Kultakanta ja liian rikas valtio?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Lähtökohta on se että valtio, jota tämä asia koskee on tietysti fiktiivinen ja on kehittynyt avaruusaikaan ja kykenee louhimaan erittäin suuria määriä kaikenlaisia malmeja avaruudesta. Ja siellähän luonnollisesti etsivälle riittää enemmän kuin ehtii talteen ottaa.

Talouspoliittisesti kysymys on siis se että valtion kultavarainnon koko olisi esimerkkitapauksessa 38 miljardia tonnia ja valuutan määrä sekä arvo on sidoksissa kultaan. Viidellä rahayksiköllä saisi gramman kultaa. Valtion asukasluku on noin 600 miljardia, joten periaatteessa jokaiselle kuuluisi vaatimattomat 63 kiloa kultaa.

Näin tönkösti mutta kiertelemättä kerrottuna. Kysymyshän koskee siis kullan arvostusta markkinoilla yleensä. Kyseinen valtio muodostaa noin 12 prosenttia oman vyöhykkeensä markkinoista ja vähän myöhemmin osuus koko kansainvälisistä markkinoista olisi laskenut jo 3-4 prosenttiin. Kyseessä on kuitenkin yksi suurimmista ja vakavaraisimmista valtioista.

Voiko valtio olla liian rikas? Voiko näin suuri kultavarainto suhteutettuna väestön määrään aikaansaada kullan ja/tai sitä kautta valuutan arvostuksen romahtamisen aivan olemattomiin? Voiko valtio säädellä valuuttansa arvoa muiden maiden silmissä esim. laskemalla liikkeelle valuuttaa vain esimerkiksi sadasosan koko kultavaraintonsa arvosta? On toki oletettava että myös muilla mailla kultaa on runsaasti - tai miten sen kultavarainnon kokona voi parhaiten ilmaista.

Kommentit (8)

Vierailija
Bushmaster
Lähtökohta on se että valtio, jota tämä asia koskee on tietysti fiktiivinen ja on kehittynyt avaruusaikaan ja kykenee louhimaan erittäin suuria määriä kaikenlaisia malmeja avaruudesta. Ja siellähän luonnollisesti etsivälle riittää enemmän kuin ehtii talteen ottaa.

Talouspoliittisesti kysymys on siis se että valtion kultavarainnon koko olisi esimerkkitapauksessa 38 miljardia tonnia ja valuutan määrä sekä arvo on sidoksissa kultaan. Viidellä rahayksiköllä saisi gramman kultaa. Valtion asukasluku on noin 600 miljardia, joten periaatteessa jokaiselle kuuluisi vaatimattomat 63 kiloa kultaa.

Näin tönkösti mutta kiertelemättä kerrottuna. Kysymyshän koskee siis kullan arvostusta markkinoilla yleensä. Kyseinen valtio muodostaa noin 12 prosenttia oman vyöhykkeensä markkinoista ja vähän myöhemmin osuus koko kansainvälisistä markkinoista olisi laskenut jo 3-4 prosenttiin. Kyseessä on kuitenkin yksi suurimmista ja vakavaraisimmista valtioista.

Voiko valtio olla liian rikas? Voiko näin suuri kultavarainto suhteutettuna väestön määrään aikaansaada kullan ja/tai sitä kautta valuutan arvostuksen romahtamisen aivan olemattomiin? Voiko valtio säädellä valuuttansa arvoa muiden maiden silmissä esim. laskemalla liikkeelle valuuttaa vain esimerkiksi sadasosan koko kultavaraintonsa arvosta? On toki oletettava että myös muilla mailla kultaa on runsaasti - tai miten sen kultavarainnon kokona voi parhaiten ilmaista.




Kulta on voinut toimia valuuttajärjestelmien pohjana kolmesta syystä: se on a) pysyvää (ei "vanhene") b) se on painoonsa nähden erittäin arvokasta sekä c) sen arvo on ollut (ainakin aikakausittain) vakaa, mikä johtuu siitä, että sen tuotantokustannukset ovat aikakausivakioita kulloisestakin teknologian tasosta riippuen.

