Seuraa 
Viestejä45973

Jukka Seppinen: "HITLER, STALIN JA SUOMI - ISÄNMAA TOTALITARISMIN PURISTUKSESSA 1935-1944"

Itsenäinen, länsimainen Suomi pyrki löytämään arvojensa mukaisen tien 1930- ja 40-luvulla kahden laajenemishaluisen totalitaarisen suurvallan puristuksessa. Hitlerillä ja Stalinilla oli valtapyrkimyksensä, jotka koskettivat vahvasti myös Suomea. Kumpikin diktaattoreista oli tappavine ideologeineen vastenmielinen ilmestys Suomen kansan valtaenemmistölle.

Kirjassa selvitetään Suomen poliittisen aseman kehitystä ensin Stalinin ja sitten Hitlerin näkökulmista. Miten ne vaikuttivat Suomeen? Mitkä olivat Stalinin perimmäiset tavoitteet Suomessa? Miten Suomen länsimainen ihmisoikeusjärjestelmä suhtautui stalinistien ja natsien noudattamaan politiikkaan? Suomi oli tuhon partaalla ja hengenvaarassa. Miten siitä selvittiin?

Seppinen suhtautuu kriittisesti Neuvostoliiton aikana Suomessa vakiintuneisiin historian näkemyksiin ja tulkintoihin. Hän möyhentää niitä itsenäisesti ja säälittä laajoihin alkuperäisaineistoihin nojautuen.

Seppinen osoittaa kirjassaan ettei Suomi ollut tosiasiallisesti natsi-Saksan liittolainen sodassa. Tämän myös länsivallat ja jopa Neuvostoliitto tunnustivat mm. Teheranissa loppuvuonna 1943. Suomea ei näissä neuvotteluissa käsitetty samaan joukkoon kuuluvaksi esim. Romanian ja Unkarin tavoin. Jos Suomi ei olisi esim. päästänyt saksalaisia Pohjois-Suomeen vuonna 1941, olisivat saksalaiset tulleet sinne jokatapauksessa vaikka väkisin. Saksa pyrki suojaamaan Kiirunan malmivarojen joutumista länsivaltojen ja/tai Neuvostoliiiton haltuun. Tämän Hitler halusi estää jo talvisodan aikana.

Koko jatkosota Suomen rintamalla oli Seppisen mukaan täysin erillisnäyttömä - siitä osoituksena mm. se että sekä saksalaiset että suomalaiset asettuivat asemasotaryhmitykseen jo loppuvuonna 1941. Seppisen mukaan suomalaisen Itä-Karjalan valtauksen tavoitteena oli ennaltaehkäistä se, että NL keskittäisi talvisodan tavoin suuren hyökkäysvoiman tältä suunnalta Suomea vastaan.

[size=85:1hr1i8dh]Jäkäti jäkäti, Hannu...Suomi kävi erillissotaa...[/size:1hr1i8dh]

  • ylös 1
  • alas 0

Sivut

Kommentit (107)

Jos Suomi ei olisi esim. päästänyt saksalaisia Pohjois-Suomeen vuonna 1941, olisivat saksalaiset tulleet sinne jokatapauksessa vaikka väkisin.



Uimalla vai? Helpompi kait Suomen olisi ollut rannikkoa puolustaa Hitleriä vastaan kuin maarajaa Neuvosto-Liittoa vasten.

OzziXX
Jos Suomi ei olisi esim. päästänyt saksalaisia Pohjois-Suomeen vuonna 1941, olisivat saksalaiset tulleet sinne jokatapauksessa vaikka väkisin.



Uimalla vai? Helpompi kait Suomen olisi ollut rannikkoa puolustaa Hitleriä vastaan kuin maarajaa Neuvosto-Liittoa vasten.

Norjan kautta tietenkin. Sakuthan miehittivät sen jo keväällä 1940.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ralf64
Jukka Seppinen: "HITLER, STALIN JA SUOMI - ISÄNMAA TOTALITARISMIN PURISTUKSESSA 1935-1944"

Itsenäinen, länsimainen Suomi pyrki löytämään arvojensa mukaisen tien 1930- ja 40-luvulla kahden laajenemishaluisen totalitaarisen suurvallan puristuksessa. Hitlerillä ja Stalinilla oli valtapyrkimyksensä, jotka koskettivat vahvasti myös Suomea. Kumpikin diktaattoreista oli tappavine ideologeineen vastenmielinen ilmestys Suomen kansan valtaenemmistölle.

