut huomattavasta vähemmän mitä se maa kulutti Vietnamin turhaan sotaan. Ja jos vertaa kustannuksia siihen mitä USA on kuluttanut Irakissa ja Afganistanissa, niin kuukaupunkiin johtanut tieteellis-tekninen projekti olisi maksanut vain naurettavan pienen murto-osan niiden sotien kustannuksista.

Kaupunki Kuussa olisi ollut tieteellisen tutkimuksen keskus. Kuu on loistava paikka geologeille ja tähtitieteilijöille. Kuussa voisi olla peiliteleskooppi jonka peilin läpimitta olisi sellaiset 300 metriä, siinä jäisi Hubble aika vaatimattomaksi. Samoin Kuun kääntöpuoli soveltuisi hyvin radioastronomiaan. Samoin Kuu sopisi hyvin moneen muuhunkin tieteelliseen toimintaan. Siksi ehkä ajatukseen sellaisesta ei kannata liittää taloudellisen tuoton vaatimuksia.

Singulariteetti, jonkunlaisena itseään kehittävänä supertekoälynä joka kehittää järkyttävää vauhtia uutta teknologiaa, sen sijaan tuntuu mielenkiintoisella tavalla astetta tuottavammalta sijoitukselta.

Tuo on vain taas tuota tyypillistä singulariteettijuttua jonka oikea paikka on scifikirjallisuudessa jossa tuollaisen itseään kehittävän tekoäly tarkoitus on toimia vain juonielementtinä. Mihin esim. perustuu oletus että uutta teknologiaa on mahdollista kehittää järkyttävää vauhtia. Teknologian kehityshän seuraa tieteen kehitystä ja tiede taas ei kehity vain loogis-analyyttisesti ajattelemalla. Tekoäly tuskin kykenee mullistaviin tieteellisiin läpimurtoihin sen paremmin kuin mikään muukaan äly. Hyvä skolastikko teköälystä ehkä tulisi, sellaisessahan puhdas ratio pääsee oikeuksiinsa

Myös tuntuu pilkalta omaa älyäsi kohtaan jos yhä pidät kiinni fantasiastasi jossa uusi teknologia on jotain lentävän auton tapaista, yhteiskunnasta irrallista ja melko mielikuvituksetonta teknologiademonstraatiota.

Jos et ymmärrä lukemaasi niin se on sinun ongelmasi. Siinä yllä olleessa visiossa mahdollisesta tulevaisuudessa kyse oli siitä, että teknologia on kehittynyttä mutta se on kadonnut näkyvistä, eli se on integroitu asuinympäristöön. Eli vaikka elinympäristö päällisin puolin vaikuttaa olevan kuin suoraan vuodesta 1938 niin se todellisuudessa se ei sellainen ole.

Ja "lentävä auto" on siis symboli kehittyneelle liikennejärjestelmälle joka mahdollistaa pragmaattisen haja-asutuksen josta taas seuraa päinvastainen sosiaalinen ilmiö kuin mitä Suomessa koettiin aikoinaan maaltapaon hurjimpina aikoina 1960-luvulla. En tiedä (eikä kukaan muukaan) että olisiko kyseessä nimenomaan lentävä auto, mutta sehän on samantekevää.

Tulevaisuuden Suomessa kaupungit ovat ehkä lähinnä vain hallinnollisia keskuksia ja "maalaiskylä" tyypillinen ihmisten asuinpaikka. Ja kyse ei siis ole samanlaisesta maalaiskylästä kuin 1930-luvulla vaan seuraus yhteiskunnan uudesta rakennemuutoksesta.

Etätyön todellinen realisoituminen tarkoittaa esim. 3D-virtuaalista toimistoa joka ei ole riippuvainen siitä että työntekijä tai toimistoon tuleva asiakas on fyysisesti läsnä.

Ihmisen tajunnan uudelleenohjelmointi, augmentointi ja vastaavat tarjoavat jotain enemmän kuin aiemmin on osattu edes kuvitella, samoin kuin maailmanlaajuista välitöntä tietoverkkoa kuvalle, tekstille ja äänelle olisi ollut vaikea kuvitella 1000v takaperin

Jos tuo "tajunnan uudelleenohjelmointi" tuottaa vastaavia hyötyjä kuin internetti, niin se ei ole kovin paljoa se. Lisäksi ajatus kuulostaa totalitaarisen hallinnon märältä unelta.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat