C-4 tehokkuus

Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

Onkos C-4 miten hyvää matskua?

Mikä onko tällä hetkellä käypä hinta pienille määrille?

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija
Saw
Onkos C-4 miten hyvää matskua?

Ilmeisesti omassa käyttötarkoituksessaan.

Saw
Mikä onko tällä hetkellä käypä hinta pienille määrille?

Onko sillä mitään väliä kun sitä ei kukaan, ainakaan laillisesti, sinulle myy? Pai tö vei, polliisisedätkin varmaan olisivat kiinnostuneita siitä mitä sinä sillä tekisit ja mistä ajattelit hankkia.

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

Ai niin, joku voi luulla että pankkiautomaattija lähtisin paukuttelemaan... mutta olisi kiva tietää missä hinnoissa pyöritään jos tulee joskus tilaisuus ostaa. Ettei tule maksettua liikaa.

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Vierailija

C4:sta ei käsittääkseni ainakaan Suomessa myydä; Briteissä näin vastikään firman josta kamaa olisi saanut mutta en nyt muista linkkiä. Räjäyttäjän, panostajan ja ylipanostajan papereilla sitä saa kuitenkin ostaa mielin määrin mikäli sattuu kaupan löytämään.

Joka tapauksessa C4 on polyisobutyleenillä plastisoitua heksogeeniä, jonka tehokerroin TNT:n verrattuna on 1.34. Puhdas heksogeeni lähtee puristettuna/vesitettynä 1.6X TNT:n voimalla, joten C4:llä saavutetaan vain loistavat käsittely- ja valuominaisuudet, ei lisätehoa. Vertailun vuoksi semtex on muovailuräjähteenä hiukan tehokkaampaa.

Artikkeli heksogeenista:
http://finnsci.org/energetiikka/rdx.html

Artikkeli C4:stä:
http://finnsci.org/energetiikka/c4.html

Mitäpä tuolle osaisi hinnaksi arvioida. Sanoisiko 40-70 euroa kilolta, riippuu missä määrissä lähtöaineet hankitaan, kuinka pitkältä niitä täytyy syntetisoida lähtöaineiksi ja kuinka huolellisesti valmistusprosessi ajetaan. Luonnollisesti tässä oletetaan että kysyjällä on TUKESin myöntämä erityislupa räjähteiden kokeelliseen valmistukseen ja räjäyttämiseen kokeilutarkoituksessa(Räjähdeasetus).

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009
Bushmaster
Mitäpä tuolle osaisi hinnaksi arvioida. Sanoisiko 40-70 euroa kilolta, riippuu missä määrissä lähtöaineet hankitaan, kuinka pitkältä niitä täytyy syntetisoida lähtöaineiksi ja kuinka huolellisesti valmistusprosessi ajetaan.



Uskoisin olevan kalliimpaa, koska TNT on aikalailla tuota hintaluokkaa ja se on halpa räjähde.

Vierailija
tiäremiäs

Viestin otsikko: Re: C-4 tehokkuus Vastaa lainaamalla
C-4 ei saa syöpää ja se on nopeampaa TNT:stä saa syöpää.

onko suomen armeijassa trotyyli eli TNT aina pakattu metallikuoreen että soturit ei koske siihen käsin.


Muistan armeija-ajoiltani, että räjäytysharjoituksissa innokas ylikessu kaatoi laatikollisen trotyylia kannon tyvelle. Se oli sellaista vaaleanruskeaa kuivaa kakkaraa. En tiedä aiheutaako se syöpää, mutta sitä ei oltu pakattu sen kummemin.
Kova jytky siitä kuitenkin tuli.

Vierailija
tiäremiäs

onko suomen armeijassa trotyyli eli TNT aina pakattu metallikuoreen että soturit ei koske siihen käsin.



Taisteluvarustukseen kuuluu nahkasormikkaat. Mistään syöpävaarasta siellä mitään kyllä puhuttu. Sanoivat vain, että voi ruveta kädet kutisemaan jos ilman hanskoja hiplaa.