Kirjassa selvitetään Suomen poliittisen aseman kehitystä ensin Stalinin ja sitten Hitlerin näkökulmista. Miten ne vaikuttivat Suomeen? Mitkä olivat Stalinin perimmäiset tavoitteet Suomessa? Miten Suomen länsimainen ihmisoikeusjärjestelmä suhtautui stalinistien ja natsien noudattamaan politiikkaan? Suomi oli tuhon partaalla ja hengenvaarassa. Miten siitä selvittiin?

Seppinen suhtautuu kriittisesti Neuvostoliiton aikana Suomessa vakiintuneisiin historian näkemyksiin ja tulkintoihin. Hän möyhentää niitä itsenäisesti ja säälittä laajoihin alkuperäisaineistoihin nojautuen.

Seppinen osoittaa kirjassaan ettei Suomi ollut tosiasiallisesti natsi-Saksan liittolainen sodassa.




Totta helvetissä oli!

Ja kaikki tahot sen myös tiesivät varmasti Ruotsia ja sen eripäättäjä tahoja myöten!

Vain Stalinin Tanner pystyi vetämään hetken höplästä muka "englantilaismillisyydellä" (joka sekään ei pohjimmiltaan ollut "kovassa kurssissa" (kaikkea muuta) NL:ssa ja varsinkaan sen siirtomaavapautusliittolaisten tahlota) ja sekin loppui kuin seinää keväällä/kesällä 1938.

Tämän myös länsivallat ja jopa Neuvostoliitto tunnustivat mm. Teheranissa loppuvuonna 1943.



Eivät tunnustaneet.

Suomen poliittinen johto tuomittiin sodan jälkeen liittolaisuudesta Hitlerin kanssa muiden kansojen hävittämieksi.

Jos heitä ei olisituomittu Suoessa, heidät olisi viety Nürnbergiin.

Suomea ei näissä neuvotteluissa käsitetty samaan joukkoon kuuluvaksi esim. Romanian ja Unkarin tavoin.



Suomi haluttiin saada tekemään erillisrauha.

Jos Suomi ei olisi esim. päästänyt saksalaisia Pohjois-Suomeen vuonna 1941, olisivat saksalaiset tulleet sinne jokatapauksessa vaikka väkisin.



Saksalaiset olivat Suomessa jo 1940. Tämä ei ollt mikään todellinen yllätys NL:lle, vaan päin vastoin yllätys olsi ollut, jos noin EI olisi tapahtunut, ja Joosu olisi joutunut miettimään, että "mistäs p...keleestä NYT kenkä puristaa"....

Saksa pyrki suojaamaan Kiirunan malmivarojen joutumista länsivaltojen ja/tai Neuvostoliiiton haltuun. Tämän Hitler halusi estää jo talvisodan aikana.



Niin kai.

Saksalla kyllä oli sekä rautaa että hiiltä mm. Ruhrin alueella ettei paskalle taivu. Pahin strateginen pula oli öljystä. Nikkelistä oli myös pulaa, ja sitä saksa halusi varmistaa sejä Suomesta että Jugoslaviasta.

Koko jatkosota Suomen rintamalla oli Seppisen mukaan täysin erillisnäyttömä - siitä osoituksena mm. se että sekä saksalaiset että suomalaiset asettuivat asemasotaryhmitykseen jo loppuvuonna 1941.



AIKA KUMMA "ERILLISOTANÄYTTÄMÖ" KUN AATU SENTÄÄN HÄVISI JUURI SEN TAKIA MOSKOVAN RATKAISUTAISTELUNKIN!

Seppisen mukaan suomalaisen Itä-Karjalan valtauksen tavoitteena oli ennaltaehkäistä se, että NL keskittäisi talvisodan tavoin suuren hyökkäysvoiman tältä suunnalta Suomea vastaan.
OzziXX
Jos Suomi ei olisi esim. päästänyt saksalaisia Pohjois-Suomeen vuonna 1941, olisivat saksalaiset tulleet sinne jokatapauksessa vaikka väkisin.



Uimalla vai? Helpompi kait Suomen olisi ollut rannikkoa puolustaa Hitleriä vastaan kuin maarajaa Neuvosto-Liittoa vasten.


