Kalojen liikevoima

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen usein ihmetellyt kalojen voimaa. On uskomatonta millä voimalla kala vetää sen pannessa kampoihin siiman toisessa päässä.
Siinä saa ihminen sätkytellä räpylät vinkuen yrittäessä yltää samaan suoritukseen.

Kuinka voimakas kala on?

Kommentit (9)

Vierailija

Joku tutkija oli tehnyt puumallin delfiinistä mitatakseen kuinka paljon se vaatii tehoa. Se ei ole liikkunut yhtä nopeasti millään teholla, jonka olisivat voineet tuottaa.

Ihon rakenne on joillakin niin tehokas ettei 60 km/h ole ongelma. Veden tiheys on 833 * ilman.

Vierailija
Kohaon
Olen usein ihmetellyt kalojen voimaa. On uskomatonta millä voimalla kala vetää sen pannessa kampoihin siiman toisessa päässä.
Siinä saa ihminen sätkytellä räpylät vinkuen yrittäessä yltää samaan suoritukseen.

Kuinka voimakas kala on?




Saahan sen mitattua suunnilleen kun ripustaa sen verran painoa virvelin päähän että se taipuu saman verran. Ehkä ne vain tuntuu vahvoilta vavan vipuvaikutuksen takia.

Vierailija
Kohaon
Kuinka voimakas kala on?

No, kalahan on koko pituudeltaan silkkaa lihasta, ja monella lajilla ruumiinmuoto on sopeutunut mahdollisimman suuren työntövoiman tuottamiseen mahdollisimman pienellä vastuksella.

Niillä on paljon räjähtävää voimaa, mutta kestävyys useimmilla kaloilla on heikompi. Siksi ne on muutaman rajun tempauksen jälkeen usein melko helppo kiskoa kuiville. Aktiiviset virtavesikalat ja sellaiset, jotka pyydystävät saaliinsa takaa-ajamalla ovat kestävämpiä. Tutuista lajeista sellaisia ovat esimerkiksi lohikalat ja tonnikalat.

Pyrstöevällä tuotettu työntövoima on kaloilla yleisin ja nopeimpiin kuuluva tapa liikkua, mutta toki muitakin on: pallokalat ja siilikalat käyttävät pääasiallisena työntövoimanaan rintaeviä, joita ne värisyttävät nopeasti ja leijuvat ja liikkuvat kuin kolibrit. Aktiivisilla sähkökaloilla taas sähkökenttä vaatii ruumis jäykkänä liikkumista, joten ne kulkevat värisyttämällä pitkää peräevää (veitsikalat ja teräkalat) tai selkäevää (nauhanorsukala). Nämä kalat liikkuvat yhtä näppärästi etu- kuin takaperinkin.

Ja evien sijainnin kertaus:

Vierailija

fenomenologi:
"Saahan sen mitattua suunnilleen kun ripustaa sen verran painoa virvelin päähän että se taipuu saman verran."

Hauen ollessa kyseessä ei virvelillä saa kyseisellä menetelmällä mitattua luotettavaa mittalukua. Silloin kitkajarru ulvoo ja releet paukkuvat.

Mei long. Hieno osavastaus, mutta ei kata koko kysymystä.

Vierailija
Kohaon
fenomenologi:
"Saahan sen mitattua suunnilleen kun ripustaa sen verran painoa virvelin päähän että se taipuu saman verran."

Hauen ollessa kyseessä ei virvelillä saa kyseisellä menetelmällä mitattua luotettavaa mittalukua. Silloin kitkajarru ulvoo ja releet paukkuvat.




Kierroslukumittari kelaan lisukkeeksi ja vapa telineeseen, jonka vääntymistä voi mitata vaaalla jos haluaa tarkkoja lukemia.

Vierailija
fenomenologi
Kohaon
Olen usein ihmetellyt kalojen voimaa. On uskomatonta millä voimalla kala vetää sen pannessa kampoihin siiman toisessa päässä.
Siinä saa ihminen sätkytellä räpylät vinkuen yrittäessä yltää samaan suoritukseen.

Kuinka voimakas kala on?




Saahan sen mitattua suunnilleen kun ripustaa sen verran painoa virvelin päähän että se taipuu saman verran. Ehkä ne vain tuntuu vahvoilta vavan vipuvaikutuksen takia.
Noin juuri. Kilonkin paino haukirapalan koukkuun ja nostamaan ilmaan lattialta vavan avulla antaa tuntumaa.

Vierailija

Barracuda kiihtyy mittansa matkalla sen huippunopeuteen johonkin 40 km/h. Ehtii haukata tuossa nopeudessa vaikka nenästä palan.

Vierailija
Kohaon

Hauen ollessa kyseessä ei virvelillä saa kyseisellä menetelmällä mitattua luotettavaa mittalukua. Silloin kitkajarru ulvoo ja releet paukkuvat.



Silloin väännetään jarrua kireämmälle kunnes kala ei enää saa siimaa vedettyä. Sen jälkeen voidaan mitata se voima joka vaaditaan siiman vetämiseksi puolalta.

Uusimmat

Suosituimmat