Mikael Jungner - liian avoin johtaja?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko Mikael Jungner liian nykyaikainen ja avoin johtaja suomalaiseen yhteiskuntaan? Onko hän aikaansa edellä? Osa yleläisistä häpeilevät johtajaansa. Johtuuko häpeä vanhanaikaisuudesta ja siitä, etteivät he itse uskalla raottaa yksityiselämäänsä muille? Yhteiskunta on muuttumassa entistä avoimemmaksi. Onko Jungnerin ongelma se, että hän on väärää sukupuolta - miehetkö eivät saisi puhua avoimesti tunteistaan?

HS:n sivuilta lainattua http://www.hs.fi/juttusarja/viikonjuttu ... 5249223114 :

Vähän tärähtänyt

Mikael Jungner tekee työtä käskettyä: kuvaa itseään valokuvaajan toisella kameralla.

"Toimitusjohtaja", lukee ovenpielen kyltissä Ylen Ison Pajan kuudennessa kerroksessa. Oven sisäpuolelta löytyy Mikael Jungnerin oma osasto: assistentin työhuone, vessa, palaverihuone ja työhuone.

Tuoksuu hotellilta. Neutraalia.

Ja siinä on sitten Jungner.

Yleisradion toimitusjohtaja, joka on hillitysti vaalennetussa tukassaan kenties väritön mutta ei missään nimessä neutraali. Jo Jungnerin nimen mainitseminen saa monet irvistämään. Mikä pelle!

Jungnerin YouTube-videot ja Facebook-statukset ovat vakuuttaneet ison osan suomalaisia siitä, että hän kuuluu valtakunnalliseen nolojen johtajien kärkikolmikkoon yhdessä Matti Vanhasen ja Jari Sarasvuon kanssa.

Toki Jungner on myös:

Partaveitsenterävä ja hauska opiskelutoveri. (Sanoo entinen opiskelukaveri, ex-malli ja hammaslääkäri Sara Ramsay.)

Uutta Yleä luova innovatiivinen johtaja. (Sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo.)

Ylelle suosiollisen mediamaksun taakse päättäjät hurmannut impulsiivinen kaveri. (Sanoo Aamulehden päätoimittaja Matti Apunen.)

Riippuu siis ihan, keneltä kysyy.

Entä jos kysyisi Jungnerilta itseltään?

Mitä hän sanoisi?

Tuskin mitään kovin itsekriittistä. Hänen ei kannattaisi.

Jungnerin viiden vuoden toimikausi päättyy ensi toukokuussa, eikä vielä tiedetä, haluaako Ylen hallitus hänen jatkavan.

Ei toisaalta tiedetä kyllä sitäkään, haluaako Jungner jatkaa.

Mutta kaiken järjen mukaan hänen kannattaisi tekeytyä haastattelussa niin mukavaksi kuin mahdollista. Julkisuus voi vaikuttaa siihen, mitä poliitikot päättävät Ylen tulevaisuudesta – ja hänen omasta tulevaisuudestaan.

Toisaalta Jungner on toistuvasti sanonut, ettei piittaa lainkaan siitä, mitä muut hänestä ajattelevat.

Sen hän on tavallaan todistanutkin. Viimeksi kesällä YouTube-videoilla, joilla hän muun muassa julisti rakkauttaan vaimoonsa Maria Jungneriin (sd).

Jos hän ei piittaa muiden mielipiteistä, jaksaako hän selittää persoonaansa muille?

Ainakin hän on suostunut haastatteluun muitta mutkitta.

Aloitetaan siis. Alusta.

Sillä siihen nähden, kuinka paljon Mikael Jungnerin yksityiselämästä ja rakkaudesta tiedetään, tiedetään hänen lapsuudestaan yllättävän vähän.

Siihen on syynsä.

"Tytär, läheiset, vanhemmat, suku. Se on heidän itsensä päätettävä, kuinka avoimesti heistä puhun. Siksi en ole kauheasti puhunut", Mikael Jungner sanoo, maitoteetä kupissaan.

Jungner varttui äitinsä, isänsä ja kahden veljensä kanssa Vaasassa. Suomenruotsalainen isä oli insinöörinä ABB:llä, äiti virkamiehenä valtionhallinnossa. Nykyään he molemmat ovat eläkkeellä.

Kotona puhuttiin suomea. Osaksi siitä syystä, että Jungnerin isä tahtoi oppia suomen. Osaksi siksi, että kaksikielisyyttä pidettiin tuolloin vahingollisena lapselle.

Suvussa ja ystäväpiirissä ruotsia kuitenkin puhuttiin, joten lapsena Jungnerin ruotsi oli sujuvaa.