Tvomas
Seuraa 
Viestejä2379

”Kujanjuoksu kuolemaan”

Dokumentti kertoo Helvetistä Suomenlahdella, maailman suurimmasta miinatuhosta, joka tapahtui kesällä 1941 Suomenlahdella. Yli 60 alusta upposi Jumindan miinakenttään, ja uusimpien arvioiden mukaan jopa 16 000 ihmistä hukkui. Tuhansia perheitä koskettaneesta tragediasta ei sotien jälkeen juuri puhuttu. Voittajat ja voitetut halusivat molemmat unohtaa tapahtuman, ja Suomenlahti sai kätkeä synkän salaisuutensa.

Operaatio Barbarossan alkaessa Suomi ja Saksa olivat varautuneet Tallinnan evakuointiin ja rakentaneet suuren miinakentän Viron rannikolle.

Elokuun 28. päivänä klo 14 lähti ensimmäinen pääsaattue Tallinnan reidiltä kohti Leningradia. Kaikkiaan matkaan lähti yli 200 alusta neljänä lähes peräkkäisenä saattueena. Saattueet ajoivat suoraan saksalais-suomalaiseen miinakenttään. Miinojen lisäksi saattuetta moukaroivat Saksan lennosto ja rannikkotykistö. Myös suomalaiset VMV-veneet tekivät iskuja saattueen aluksia kohti. Dramaattisinta on, että lähes kaikki Neuvostoliiton sota-alukset pääsivät karkuun ja miinakentässä tuhoutuivat erityisesti siviilialukset.

- Itämeri oli noina päivinä kyynelten meri.

Pakkoruotsi on yleissyövyttävä aine.

Deinonychus antirrhopus
OzziXX
Jos Suomi ei olisi esim. päästänyt saksalaisia Pohjois-Suomeen vuonna 1941, olisivat saksalaiset tulleet sinne jokatapauksessa vaikka väkisin.



Uimalla vai? Helpompi kait Suomen olisi ollut rannikkoa puolustaa Hitleriä vastaan kuin maarajaa Neuvosto-Liittoa vasten.

Norjan kautta tietenkin. Sakuthan miehittivät sen jo keväällä 1940.



Jos Saksa ei olisi päättänyt asettua taloksi Suomeen, se ei olisi mennyt Norjaankaan.

Kyse oli kahden kokonaan erilaisen hyökkäysstrategian valitsemisesta NL:on, joiden välillä Hitler horjui elokuusta 1939 (Japanin Halhin Golin tappiosta, tai ehkä vasta Englannin suhtautumisesta Talvisotaan) jouluun 1940 (kun ei pystynyt kusemaan NL:a silmään Hitlerin ja Molotovin Berliinin-neuvotteluissa).

Englannin ja NL:n välistä sotaa Saksa olisi tarvinnut erityisesti siihen, että NL olisi hyökännyt Persiaan ja heittänyt sieltä Englannin joukot pois Kaukaasian öljyjen äärestä. Saksan olisi ilman tätä ollut erittäin vaikeaa saada niitä öljyjä, koska jos NL olisi Euroopan-puoleisen osansa alueella hävinnyt, Englanti oli ottanut ne öljyt valvontaansa, joko yhteistyössä tynkä-NL:n kanssa tai ilman sitä.

Deinonychus antirrhopus
OzziXX
Jos Suomi ei olisi esim. päästänyt saksalaisia Pohjois-Suomeen vuonna 1941, olisivat saksalaiset tulleet sinne jokatapauksessa vaikka väkisin.



Uimalla vai? Helpompi kait Suomen olisi ollut rannikkoa puolustaa Hitleriä vastaan kuin maarajaa Neuvosto-Liittoa vasten.

Norjan kautta tietenkin. Sakuthan miehittivät sen jo keväällä 1940.



Se olisi taas käytännössä vaatinut Ruotsin miehittämisen, tai ainakin Ruotsin olisi ollut liittouduttava Saksan kanssa. Ruotsin kierto Suomen valloitusmielessä pohjoisen kautta olisi ollut aika hankala, jopa kesällä.