Kun kultaa tuli "piikkinä" Amerikasta vanhaan maailmaa, enemmän kuin sitä oli täällä koskaan ollut, kullan arvo romahti, vaikkakaan tuo ei pysyvästi sen tuotantokustannuksia vielä siltä erää juuri pienentänyt.

Tuollainen rajoittamaton kuntasuoni toimisi vähän samaan tapaan kuin USA:n setelipainokone Vietnamin ja Irakin sotien välillä: sitä kultaa liikkelle laskemalla maa aina saisi mitä haluaa sillä kertaa, mutta sen kullan arvo kuitenkin inflatoituisi aivan samoin kuin dollarinkin, eikä sitä lystiä loppumattomiin jatkuisi, sillä se ilmainen kulta ei lisäisi hyödykearvoa absoluuttisesti, vaan se vain SIIRTÄISI SITÄ AIKANSA PAIKASTA TOISEEN, hyödykkeiden toimittajilta kultahanan haltijalle. Mutta kuten sanottu ei loppumattomin.

Aikanaa kulta ei enää kelpaisikaan maailmanvaluutaksi. Dollari on tuossa suhteessa helpommin "korjattavissa" kuin kulta.

Vierailija

Voisiko valtio jäädyttää osan kultavarainnostaan? Esimerkiksi tuo häikäilemätön 38 miljardin tonnin mälli, siitä riittäisi kun ottaisi miljardi tonnia kultaa kultavarainnoksi ja pitäisi loput tiiviisti lukkojen takana piilossa niin rahaa olisi jotakuinkin BKT:n verran liikkeellä. Kaiketi se olisi yhtä lailla eräänlaista keinottelutaloutta koska valuutan arvo voitaisiin milloin tahansa pudottaa 38/osaan läväyttämällä koko reservi digitaaleiksi pörssiin.

Voisihan sitä tuollainen valtio tietysti sitoa valuuttansa johonkin muuhunkin äärimmäisen harvinaiseen aineeseen. Vaikkapa lutetiumiin, poloniumiin tai vastaavaan - tosin radioaktiiviset aineet hajoavat ajan mittaan olemattomiin ja reservi autodeflaatioi itseään.

Tämän kultakantatalouden tarkoitushan nimenomaan olisi pitää markkinat vakaana ja estää kysynnän ja tarjonnan heittämästä lusikkaa nurkkaan. Tosi Isossa Taloudessa voimakas äkillinen lama jonkin turhan asuntokriisin vuoksi saattaisi koitua kohtalokkaaksi koska isojen valtioiden koot pieniin kasvavat (interstellaareissa fiktioissa) niin isoiksi että yhdessä valtiossa voi olla justiinsa kymmenen biljoonaa asukasta ja sitten sieltä löytyy näitä Suomia ja Viroja joita saattaa jäädä kolmetoista tusinaan jonkin isomman valtion talouden alle jos sattuu pikku notkahdus.

Eikä kultaa tietenkään ihan rajoittamattomasti ole saatavilla avaruudestakaan. Tietysti isompi määrä metallia meinaa pienempää hintaa per kilo mutta onhan sitä ennenkin revalvoitu ja devalvoitu valuuttaa.

Vierailija
Bushmaster
Voisiko valtio jäädyttää osan kultavarainnostaan?



Ei se auta, jos se varanto tiedetään. Sijoittajat katoavat kullan parista, jos tiedetään, että jollakulla on sitä jokin inflaatiopotti. Nueuvostoliitto ja Etelä-Afrikka pelasivat erilaisia geimejä pelkästään nillä, että niillä niillä tiedettiin olevan kultavarantoja, mutta kukaan ei tiennyt kuinka paljon. Vähemmän kuin luultiin.

Esimerkiksi tuo häikäilemätön 38 miljardin tonnin mälli, siitä riittäisi kun ottaisi miljardi tonnia kultaa kultavarainnoksi ja pitäisi loput tiiviisti lukkojen takana piilossa niin rahaa olisi jotakuinkin BKT:n verran liikkeellä.