"Sitten se vain jäi. Mutta olen saanut suomenruotsalaisena kymmeniä lumipesuja, ja tunnen muutenkin hyvin tämän aggression, joka suomenruotsalaisuuteen kohdistuu."

Lapsuuden määrittäväksi tekijäksi muodostuivat Jungnerin mukaan äidin opinnot.

"Kun synnyin, äiti opiskeli Helsingissä sosiaalipsykologiaa. Minut kasvatettiin Summerhill-koulukunnan oppien mukaan. Olen saanut siis äärimmäisen vapaan kasvatuksen, mikä oli nastaa. Mutta se on aiheuttanut sen, että myöhemmällä iällä olen aina huomannut olevani napit vastakkain auktoriteettien kanssa."

Summerhill-kasvatuksen perusidea on, ettei lasta kielletä tekemästä asioita, vaan vanhemmat tulevat mukaan lapsen leikkeihin.

"Se on hirveän raskasta, kun pitää koko ajan seurata, ettei lapsi tee itselleen mitään", Jungner sanoo.

Kerran hänen vanhempiensa katse vältti.

"Löysin kilon jauhopussin, kaadoin sen lattialle ja otin sitten isän singlekokoelmasta singlen, jolla aurasin jauhoa."

Kun Jungnerin vanhemmat huomasivat poikansa puuhan, he eivät toruneet, vaan:

"Äiti pakotti isän ottamaan toisen singlen ja leikkimään kanssani sitä samaa leikkiä."

"En tiedä, onko tarinaa liioiteltu. Mutta omalla tavallaan se toivottavasti auttaa muita ihmisiä ymmärtämään, miksi toimin kuten toimin."

Niin.

Tästä Mikael Jungner puhuu paljon. Tällä tavalla hän ymmärtää itseään.

Hänet on kasvatettu niin, että hän kavahtaa auktoriteetteja ja tekee kuten tahtoo.

Hän mainitsee myös suuruudenhulluuden.

Jungnerin toiveammatit nimittäin olivat tutkija ja avaruusseikkailija.

”Ajattelin, että olisi tosi nastaa olla raketissa, joka lentäisi lähes valon nopeudella ja päästä näin pisteeseen, jossa tapahtuisi uusi alkuräjähdys. Vaikea kuvitella suuruudenhullumpaa lapsuudenkuvitelmaa. Nyt tuntuu, että it’s not going to happen.”

Paljon muuta Jungnerille kyllä tapahtuu.

Esimerkiksi ne videot.

Ensimmäinen Jungnerin YouTubeen kesällä lataamista videoista oli siis rakkausvideo, jossa näytetään peräkkäin lehtileikekuvia Jungnerista ja hänen vaimostaan. Taustalla soi hirvittävän imelä kappale Power of Love.

Katselukokemus on hämmentävä.

Jungner napsii tarjolla olevia hedelmänpaloja, mutta selittäköön samalla.

Ensinnäkin: miksi?

Ja sitten tarkennuksena: Miten aikuinen ihminen viitsii? Miten narsisti pitää olla, että kuvaa itsestään kertovia lehtileikkeitä? Eikö rakkaus ole kauneimmillaan itsellä pidettynä? Yksityisenä? Herranjumala!

”Ymmärrän hyvin, mitä ajat takaa. Mutta siinä on perustavanlaatuinen virheajatus. Kohussa on yleisesti ajateltu, että olisin tehnyt videot julkisuudelle tai ihmisille. Siitähän ei ollut kysymys. Vaan siitä, että uskon vahvasti sosiaalisen median olevan huomattavasti kovempi juttu kuin tänään osataan kuvitella. Yleisradion on pakko olla siinä vahvasti mukana. Ja ainoa tapa miettiä, miten Yle voisi olla mukana, on heittäytyä sosiaaliseen mediaan itse yksilönä, ihmisenä.”

Oho. Kyseessä olikin vain johtajan tehtävä?

No mutta entä jos kokeileva johtaja tulee samalla tahranneeksi Yleisradiota? Tekee lommon sen uskottavuuteen käyttäytyessään tavalla, jonka hyvin monet leimaavat mielipuoliseksi?

Tästä Jungnerin kanssa ei oikeastaan kannata keskustella.

Sillä: hän on sitä mieltä, että on julkisuudessa vain Yleisradion takia.

Hän uskoo, että vahvan johtajan julkisen ja yksityisen minän pitää olla samat. Että johtajan pitääkin tehdä itsestään naurunalainen eli puhua avoimesti omista virheistään – ja osoittaa siten, että sokea usko johtajiin on järjetöntä.

Ja että nolaamalla itsensä auktoriteetin räjäyttämiseksi syntyy ”luovaa pöhinää”.

”Sen takia on ollut niin tärkeää, että Yleisradion toimitusjohtaja on säännöllisin väliajoin tehnyt jotain noloa.”