OzziXX
Deinonychus antirrhopus
OzziXX

"Ralf64": Jos Suomi ei olisi esim. päästänyt saksalaisia Pohjois-Suomeen vuonna 1941, olisivat saksalaiset tulleet sinne jokatapauksessa vaikka väkisin.

"OzziXX": Uimalla vai? Helpompi kait Suomen olisi ollut rannikkoa puolustaa Hitleriä vastaan kuin maarajaa Neuvosto-Liittoa vasten.




Norjan kautta tietenkin. Sakuthan miehittivät sen jo keväällä 1940.



Se olisi taas käytännössä vaatinut Ruotsin miehittämisen, tai ainakin Ruotsin olisi ollut liittouduttava Saksan kanssa. Ruotsin kierto Suomen valloitusmielessä pohjoisen kautta olisi ollut aika hankala, jopa kesällä.



Ruotsi tiesi, että Saksa häviää lopulta, koska se tiesi Englannin atomipommiprojektista.

Nyt saavat 60-luvun partaradikaalit tuntea nahoissaan sen, kuinka väärässä he ovat olleet tulkinnoissaan siitä, että "Suomen olisi pitänyt ottaa huomioon NL:n legitiimit intressit" ja että "Suomi kävi valloitussotaa".

Tosiasia on nimittäin se mistä Seppinen juuri kirjoittaa: NL ja natsi-Saksa eivät juuri jättäneet mitään vaihtoehtoja Suomelle mikäli se aikoi selvitä kuivin jaloin suursodasta. Lisäksi mm. Ylikangaskin on todennut että Ryti tiesi jo talvisodan aikana (lausunto ministeri Söderhjelmille) että Saksa tulee häviämään sodan. Tarkalleen ottaen tuo Rytin lausuntohan meni näin.

Söderhjelm: "...Saksa häviää sodan..."
Ryti: "Niin häviää. Mutta milloin? MITÄ OLEMME SIIHEN MENNESSÄ MENETTÄNEET?"

Molotov-Ribbentrop-sopimus sinetöi sen, että Suomen oli taisteltava itsensä ulos suursodasta. Se onnistuisi lopulta vain turvautumalla natsi-Saksan apuun mutta välttämällä liittoutumatta Saksan kanssa. Jokisipilä on todennut omassa tutkimuksessaan ettei Suomea voi missään tapauksessa verrata Romaniaan ja Unkariin, sillä näiden maiden asevoimat alistettiin suoraan Saksan sodanjohdon alaisuuteen kun taas Suomi säilytti toimintavapautensa niin suuressa määrin kuin tuossa mahdottoman vaikeassa tilanteessa oli mahdollista. Suomen asevoimien ei koskaan alistettu Saksan sodanjohdon alaisuuteen. Suomi valloitti Itä-Karjalan estääkseen NL:a keskittämään talvisodan tavoin suuren armeijan tuosta suunnasta Suomea vastaan.

Saksa puolestaan operoi kaukana Lapissa vain turvatakseen Kiirunan malmin. Suomen rintama oli Barborossa-suunnitelman kannalta täysin toisarvoinen erillissodan rintama minkä Seppinen ansiokkaasti osoittaakin tutkimuksessaan.

Loistava kirja Seppiseltä. Mutta varmasti tuskallista luettavaa 60-luvun risupartaradikaalipieruille ja muille "myytinmurtajille".

Iisakki
Seuraa 
Viestejä40

Seppistä ei pidetä missään arvossa tutkijapiireissä. Äijä mm. väittää peräti eräässä vaiheessa Kekkosen kaudella johtaneensa ulkopolitiikka. Uskokoon ken tahtoo.
Johan on moni sanonut Suomen käyneen "erillissotaa" ja oli vaan sotilaallisessa liitossa Saksan kanssa. Ei natsiaatetta kauppaamassa.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis
Saksalla kyllä oli sekä rautaa että hiiltä mm. Ruhrin alueella ettei paskalle taivu.



Ruhrin alueella ei ole rautamalmia ollenkaan.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
OzziXX
Deinonychus antirrhopus
OzziXX

Uimalla vai? Helpompi kait Suomen olisi ollut rannikkoa puolustaa Hitleriä vastaan kuin maarajaa Neuvosto-Liittoa vasten.


Norjan kautta tietenkin. Sakuthan miehittivät sen jo keväällä 1940.