Kilo kylkeen ja karkuun.

Pentaerytritolitetranitraatti! Herra Kokelas!

Varoituksena. Jos tykkää ilotulitteista ei kannata hakeutua pioneeriksi. 800kg jälkeen mikään siviiliräjähdys ei tunnu enää missään.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Taitaapi Suomessa saada muovaltavista r-aineista PENOa helpommin kuin C4:ää, ja muutaman mutkan kautta ihan laillisestikin. Sitä Suomen armeijakin käyttää.

googeli
Varoituksena. Jos tykkää ilotulitteista ei kannata hakeutua pioneeriksi. 800kg jälkeen mikään siviiliräjähdys ei tunnu enää missään.



Höh, meillä isoin paukku oli "vain" 120 kg, joka asetettiin tien ojarumpuun hävityspanoksien ja parin telamiinan muodossa. Tiehen tuli n. 4 metriä leveä ja 2½ metriä syvä V-muotoinen aukko. Nätti pamaus tuokin!

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
tiäremiäs
C-4 ei saa syöpää ja se on nopeampaa TNT:stä saa syöpää.

TNT:stä saa hyvän syöpäriskin jos sitä hiplaa paljain käsin ja kauan, esim. sotien aikaan ammustehtaan työntekijät kulki keltasormien nimikkeellä, tuo kun aiheuttaa sormiin kivan värin hiplatessa.

Se, että C4 on "nopeampaa" (tarkoitit vissiin detonaationopeutta) ei oikein kerro yhtään mistään paremmuudesta. Paremmuus riippuu siitä että mihin sitä on tarkoitus käyttää. Tönttö sopii hyvin ammuksiin sun muihin valettavuuden, stabiiliuden ja säänkestonsa takia, kun taas ANFO ja vastaavat sopii hyvin louhintaan alhaisen VoD:n takia.

onko suomen armeijassa trotyyli eli TNT aina pakattu metallikuoreen että soturit ei koske siihen käsin.

Ei ole. Meilläkin KrhK:ssa värkkäiltiin routapanoksia tentturouheesta, joka tuli kilon satsina muovipussissa. Lisäksi hävityspanos a.k.a. kuntokuutio taitaa olla ihan vain valettu pelkästä tentusta ja kantokahvat kyljessä, mutta en sano varmaksi koska tämä tieto on vuoden -76 pioneerien käsikirjasta peräisin.

Vierailija
derz

Höh, meillä isoin paukku oli "vain" 120 kg, joka asetettiin tien ojarumpuun hävityspanoksien ja parin telamiinan muodossa. Tiehen tuli n. 4 metriä leveä ja 2½ metriä syvä V-muotoinen aukko. Nätti pamaus tuokin!



Se 800 kilon lasti oli jotain neuvostoliittolaisia raivauspanoksia. Pari metriä pitkiä ja halkasialtaan n. 15-20cm. Ensin räjäytettiin putkiraivaimella tiehen "aukko" ja sitten kannettiin näitä raivauspanoksia poikittain "aukon" molemmille puolille. Olisko n. 1/2 metrin välein.

Luulisin, että ne oli jotain käytöstä poistettavaa varastoa, kun niihin ei ollut olemassa edes sopivia sytyttimiä. Penoa tungettiin muovipussiin ja sinne sytytin. Tämä sitten teipattiin raivauspanoksen päähän. Nämä oli sitten yhdistetty räjähtävällä tulilangalla toisiinsa. Hieno pamaus siitä tuli ja komea sieni.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
JaakkoFagerlund
Lisäksi hävityspanos a.k.a. kuntokuutio taitaa olla ihan vain valettu pelkästä tentusta ja kantokahvat kyljessä, mutta en sano varmaksi koska tämä tieto on vuoden -76 pioneerien käsikirjasta peräisin.