Todella noloa se on ollutkin monen Jungnerin alaisenkin mielestä.

Miltä Jungnerista tuntuu se, että osa yleläisistä häpeää häntä?

Johtaja väistää kysymyksen.

Hän alkaa puhua Jari Sarasvuosta.

”Häpeän tunne estää paljon. Jari Sarasvuo on loistava puhumaan siitä, miten ihmisten sisäinen häpeä lukitsee ja estää tekemästä asioita.”

Sitten hän nousee piirtämään fläppitaululle kaarteen. Selittää, miten isoissa organisaatioissa on tärkeä löytää sopiva muutosvauhti. Tarpeeksi vauhdikas. Mutta ei liian.

Tokihan Suomi on liiallisen häpeän maa. Kun liukastuu, ei ensimmäisenä mielessä ole, sattuiko. Vaan: näkikö kukaan.

Ja monet yleläiset todistavat Jungnerin kyllä tuoneen enemmän hyvää kuin pahaa muassaan.

Jungnerin itsensä mielestä nuo videotkin ovat olleet Ylelle hyväksi.

Hän kertoo saaneensa niiden avulla paljon kiinnostavaa tietoa sosiaalisesta mediasta: mistä ihmiset klikkasivat sisään, minkä ikäisiä he olivat ja niin edelleen.

”Videoilla taisi olla yhteensä 300 000 katsojaa. Siitä sai paljon tietoa uuden median toiminnasta ja voimasta.”

Edelleen Jungner haluaa huomauttaa – ja tässä kohtaa hänen rauhallinen ja hiljainen puhetapansa jopa muuttuu aavistuksen tulisemmaksi – etteivät YouTube-videot edes olleet erityisen henkilökohtaisia.

”Otin netistä valokuvia itsestäni ja vaimostani, laitoin ne valokuvat jonoon ja hain taustaksi yhden kappaleen. Ja tämä on se kokonaisuus, jonka laitoin. Ja nyt tulee kysymys: mikä siinä on paljastavaa tai henkilökohtaista? Siinä ei ole mitään sellaista, mitä ei olisi nähty jo aiemmin. Paitsi yksi kuva, jossa Maria leikkaa nurmikkoa. En koe, että video olisi erityisen henkilökohtainen.”

Eikö Mikael Jungneria sitten yhtään harmita, että esimerkiksi iltapäivälehdet ovat ohittaneet hänen mielenkiintoiset sosiaalisen median kokeilunsa ja nähneet vain kohuja?

”Ei. Mielestäni media on ravintoketju, jossa eri medioilla on eri rooli. Iltapäivälehdet elävät kohuista, ja niiden pitää etsiä niitä ja liioitella niitä. Ja ihmiset ostavat niitä. Se tekee maailmasta rikkaamman ja täydemmän.”

Mutta.

”Siinä mennään pieleen, että päättäjät ottavat kohut niin vakavissaan.”

Entä jos on kuitenkin edelleen vaikea uskoa, että YouTube-videoiden motiivi on niin ylevä kuin Jungner itse ilmoittaa?

”Uskotko, se on oma valintasi. Ei tarvitse uskoa. Ei minulle tuota mitään erityistä iloa, että kaikki suomalaiset ajattelisivat samalla tavalla. Uskooko vai eikö, se on jokaisen oma asia.”

Onko siis ihan varma, ettei kyse ole narsismista?

Jungner miettii hetken kysymystä. Toteaa sitten, että luultavasti hänen lapsuutensa on vienyt pohjaa pois narsismilta.

”Jos tein jotain tavanomaista, se oli aina suurta ja hienoa.”

Ja nyt hän siis on tehnyt sosiaalisen median kokeilun. Suuren ja hienon?

Riippuu taas vähän siitä, keneltä kysyy.

Tee on juotu, ja Jungner on yhtä rauhallinen kuin haastattelun alussa.

Se olisi vielä kiva tietää, haluaako Jungner jatkaa sille toiselle viisivuotiskaudelle Ylen johtajana.

Tässä asiassa Jungner ei halua olla avoin.

Hän toteaa, että asia on ajankohtainen vasta, kun Ylen hallitus on tehnyt oman päätöksensä.

”En aio miettiä tätä ennen kuin ensi vuonna”, hän sanoo.

Haastattelu päättyy. Hei hei.

Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo vastaa puhelimeen, mutta hänkään ei halua pukahtaa Jungnerin jatkosta. ”Hallituksella on asian hoitamiseksi aikataulu, ja homma on meidän hanskassamme”, Neilimo muotoilee.

Sitten ei auta kuin spekuloida hieman.

Jos Jungner ei jatkaisi Ylessä, hänellä olisi varmasti vientiä muualla.

Finnair? Nokia?

Ajatusleikki on mielenkiintoinen.

Sillä eikö tunnukin aivan mahdottomalta, että Jungnerin kaltainen persoona johtaisi vaikkapa Nokiaa? Laittaisi vähän luovaa pöhinää Espoon pukumiehiin.

Mitä osakkeenomistajat sanoisivat?

Ja entä jos hän saisi aikaan sen, mistä puhuu? Autoritaaristen dinosaurusjohtajien sukupuuton.

Yhtäkkiä Suomessa olisikin satoja hänen kaltaisiaan pikkujohtajia.

Mitä vapaasti kasvatettu vekara sitten keksisi, kun hän ei enää olisikaan erikoinen?

Kommentit (7)

Vierailija

Todellisuudentajunsa menettänyt pikkupoika, joka leikkii facebookilla ja käy tv-lupamaksuilla maksetuilla 20000 euron kursseilla jenkeissä treenaamassa miten tuunataan facebook-profiili.

Vierailija

Onko Jungner se 8. perättäinen Ylen pääjohtaja, joka on sosiaalidemokraatti ?

Se siitä meritokratiasta. 8 peräkkäistä demaria !

Vaaliehdokas demarit ovat yleensä siivoojia ja laitosmiehiä.

Vierailija

Nyt sille tuli lähtö:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /10/966024

Kalli ei peru vaatimuksia Jungnerin erosta

Julkaistu 01.10.2009 20:29 (päivitetty 22:45)
Kuva: Lehtikuva

Keskustan Timo Kalli ei peru eilisiä vaatimuksiaan Yleisradion toimitusjohtajan erottamisesta, jos Yle ei pysty tuomaan lisätodisteita kohuohjelmansa tueksi.

Kalli korostaa, että kyseessä on hänen henkilökohtainen vaatimuksensa.

Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi rauhoittelee keskustelua ja sanoo, että poliitikkojen ei pidä sekaantua Ylen toimituksen työhön.

Sasi toivoo kuitenkin, että tapauksesta saataisiin mahdollisimman paljon tietoja julkisuuteen.

Jungnerin toimikausi Ylen johdossa on katkolla ensi toukokuussa. Ylen hallitus on aloittanut jo kartoittamaan ehdokkaita, kuka Yleisradiota johtaa jatkossa.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
Arkkis
Nyt sille tuli lähtö:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /10/966024

Kalli ei peru vaatimuksia Jungnerin erosta


Eikö tämä ole se sama Kalli, joka aloitti koko vaalirahajupakan?
Joo, taitaa olla sama mies: Kalli avasi pelin

"Jos meidän puolueesta ei kukaan eroa, niin ainakin Ylen täytyy näyttää esimerkkiä." EDIT: Kuvitelma Kallin ajatusmaailmasta.

Tällä hetkellä meikäläiseltä pisteet 1-0 Jungnerille.
(en aikaisemmin arvostanut miestä, mutta enemmän sillä on selkärankaa puolustaa alaisiaan kuin kepulaisilla lusmuilla)

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
salai
Arkkis
Nyt sille tuli lähtö:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /10/966024

Kalli ei peru vaatimuksia Jungnerin erosta


Eikö tämä ole se sama Kalli, joka aloitti koko vaalirahajupakan?
Joo, taitaa olla sama mies: Kalli avasi pelin

"Jos meidän puolueesta ei kukaan eroa, niin ainakin Ylen täytyy näyttää esimerkkiä." EDIT: Kuvitelma Kallin ajatusmaailmasta.

Tällä hetkellä meikäläiseltä pisteet 1-0 Jungnerille.
(en aikaisemmin arvostanut miestä, mutta enemmän sillä on selkärankaa puolustaa alaisiaan kuin kepulaisilla lusmuilla)




Ylemmät alaiset kuten taas tänään höylälautoineen esiintynyt poliittisen toimituksen päällikkö Ari Pervoola ovat samanlaisia kuin Herransakin, ja tämän Valtiatar Mäntyniemessä.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
Arkkis
Ylemmät alaiset kuten taas tänään höylälautoineen esiintynyt poliittisen toimituksen päällikkö Ari Pervoola ovat samanlaisia kuin Herransakin, ja tämän Valtiatar Mäntyniemessä.

Yleensä on tapana lyödä ihmistä vasta kun tämä on antanut siihen aihetta, eikä silloinkaan raukkamaisesti. Minkähän syyn Arkkis on omasta mielestään saanut toisten takaa päin potkimiseen?

Muutoin:
Tavaaminen, esimerkiksi kämmenen takana piilossa, kannattaa aloittaa viimeistään siinä vaiheessa, kun nimien oikeinkirjoitus tuottaa ongelmia.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Uusimmat

Suosituimmat