Se olisi taas käytännössä vaatinut Ruotsin miehittämisen, tai ainakin Ruotsin olisi ollut liittouduttava Saksan kanssa. Ruotsin kierto Suomen valloitusmielessä pohjoisen kautta olisi ollut aika hankala, jopa kesällä.



Ruotsi liittoutui Saksan kanssa ja salli saksalaisten kauttakulun Norjaan.

Saksalaisten ei tarvinnut miehittää Ruotsia, koska Ruotsi varusti Natsi-Saksaa miehittämättäkin. Lisäksi oli ideologinen syy: ruotsalaiset ja saksalaiset olivat arjalaisia.

Ruotsissa oli keskitysleirejä, joihin sijoitettiin Saksan valtaamien Tanskan ja Norjan kansalaisia.

Ruotsi sääti myös saksalaismalliset rotulait.

-
-

ralf64
Nyt saavat 60-luvun partaradikaalit tuntea nahoissaan sen, kuinka väärässä he ovat olleet tulkinnoissaan siitä, että "Suomen olisi pitänyt ottaa huomioon NL:n legitiimit intressit" ja että "Suomi kävi valloitussotaa".

Tosiasia on nimittäin se mistä Seppinen juuri kirjoittaa: NL ja natsi-Saksa eivät juuri jättäneet mitään vaihtoehtoja Suomelle mikäli se aikoi selvitä kuivin jaloin suursodasta. Lisäksi mm. Ylikangaskin on todennut että Ryti tiesi jo talvisodan aikana (lausunto ministeri Söderhjelmille) että Saksa tulee häviämään sodan. Tarkalleen ottaen tuo Rytin lausuntohan meni näin.

Söderhjelm: "...Saksa häviää sodan..."
Ryti: "Niin häviää. Mutta milloin? MITÄ OLEMME SIIHEN MENNESSÄ MENETTÄNEET?"




Linkki? Panehan tarkistaen ajankohta, oliko Talvisodan vai Jatkosodan aikana!

Ylikangas mm. on katsonut Saksan suositelleen Suomelle rauhan tekoa vain sillä ehdolla, että johto säilyttää paikkansa, luvaten myöhemmin Suomelle "korkojen kanssa mentykset takaisin":

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/johdanto-nato-keskusteluun-jatettiinko-suomi-yksin-t22620.html

Mikä "velvollisuus" natsi-Saksalle oli yhtäkkiä muodostunut "korvata Suomen menetyksiä Talvisodassa", ELLEI SILLÄ OLISIOLLUT JOKIN ROOLI MYÖS SIIHEN JOUTUMISEEN!?

Molotov-Ribbentrop-sopimus sinetöi sen, että Suomen oli taisteltava itsensä ulos suursodasta. Se onnistuisi lopulta vain turvautumalla natsi-Saksan apuun mutta välttämällä liittoutumatta Saksan kanssa.



Suomi oli taisteluliitossa että jytisee Saksan kanssa, ja jos Suomi ei olsi ollut mukana Barbarossassa, se BARBAROSSA OLI OLLUT MUUTENKIN TÄYSIN TOISEN NÄKÖINEN!

Jokisipilä on todennut omassa tutkimuksessaan ettei Suomea voi missään tapauksessa verrata Romaniaan ja Unkariin, sillä näiden maiden asevoimat alistettiin suoraan Saksan sodanjohdon alaisuuteen kun taas Suomi säilytti toimintavapautensa niin suuressa määrin kuin tuossa mahdottoman vaikeassa tilanteessa oli mahdollista.



Unkari oli kauempana Saksasta kuin Suomi, sillä Horthy ei tehnyt, mitä Hitler käskee, ei mm. vainonnaut juutalaisia kuin päälisin puolin. Unkarissa oli fanaattisesti natsimielinen "oppositio" "Nuoliristiläiset", jotka halusivat syrjäyttää Horthyn ja tekivätkin sen justiin tappion kynnyksellä ja panivat ankarat juutalaisvainot pystyyn vähän ennen NL:n joukkojen saapumista Budapestiin.

Suomen asevoimien ei koskaan alistettu Saksan sodanjohdon alaisuuteen.



Saksa hoiti noin puolta Suomen rintamaa.

Käytännössä Suomen joukot oli alistettu Hitlerin komentoon jo ennen saksan hyökkäystä NL:on, sillä Suomi ja saksa olivat mm. aloittaneet ennen sitä yhteistyössä Tallinnan sataman edustan miinoittamisen.