Nykyään siinä on jopa kartonkikuori.

author="<a href="http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/index.dsp?level=70&amp;equipment=131">mil.fi</a>" kirjoitti:

HÄVITYSPANOS

KÄYTTÖ

* Räjähdysainetta, jota voidaan käyttää kaikkeen räjähteitä vaativaan toimintaan (mm siltojen tuhoaminen tai miinojen räjähdysvaikutuksen lisääminen)

OMINAISUUDET

* Kuoren materiaali kartonkia
* Räjäytysaine 20 kg valettua TNT:tä
* Panoksessa on upotettava kantokahva sekä nallireiät kolmella sivulla

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Onkohan noiden jumppakuutioiden ja telamiinojen harjotusmallien painoa kukaan ikinä mitannut? Telamiinoista aina kyllä huhuttiin, että harjotusmallit painas 12,5 kg. Sinänsä tämä "myytti" kuulostais ihan uskottavalta. Parempihan se on harjotuksissa kantaa ylipainosia, niin tositilanteessa ei sitten tellut paina mitään.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
googeli
derz

Höh, meillä isoin paukku oli "vain" 120 kg, joka asetettiin tien ojarumpuun hävityspanoksien ja parin telamiinan muodossa. Tiehen tuli n. 4 metriä leveä ja 2½ metriä syvä V-muotoinen aukko. Nätti pamaus tuokin!



Se 800 kilon lasti oli jotain neuvostoliittolaisia raivauspanoksia. Pari metriä pitkiä ja halkasialtaan n. 15-20cm. Ensin räjäytettiin putkiraivaimella tiehen "aukko" ja sitten kannettiin näitä raivauspanoksia poikittain "aukon" molemmille puolille. Olisko n. 1/2 metrin välein.

Luulisin, että ne oli jotain käytöstä poistettavaa varastoa, kun niihin ei ollut olemassa edes sopivia sytyttimiä. Penoa tungettiin muovipussiin ja sinne sytytin. Tämä sitten teipattiin raivauspanoksen päähän. Nämä oli sitten yhdistetty räjähtävällä tulilangalla toisiinsa. Hieno pamaus siitä tuli ja komea sieni.




Jep, tuota mekin teimme, mutta ei meillä noin isoja latauksia ollut. Muistaakseni noiden neukkujen putkissa oli r-ainetta 1-2 kg per metri ja parin metrin pituisina siis 2-4 kg per putki. Näitä me sitten asetettiin korkeintaan 8 kerrallaan, 4 aukon molemmille puolille. PENO ja tellut mukaanlukien (½ kiloa PENOa per putki, 10 kg telamiini jokaisen putken alla), niin latauksen maksimi r-aine määrä pyörii siinä sadan kilon paikkeilla.

googeli
Onkohan noiden jumppakuutioiden ja telamiinojen harjotusmallien painoa kukaan ikinä mitannut? Telamiinoista aina kyllä huhuttiin, että harjotusmallit painas 12,5 kg. Sinänsä tämä "myytti" kuulostais ihan uskottavalta. Parempihan se on harjotuksissa kantaa ylipainosia, niin tositilanteessa ei sitten tellut paina mitään.



Joo harjoitustellut painaa tuon 12,5 kg ja hävärit 25 kg. Ainakin näin meille AUKissa (tyhjä arpa) valehdeltiin.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz
JaakkoFagerlund
Lisäksi hävityspanos a.k.a. kuntokuutio taitaa olla ihan vain valettu pelkästä tentusta ja kantokahvat kyljessä, mutta en sano varmaksi koska tämä tieto on vuoden -76 pioneerien käsikirjasta peräisin.

Nykyään siinä on jopa kartonkikuori.

Kiitoksia tiedosta Olisi se vähän omituista ettei mitään kuorta olisi, voihan se olla että tuossa pienessä vihkosessa jonka mainitsin ei vain takerruttu yksityiskohtiin siitä, että onko siinä kerros pahvia vai ei

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat