En tarkoita täydellistä pimeyttä, vaan tilannetta jossa valoa on vain niukasti.
Kohteesta hieman ohi katsomalla näen sen hämärässä, mutta kun kohdistan katseen suoraan kohteeseen en enää näe sitä. En siis totaalisesti näe sitä, vaan näkökentän keskellä yksinkertaisesti on hämärässä sokea kohta.
Pimeässä/hämärässä keskelle katsoessa en näe yhtään mitään, eli siinä on sokea kohta.
Onko tämä normaalia?
Juju on todellakin siinä, että hämärässä ja pimeässä pitää katsoa hieman kohteen viereen. Kokeilepa vaikka tähtitaivaalla niin löytyy tähtiä, joita ei edes muuten näe.
onhan tuosta puhetta tähtiä tiirailevien parissa.Ja myös vanhoissa ian flemingin bondeissa puhutaan itsestään selvyytenä "pimeässä tarkkuuteen tottuneille tutusta ilmiöstä jossa täytyy katsoa kohteen sijaan hieman kohteesta sivuun"
Tuossa on kyse siitä että kohteen näkee paremmin katsomalla sivulle. Mutta minulla siinä keskellä on täysin sokea piste jota ei pitäisi olla.
Se piste on keltatäplä, eli macula lutea. Kyseinen täplä sijaitsee silmän polttopisteessä ja sen alueella on siksi näköaistinsoluja hyvin tiheässä. Näköaistinsoluja on kahdenlaisia: tappi- ja sauvasoluja. Tappisolut toimivat parhaiten valoisassa ja kykenevät havaitsemaan värejä. Sauvasolut pystyvät toimimaan myös hämärässä, mutta eivät havaitse värejä. Jotta tarkan näön alueelle polttopisteeseen saataisiin värikäs kuva, ovat keltatäplän näköaistin solut lähes pelkästään tappisoluja. Keltatäplän alueelta tappisolut harvenevat tasaisesti kohti verkkokalvon reunoja.
Hämärässä keltatäplän alueelle jää näkökenttään aukko, sillä siinä ei tappisolujen tungoksen takia ole juurikaan hämäränäköön tarvittavia sauvasoluja, joita on muuten tasaisesti koko verkkokalvon alueella.
Ei se tarvitse ihan nappiinsa olla katseen kohdennuspisteessä (jolloin henkilö yrittää (mielestään) tarkentaa katseena ko. pisteeseen). Se voi olla myös hiukan ohi tästä pisteestä, ja kohde häviää, kun katsoo juuri sopivasti ja oikeaan suuntaan ohi. Lisäksi se voi olla ja todennäköisesti onkin eri silmissä eri kohdalla, joten vain yhdellä silmällä katsottaessa pieni heikko valosignaalilähde varmasti katoaa sopivasti katskomalla kuvasta. Siitä on ollut sellaisia paperilla olevia ruksitestejäkin, muistaisin joskus nähneeni ja kokeilleeni.
Varmasti sanottu on jo mutta pimeässä ja hämärässä "silmän reunojen" näkökyky on parempi ja esim. tuijottamalla 5-15 astetta ohi itse kohteen sen saattaa erottaa yllättävän selvästikin kun suoraan katsomalla ei näe mitään.
Ei se tarvitse ihan nappiinsa olla katseen kohdennuspisteessä (jolloin henkilö yrittää (mielestään) tarkentaa katseena ko. pisteeseen). Se voi olla myös hiukan ohi tästä pisteestä, ja kohde häviää, kun katsoo juuri sopivasti ja oikeaan suuntaan ohi. Lisäksi se voi olla ja todennäköisesti onkin eri silmissä eri kohdalla, joten vain yhdellä silmällä katsottaessa pieni heikko valosignaalilähde varmasti katoaa sopivasti katskomalla kuvasta. Siitä on ollut sellaisia paperilla olevia ruksitestejäkin, muistaisin joskus nähneeni ja kokeilleeni.
Kirjoitat eri asiasta eli sokeasta pisteestä. Se on nimensä mukaisesti täysin sokea sekä valoisassa että pimeässä.
Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula
Sivut
Pimeässä verkkokalvolle ei pääse yhtään virittynyttä fotonia, joka voisi välittää kuvainformaatiota.
Apuna tilanteeseen on esimerkiksi lampun sytyttäminen. Jos kohteessa ei ole sähköjä, saa valoa esimerkiksi kynttilöistä.
Tiesitkö, että yksi kynttilä vastaa yhtä yksikköä candela-asteikolla?
En tarkoita täydellistä pimeyttä, vaan tilannetta jossa valoa on vain niukasti.
Kohteesta hieman ohi katsomalla näen sen hämärässä, mutta kun kohdistan katseen suoraan kohteeseen en enää näe sitä. En siis totaalisesti näe sitä, vaan näkökentän keskellä yksinkertaisesti on hämärässä sokea kohta.
Mielestäni minä tiedän paremmin, mitä sinä tarkoitat.
On normaalia.
Jostain tähtitieteen harrastuskirjasta löytää selityksenkin.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Tästä olikin jo keskusteltu aiemmin...
biologia-ja-ymparisto-f9/sivusilma-t5424.html
Everything you know, is about to change.
Noorin vastaus on oikea.
Reductio ad Trivium
http://www.tiede.fi/keskustelu/807/ketju/tiedevitsit_kiertoon/sivu/21/#c...
onhan tuosta puhetta tähtiä tiirailevien parissa.Ja myös vanhoissa ian flemingin bondeissa puhutaan itsestään selvyytenä "pimeässä tarkkuuteen tottuneille tutusta ilmiöstä jossa täytyy katsoa kohteen sijaan hieman kohteesta sivuun"
Tuossa on kyse siitä että kohteen näkee paremmin katsomalla sivulle. Mutta minulla siinä keskellä on täysin sokea piste jota ei pitäisi olla.
No ilmeisesti sellainen on oikeissa olosuhteissa kaikilla, kuten tuon linkin takaa nimimerkki Noor:n viestin perusteella voimme arvailla.
Riittoisampi keskustelukumppani.
Se piste on keltatäplä, eli macula lutea. Kyseinen täplä sijaitsee silmän polttopisteessä ja sen alueella on siksi näköaistinsoluja hyvin tiheässä. Näköaistinsoluja on kahdenlaisia: tappi- ja sauvasoluja. Tappisolut toimivat parhaiten valoisassa ja kykenevät havaitsemaan värejä. Sauvasolut pystyvät toimimaan myös hämärässä, mutta eivät havaitse värejä. Jotta tarkan näön alueelle polttopisteeseen saataisiin värikäs kuva, ovat keltatäplän näköaistin solut lähes pelkästään tappisoluja. Keltatäplän alueelta tappisolut harvenevat tasaisesti kohti verkkokalvon reunoja.
Hämärässä keltatäplän alueelle jää näkökenttään aukko, sillä siinä ei tappisolujen tungoksen takia ole juurikaan hämäränäköön tarvittavia sauvasoluja, joita on muuten tasaisesti koko verkkokalvon alueella.
...blääh, Korpi ehti näköjään ensin.
Ei se tarvitse ihan nappiinsa olla katseen kohdennuspisteessä (jolloin henkilö yrittää (mielestään) tarkentaa katseena ko. pisteeseen). Se voi olla myös hiukan ohi tästä pisteestä, ja kohde häviää, kun katsoo juuri sopivasti ja oikeaan suuntaan ohi. Lisäksi se voi olla ja todennäköisesti onkin eri silmissä eri kohdalla, joten vain yhdellä silmällä katsottaessa pieni heikko valosignaalilähde varmasti katoaa sopivasti katskomalla kuvasta. Siitä on ollut sellaisia paperilla olevia ruksitestejäkin, muistaisin joskus nähneeni ja kokeilleeni.
Varmasti sanottu on jo mutta pimeässä ja hämärässä "silmän reunojen" näkökyky on parempi ja esim. tuijottamalla 5-15 astetta ohi itse kohteen sen saattaa erottaa yllättävän selvästikin kun suoraan katsomalla ei näe mitään.
Kirjoitat eri asiasta eli sokeasta pisteestä. Se on nimensä mukaisesti täysin sokea sekä valoisassa että pimeässä.
Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula
Sivut