Suomi valloitti Itä-Karjalan estääkseen NL:a keskittämään talvisodan tavoin suuren armeijan tuosta suunnasta Suomea vastaan.

Saksa puolestaan operoi kaukana Lapissa vain turvatakseen Kiirunan malmin. Suomen rintama oli Barborossa-suunnitelman kannalta täysin toisarvoinen erillissodan rintama minkä Seppinen ansiokkaasti osoittaakin tutkimuksessaan.




Barbarossa oli niin tyhmästi suunniteltu, että Saksa hassasi neljänneksen joukoistaan tähän vähämerkityksiseen "pohjoiseen ulottuvuuteen".

Juuri se oli kuitenkin nimeomaan STALININ TARKOITUS, ETTÄ NOIN TAPAHTUISIKIN!

Loistava kirja Seppiseltä. Mutta varmasti tuskallista luettavaa 60-luvun risupartaradikaalipieruille ja muille "myytinmurtajille".



Tyhjä pulinapieru...

Jotuni
OzziXX
Deinonychus antirrhopus

"OzziXX": Uimalla vai? Helpompi kait Suomen olisi ollut rannikkoa puolustaa Hitleriä vastaan kuin maarajaa Neuvosto-Liittoa vasten.


Norjan kautta tietenkin. Sakuthan miehittivät sen jo keväällä 1940.

"Deinonychus antirrhopus": Se olisi taas käytännössä vaatinut Ruotsin miehittämisen, tai ainakin Ruotsin olisi ollut liittouduttava Saksan kanssa. Ruotsin kierto Suomen valloitusmielessä pohjoisen kautta olisi ollut aika hankala, jopa kesällä.




Ruotsi liittoutui Saksan kanssa ja salli saksalaisten kauttakulun Norjaan.

Saksalaisten ei tarvinnut miehittää Ruotsia, koska Ruotsi varusti Natsi-Saksaa miehittämättäkin.




Ruotsi ei liittoutunut Saksan kanssa kuten Suomi, vaan kävi sen kanssa kauppaa, ja otti rahat pois.

Lisäksi oli ideologinen syy: ruotsalaiset ja saksalaiset olivat arjalaisia.



Tyhmän kansan tasolla kyllä...

MUtta johto tiesi, että Saksa häviää varmasti, myös sos.dem. johto. Eikä ilmoittanut mitään Karl Augustille, vaikka tämä siellä hyppäsi...

Ruotsi oli tarjonnut poliittisen turvapaikan mm. demarijohtaja Willy Brandille ja ydinfyysikko Lise Metnerille, uraaniatomin halkaisija Otto Hahnin tädille.

Ruotsissa oli keskitysleirejä, joihin sijoitettiin Saksan valtaamien Tanskan ja Norjan kansalaisia.



Linkki?

Ruotsi sääti myös saksalaismalliset rotulait.
Arkkis

Ruotsi ei liittoutunut Saksan kanssa kuten Suomi, vaan kävi sen kanssa kauppaa, ja otti rahat pois.

Ja toimitti Saksalle sodankäynnin kannalta olennaisen tärkeää materiaalia.

HMV
Arkkis

Ruotsi ei liittoutunut Saksan kanssa kuten Suomi, vaan kävi sen kanssa kauppaa, ja otti rahat pois.



Ja toimitti Saksalle sodankäynnin kannalta olennaisen tärkeää materiaalia.



Jota Saksalla oli itselläänkin olemaan ja jäämään, mutta ruotsalainen teräs oli paremmanlaatuista.

Arkkis
HMV
Arkkis

Ruotsi ei liittoutunut Saksan kanssa kuten Suomi, vaan kävi sen kanssa kauppaa, ja otti rahat pois.



Ja toimitti Saksalle sodankäynnin kannalta olennaisen tärkeää materiaalia.



Jota Saksalla oli itselläänkin olemaan ja jäämään, mutta ruotsalainen teräs oli paremmanlaatuista.



Jedem das Seine
Eipä ole ruotsalaisetkaan puhtaita pulmusia natsismin suhteen vaan ei liene kukaan sellaista täällä väittänytkään.

Myivätkö ruotsalaiset sotamateriaalia, osia tai raaka-aineita länsiliittoutuneille?