Kullan pitää täyttää kaikki nuo yllä mainitut kolme ehtoa, jotta se voisi olla rahaa. Jos se ei ole vakaa, tai painoonsa nähden arvokasta, se lakkaa olemasta rahaa ja muuttuu taiteijijoiden raaka-aineeksi, johon se sopii loistavasti helposti muokattavana ja estettisesti silmää miellyttävänä. Mutta kyllä siitä aina varmasti sukanvarsitallettajallakin jotakin jää käteen millaisessa inflaatiossa hyvänsä, kun seteleistä saattaa tulla täysin huussipaperia.

Kaiketi se olisi yhtä lailla eräänlaista keinottelutaloutta koska valuutan arvo voitaisiin milloin tahansa pudottaa 38/osaan läväyttämällä koko reservi digitaaleiksi pörssiin.

Voisihan sitä tuollainen valtio tietysti sitoa valuuttansa johonkin muuhunkin äärimmäisen harvinaiseen aineeseen. Vaikkapa lutetiumiin, poloniumiin tai vastaavaan - tosin radioaktiiviset aineet hajoavat ajan mittaan olemattomiin ja reservi autodeflaatioi itseään.




Aivan: platinaan ja palladiumiin jotka ovat kallimmopia ja myös erittäin kysyttyjä teollisia raaka-aineita. Platinaa voidaan esimerkisi sulattaa lsiin sisään ja tehdä sähkönläpivientejä, se on katalysaattori, joka sytyttää vedyn palamaan huoneenlämmössä jne.

Tämän kultakantatalouden tarkoitushan nimenomaan olisi pitää markkinat vakaana ja estää kysynnän ja tarjonnan heittämästä lusikkaa nurkkaan. Tosi Isossa Taloudessa voimakas äkillinen lama jonkin turhan asuntokriisin vuoksi saattaisi koitua kohtalokkaaksi koska isojen valtioiden koot pieniin kasvavat (interstellaareissa fiktioissa) niin isoiksi että yhdessä valtiossa voi olla justiinsa kymmenen biljoonaa asukasta ja sitten sieltä löytyy näitä Suomia ja Viroja joita saattaa jäädä kolmetoista tusinaan jonkin isomman valtion talouden alle jos sattuu pikku notkahdus.



Yksi juttu on, mikä taloudessa on huomattava, että kulta on kuitenkin paljon vakaampi kuin dollari, ja kun puhutaan, että "kullan hinta nousee", niin se on ainakin 90%:sti tasan samaa kuin että "dollarin hinta/arvo laskee". Muut maat kuitenkin ilmoittavat aina "inflaatioprosenttinsa" SUHTEESSA DOLLARIIN kahdenkin vanhan valuuttajärjestelmän peruja. Tuollainen prosentti on usein todellisuudes "inflaatio yli dollarin inflaation". Ja vaikka "euro olisi vahvistunut", hinnat todennököiseti eivät ole lasekeneet eivätkä palkat sen enempää.

Eikä kultaa tietenkään ihan rajoittamattomasti ole saatavilla avaruudestakaan.



Ei, ja vaikka sitä olisikuinka rajattomasti, sen tuontikustannukset olisivat suuret. Mutta jos sitä vaikka Marsissa olsi helposti jyystettävissä, tai jotakin muuta vastaavaa ainetta, niin kyllä se kummasti antaisi keinon rahoittaa avaruustutkimusta ja avaruuteen asettusmista eri syistä.

Tietysti isompi määrä metallia meinaa pienempää hintaa per kilo mutta onhan sitä ennenkin revalvoitu ja devalvoitu valuuttaa. [/quote]

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Jokeri: Kullan arvon romahtaminen toisi sen riittävän edulliseksi käytettäväksi teknologisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa joissa se aiemmin on ollut liian kallista. Eikö tämä nostaisi yleisen vaurauden tasoa?

Vierailija

Siihenhän sopii myös titaani.

Toki metallien arvon on oltava suhteessa myös väestön määrään eli kysyntään. Nykypäivänä kaikkia raaka-aineita on tarjolla niin runsaasti että niihin voisi ihan vahingossa hukuttaa muutaman muinaisen kulttuurin.