Suomen osalta: eihän meikäläisten sodanjohtoa suinkaan aina toiminut saksalaisten toiveiden mukaan.
Esimerkiksi Leningradin piiritykseen suomalaiset eivät täydellä painolla osallistuneet, tykistömme ei pommittanut Leningradia vaikka olisi sinne yltänyt.

[size=85:1caah0na]Keskustelua Suomen osuudesta Leningradin piiritykseen
Perinteisesti on katsottu sekä suomalaisessa että ulkomaalaisessa historiankirjoituksessa, että Suomi ei osallistunut aktiivisesti Leningradin piiritykseen, vaikka piirityksen luoteisosa olikin suomalaisten hallussa jo puhtaasti maantieteellisistä syistä.[2] Venäjällä tosin tunnetaan historioitsija, Nikolai Baryšnikov, joka edustaa vastakkaista näkökulmaa vuonna 2003 julkaisemassaan kirjassa Finland and Siege of Leningrad 1941-1944 (Блокада Ленинграда и Финляндия 1941-44). Samainen Baryshnikov on käsitellyt myös talvisotaa puolustussotana ehkäisemässä Suomen hyökkäystä ennalta. Perustelut sille, että piiritys on nähty puhtaasti saksalaisena operaationa ovat seuraavat: Suomalaiset pysähtyivät Karjalan Kannaksella pääpiirteissään talvisotaa edeltäneelle rajalle, eivätkä pyrkineet jatkamaan hyökkäystä Leningradiin, huolimatta saksalaisten toistuvista pyynnöistä ja vaatimuksista. Suomalaiset lentokoneet tai tykistö eivät pommittaneet kaupunkia, eikä saksalaisten sallittu tuoda omia maajoukkojaan Suomen linjoille. Näin neuvostoliittolaiset saattoivat keskittää kaikki merkittävimmät joukkonsa kaupungin eteläpuolelle saksalaisia vastaan. Toisaalta tunnetaan yksi pieni taistelu, jossa suomalais-saksalais-italialainen Laivasto-osasto K yritti saada haltuun Suhosaaren Einsatz Brasilissa 22. lokakuuta 1942, mistä olisi ollut vahinkoa Laatokan elämänlinjalle. Laivasto-osasto K myös miinoitti kahdesti Leningradin saattuereittiä ja upotti toimintansa aikana sota-aluksia ja yhden huoltoproomun.[/size:1caah0na]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Leningradin_piiritys

HMV
Arkkis
HMV

"Arkkis":
Ruotsi ei liittoutunut Saksan kanssa kuten Suomi, vaan kävi sen kanssa kauppaa, ja otti rahat pois.

"HMV": Ja toimitti Saksalle sodankäynnin kannalta olennaisen tärkeää materiaalia.




Jota Saksalla oli itselläänkin olemaan ja jäämään, mutta ruotsalainen teräs oli paremmanlaatuista.



Jedem das Seine
Eipä ole ruotsalaisetkaan puhtaita pulmusia natsismin suhteen vaan ei liene kukaan sellaista täällä väittänytkään.

Myivätkö ruotsalaiset sotamateriaalia, osia tai raaka-aineita länsiliittoutuneille?




Myivät ainakin ennen Norjan miehitystä. Sen jälkeen se oli vähintäänkin vaikeaa, kun raakarautaa ei juuri kannata kuljetella lentokoneella, ja Saksa pystyi vahtimaan Norjan ja Tansakan välistä Ruotsi rannikkoa.

Ruotsin yllä leijui koko ajan Saksan miehityksen uhka. Yksi asia, joka pisti saksalaiset arvelemaan, oli Norjan siviiliväestön sitkeä passivinen vastarinta.

Suomen osalta: eihän meikäläisten sodanjohtoa suinkaan aina toiminut saksalaisten toiveiden mukaan.

Esimerkiksi Leningradin piiritykseen suomalaiset eivät täydellä painolla osallistuneet, tykistömme ei pommittanut Leningradia vaikka olisi sinne yltänyt.

Tämä oli sitten vasta vuoden -42 puolella, jolloin Saksan tappio alkoi häämöttää ainakin Mannerheimille.