Vierailija
PeterH
Jokeri: Kullan arvon romahtaminen toisi sen riittävän edulliseksi käytettäväksi teknologisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa joissa se aiemmin on ollut liian kallista. Eikö tämä nostaisi yleisen vaurauden tasoa?



Puhtaalla kullalla on aika vähän teknologisia sovellutuksia: sitä käytetään lähes aina hopeaan sekoitettuna (jonka ilmaisee karaattiluku osina 24:stä) myös koruissa ja rahoissa. Teknisissä sovellutuksissa kuten juotosmetallina hopea sellaisenaan ajaa yleensä aina paremmin saman asian. Puhdas kulta on liian pehmeää teknisiin sovellutuksiin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26834
Liittynyt16.3.2005
Bushmaster
Voisiko valtio jäädyttää osan kultavarainnostaan?



Nähdäkseni tuo edellyttää, että valtiolla on monopoli kullan tuottamisessa. Muuten yksityiset firmat voivat louhia markkinoille suunnattomasti kultaa ja romahduttaa sen arvon.

Kyllä kullan keskeinen etu arvon mittana on niin korkeat tuotantokustannukset, että kullan määrä pysyy talouden aikamittakaavassa käytännössä muuttumattomana. Jos sitä pystyttäisiin jonkun teknisen kehitysaskeleen takia tuottamaan samalla hinnalla kertaluokkia nykyistä enemmän, kultaan sidottu omaisuus romahtaisi väkisin.

Toisaalta, yhteiskunnan arvo on ennen kaikkea kiinni myös sen kyvyssä tuottaa tarpeellisia ja haluttuja hyödykkeitä. Kullan arvon muutokset eivät voisi horjuttaa sitä kuin lyhyellä aikavälillä, ellei se sitten välillisesti johtaisi esimerkiksi joukkotyöttömyyteen, kapinointiin ja vallankumoukseen siksi, että valtaeliitti ei ymmärtäisi tinkiä omista osuuksistaan. Lamat vakuttavat kuitenkin yleensä vain prosentteja valtioiden kansantuotteisiin.

Vierailija

Suunnitelmataloudellinen valtio, jollainen tässäkin OLI kyseessä aiemmin, sai käytännössä noin 660 vuotta aikaa tuottaa kultaa ja muita raskasmetalleja louhimalla niitä avaruudesta ja tonkimalla tavallistakin maata ja sitten vielä tuosta ajasta noin 240 vuoden ajan käytettävissä oli koko ajan kasvanut kansallisessa omistuksessa ollut fuusioreaktori- ja hiukkaskiihdytinarsenaali joista voidaan pidemmällä fuusioajalla jalostaa teoriassa kaikkia alkuaineita. Tämä mahdollisti sen 38 miljardin tonnin reservin luomisen - suunnitelmatalouden aikaan tämä tosin oli vähän niin kuin urheiluauto, jolla näyteltiin pitkää kyrpää naapurimaille.

Toisaalta kyllähän taukkikin ymmärtää että avaruudesta kaman louhiminen maksaa tuhottomasti vaikka käytössä olisi vähän korkeampaakin teknologiaa. Puhumattakaan sitten siitä että sitä tuotetaan fuusioreaktoreilla. Mutta mikäs se on tehdessä kun millään ei ole kuin valtion määrittelemä arvo ja talous on sellainen kiikku jossa rahaa painetaan jatkuvasti lisää ja sitä devalvoidaan sitten säännöllisesti..

Kultahan on siis niin pehmeää kamaa että siitä tehdyt vähänkään ohuemmat kolikot voi taivuttaa luttuun paljain käsin - nimimerkillä yhden 99.999% keräilykultarahan käytännössä pikkupentuna turmellut, tosin oli siinä hampaanjälkiäkin. Jos tuosta kolikoita kiertoon tekee niin tavallisessa hoi laari lallaa - käytössä niistä kuluu kaikki havaittavat pinnanmuodot parissa vuodessa. Parikytä prossaa lejeerinkejä sekaan niin johan kestää ihan eri tavalla.

Uusimmat

Suosituimmat