[size=85:458uxa61]Keskustelua Suomen osuudesta Leningradin piiritykseen

Perinteisesti on katsottu sekä suomalaisessa että ulkomaalaisessa historiankirjoituksessa, että Suomi ei osallistunut aktiivisesti Leningradin piiritykseen, vaikka piirityksen luoteisosa olikin suomalaisten hallussa jo puhtaasti maantieteellisistä syistä.[2]

Venäjällä tosin tunnetaan historioitsija, Nikolai Baryšnikov, joka edustaa vastakkaista näkökulmaa vuonna 2003 julkaisemassaan kirjassa Finland and Siege of Leningrad 1941-1944 (Блокада Ленинграда и Финляндия 1941-44). Samainen Baryshnikov on käsitellyt myös talvisotaa puolustussotana ehkäisemässä Suomen hyökkäystä ennalta.




Voi sen noinkin sanoa, että "puolustamaan täältä tulevaa hyökkäystä vastaan".

Mutta kyllä sen tarkoitus myös oli varmistaa, että Saksa hyökkäsi osin tätäkin kautta, ja hajottaisi siten voimansa tyavalla, joka olisi kaikin puolin edullinen NL:lle.

Ja jos Saksa EI aikoisi tätä kautta hyökätä, niin sekin olsi parhaiten havannoiatavissa juuri saksalaisten toimista Suomessa. Suomen johdon palavasta hingusta mukaan Barbarossaan ja "jaolle" ei olyt NL:ssa vähäisintäkään epäselvyyttä. Siitä kirjoitti O.W.Kuusinenkin useamman kirjoituksen.

Perustelut sille, että piiritys on nähty puhtaasti saksalaisena operaationa ovat seuraavat: Suomalaiset pysähtyivät Karjalan Kannaksella pääpiirteissään talvisotaa edeltäneelle rajalle, eivätkä pyrkineet jatkamaan hyökkäystä Leningradiin, huolimatta saksalaisten toistuvista pyynnöistä ja vaatimuksista. Suomalaiset lentokoneet tai tykistö eivät pommittaneet kaupunkia,

eikä saksalaisten sallittu tuoda omia maajoukkojaan Suomen linjoille.




Tämä loppu ei ole totta: suomalaiset nimenomaan vaatimalla vaativat saksalaisia joukkoja Leningradin rintamaosalle etummaisiksi, mutta niitä Saksalta ei tippunut.

Näin neuvostoliittolaiset saattoivat keskittää kaikki merkittävimmät joukkonsa kaupungin eteläpuolelle saksalaisia vastaan. Toisaalta tunnetaan yksi pieni taistelu, jossa suomalais-saksalais-italialainen Laivasto-osasto K yritti saada haltuun Suhosaaren Einsatz Brasilissa 22. lokakuuta 1942, mistä olisi ollut vahinkoa Laatokan elämänlinjalle. Laivasto-osasto K myös miinoitti kahdesti Leningradin saattuereittiä ja upotti toimintansa aikana sota-aluksia ja yhden huoltoproomun.[/size:458uxa61]



Sovjetskaja Entsiklopedijassa Zhukov mainitsee, että saksalaiset kokivat Tihvinässä Laatokan kaakkoinurkan seuduilla pahan takaiskun 1941 ennen Moskovan taistelun alkua. Mahtoiko Saksa yrittää "massalla" rintamien yhdistämistä?

http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/078/422.htm

" Замысел советского командования заключался в том, чтобы разгромить ударные группировки противника и отбросить их остатки дальше от столицы. Выполнению этого замысла должны были способствовать войска, наступавшие на тихвинском и ростовском направлениях, авиация Резерва ВГК и партизаны, действовавшие в тылу врага. "

Onkohan tuosta kenelläkään tarkempaa tietoa esimerkiksi saksalaisten puolelta?

Tvomas
Seuraa 
Viestejä2379

Nazi-Saksan salattu kuningas ja prinssi

The Swedish King Gustaf V and Prince Gustaf Adolf (tyskprinsen) in Berlin 1939 to present a medal to Hermann Göring.

When Nazi Germany invaded the Soviet Union in October 1941, Gustaf V sent a message to Hitler (through a telegram by the German embassy in Stockholm) behind the back of the government thanking him for taking care of the "Bolshevik pest" and congratulating him on his "already achieved victories".

Pakkoruotsi on yleissyövyttävä aine.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat