Kristinusko on ihmiskunnan merkittävin saavutus

Seuraa 
Viestejä978
Liittynyt10.11.2007

Yhteenveto kristinuskon puolustukseksi julistavia ateisteja ja heidän historiattomia puolitotuuksiaan vastaan.
(Väärinymmärrysten välttämiseksi; olen itse ateisti. Tämä ei ole ’passiivisen’ ateismin kritiikki.)

Kristinuskon merkityksen näkemiseksi tulee ymmärtää taustaksi – nykytutkimuksen todentama – luonnontilaisen ihmisyyden elon väkivaltaisuus, lyhyys ja sotaisuus.

Kristinusko oli syntyessään Rooman dekadenssin ja hävityksen aikana merkittävä moraaliopillinen kohennus. Jeesuksen opetukset – oli Jeesus historiallinen henkilö tai ei - olivat pitkälle antiteesi aikakautta ilmentäneelle hillittömyydelle, mielettömyydelle ja brutaaliudelle.
Kristinusko muodosti myös merkittävän filosofisen synteesin, se syntyi uusplatonilaisuuden vaikutusten pohjalta ja yhdisti itseensä suuren osan aikakauden metafysiikasta Kreikan kaupunkivaltioiden suurista ajattelijoista alkaen. Rooman ajan kristityt filosofit, joista merkittävin oli Pyhä Augustinus, hylkäsivät niin stoalaisen fatalismin kuin epikurolaisen individualismin (jota tuon aikainen maailma ei olisi pystynyt kannattelemaan). Mutta kaikkein tärkeimmät painotukset, ja kristinuskon suuruuden ydin, olivat itsetutkiskelun, itsekontrollin ja maallisista himoista pidättyvyyden painottaminen, minkä Augustinus kuvasi teoksessaan De Civitate Dei sekä käsitys luotujen yhtäläisestä ihmisarvosta luojansa edessä.
On ymmärrettävä, ettei itsereflektion sen enempää kuin ihmisten tasa-arvon painottuminen ole ihmisyyden universaali. Näillä tärkeillä painotuksilla tulisi olemaan vuosisatainen merkitys ja ne tulisivat aikaa myöten rakentamaan pohjan humanismin nousulle.

Katolinen kirkko pystytti varhaisella keskiajalla uudelleen koulu- ja yliopistojärjestelmän, joka oli Rooman lopunaikoina ensin rappeutunut ja sitten tuhoutunut lähes kokonaan.
Virheellinen, mutta ikävän yleinen käsitys, on, että kristinusko olisi pysäyttänyt tieteellisen ja filosofisen kehityksen. Näin ei ole. Filosofiasta oli lyhyesti jo ylempänä, mutta myös tieteellinen kehitys oli jo Rooman aikana ajautunut rappioon. Kristinuskon noustessa valtaan Euroopassa, oli antiikin Kreikan suurten keksijöiden ajasta kulunut jo lähes vuosituhannen verran ja pyramidien rakentamisesta kolme vuosituhatta.

On selvää, että kristinuskon nimissä ja sen motivoimana, tehtiin valtavasti rikoksia ihmisyyttä vastaan. Tämä tulee kuitenkin laittaa perspektiiviinsä, minkä osalta viittaan kirjoituksen alun virkkeeseen luonnontilasta.
Yksilön todennäköisyys päättää elämänsä toisen ihmisen tappamana laski kristityssä Euroopassa monia kertoja alhaisemmaksi Rooman aikaan nähden, puhumattakaan heimoyhteisöjen todellisuudesta. Mustaa surmaa, ilmaston viilenemistä ja suuria nälänhätiä edeltäneillä vuosisadoilla (n. v.1000-1300) Eurooppa saavutti (väestökirjoista todennetun) historiallisen korkean elinajanodotteen, jota ei uudelleen saavutettu kuin vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla.

Tämä johtaa vertaamaan kristittyä Eurooppaa aikakautensa suuriin kulttuureihin Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Antiikin ajattelijoiden aikalainen Konfutse kehitti merkittäviä filosofisia pohdintoja, kuten tekivät monet hänen seuraajansakin, mutta Kiinaan ei koskaan muodostunut yhdistävää ideologiaa, joka olisi noussut hallitsijoiden yläpuolelle. Tämänkin merkitys on keskeistä ymmärtää. Tällaisessa tilanteessa seuraava hallitsija voi aina tuoda mukanaan omia lakejaan, käytäntöjään ja mielivaltaisia mieltymyksiään ja yhteiskunnan on mahdotonta saavuttaa jatkumoa, jossa ajatuksia voitaisiin systemaattisesti kehittää sukupolvien ja vuosisatojen ylitse. Kiina saavutti suuruuden, mutta ei pystynyt asteittaiseen kehitykseen.
Hindulaisuus Intiassa ajautui myös stagnaatioon, sekin kärsi päättäjien yläpuolelle nousevan opin puutteesta, sekä lisäksi kastijärjestelmän sementoimasta sorrosta.
Lyhykäisyydessään buddhalaisuus voidaan luokitella vastaavasti, siinäkään ei ollut uskonjohtajien yläpuolelle nousevaa oppirakennelmaa, mikä olisi antanut järjestelmälle pysyvyyttä. Raadollisesti voidaan sanoa, että kahdesta pahasta pienempi on joutua ideologian kuin ideologin armoille. Ideologian pystyy paremmin ennustamaan.
Tämä suhteellinen stabiilius oli kristinuskon etu itäiseen filosofiaan verrattuna, eikä ole siksi yllättävää, että juuri kristitty Eurooppa synnytti kymmenten suurten filosofien jatkumon, jotka rakensivat ajatuksiaan edeltäjiensä työn varaan.
Sekä myös ylittämättömän taiteellisen, musiikillisen ja kirjallisen perinnön, jonka inspiraationa uskonto yleisesti oli.

Irtiotto kristityn Euroopan hyväksi suureen kilpailijaansa ja toiseen suureen maailmankulttuuriin islamiin nähden tapahtui vuosien 1000-1300 välillä. Islamilaisella maailmalla olisi ollut edellytykset rakentaa suurten filosofiensa kuten Avicennan ja Averroeksen ajatusten pohjalta aivan toisenlainen tulevaisuus, mutta lopulta Islam laajalti hylkäsi filosofian ja teologian yhteiselon ja kääntyi opillisesti takaisin kohden ortodoksista teologiaa ja yhteiskuntajärjestystä. Euroopassa tämä oppiriita kääntyi 1200-luvulla arabilähteitä hyödyntäneen Tuomas Akvinolaisen voittoon Pyhästä Bonaventurasta ja muista vastustajistaan Aristoteleen oppeja koskeneessa kiistassa.
Filosofia ja teologia olivat alkaneet eriytyä toisistaan, ja se oli tapahtunut kirkon siunauksella.
Tämä jako kristityn ja islamilaisen maailman välillä ei ehkä ollut vain sattumaa. Molempien kulttuurien parissa elänyt Salman Rushdie on kuvannut tätä jakoa käsittein ”guilt culture” ja ”blame culture”. Kristinuskon historiassa on paljon vahvemmin painottunut syyllisyyden etsiminen omasta itsestä (”guilt” tai perisynti sekä näiden myötä anteeksianto), kun taas islamilaista ajatusmaailmaa kuvasi vahvemmin syyllisyyden ulkoistaminen (”blame”).

Tämä auttaa ymmärtämään, miksi humanismin nousu tapahtui juuri kristityssä maailmassa. Se oli johdonmukainen seuraus vuosisadoista itsetutkiskelua. Käsitys vahvasta kahtiajaosta, jossa humanistiset sekularistit olisivat irtautuneet heitä edelleen ankarasti vastustaneista vanhoillisista kristityistä on pitkälti virheellinen. Humanismin arvomaailma oli hyvin uusitestamentillinen eikä se syntynyt filosofiseen tyhjiöön.
Tätä voi testata ajatuskokeella: Kuinka monta uuden ajan sekularistista filosofia kristityt murhasivat? Se olisi ollut helppoa aikakaudella ennen henkivartiokaarteja ja metallinpaljastimia. Sen olisi voinut myös olettaa tapahtuneen, jos vihaa olisi todella ollut. Kristinuskon vahvuus ja syy miksi se hyväksyi kehityksen oli, että kehitys oli suurelta osin syntynyt kristinuskosta itsestään, oli osa sisäisen tutkailun perinnettä, jolle ulkoinen ja mielivaltainen väkivaltaisuus oli sittenkin suhteessa vierasta.
Vertauksena voi kysyä mikä on toisinajattelijoiden tilanne vielä tänäkin päivänä mm. Kiinassa tai Arabimaissa?
Tämä ei vähättele esimerkiksi Galileo Galilein tuomiota, mutta mittasuhteet on tärkeää pitää mielessä kristinuskon merkityksen ymmärtämiseksi.

Tämän käsityksen objektioksi varmasti nostetaan välittömästi Euroopan pakkokäännytys, noitavainot, ristiretket, kolonialismi, orjuus, vääräuskoisiksi epäiltyjen tappaminen, sekä juutalaisten vainot. Niiden todellisuutta ja historiallisuutta ei ole mitään syytä kieltää. Kristinusko ei ollut täydellinen oppirakennelma, mutta se oli poikkeuksellisen edistynyt. Toisinajattelijoita on tapettu kaikissa historiallisissa kulttuureissa. Kansoja hävitetty valloitussodissa.
Kristitty Eurooppa asteittain etääntyi luonnontilaisista taipumuksista itsetutkiskelun kautta.

”Noitien vainoamisen” vastustamisen etujoukoissa olivat kristityt papit ja munkit, jotka tuomitsivat uskon noituuteen taikauskoksi.

Orjuuden lopettamista ajaneen liikkeen keskeiset henkilöt Britanniassa olivat suurelta osin kristittyjä. Myös Amerikassa kristinuskolla oli merkittävä roolinsa mustien aseman kohentamisessa (vaikka toki päinvastaistakin esiintyi surullisen kuuluisan Hamin kirouksen pohjalta). Kaikki varmasti tietävät Pastori Martin Luther King jr.:n hakeneen innoituksensa raamatusta.
Vertaukseksi voidaan ottaa arabimaailma, joka ei ole vieläkään tehnyt tiliä pari vuosituhatta jatkuneeseen mustien orjuuttamiseen, johon se syyllistyi, ja josta se ei olisi luopunut ilman läntistä vaikutusta.

Kristityt oppineet olivat näkyvässä roolissa myös kolonialismin rikosten arvostelussa ja saivat eurooppalaiset luopumaan Amerikan alkuperäiskansojen orjuutuksesta. Ei käännytystyökään nykyisellä mittapuulla kovin humaania ollut, mutta yleisesti voidaan kuitenkin arvioida rikosten siirtomaissa olleen niissä tilanteissa vielä monta astetta julmempia kun kirkolla ei alueella ollut merkittävää asemaa. Kirkko siis vähensi kolonialismin julmuutta, ei lisännyt sitä. Käännytys oli paha, mutta se oli julmaa riistoa ja ryöstelyä pienempi paha.
Kolonialismin suurimmat rikokset, kuten saksalaisten toteuttama 350,000 namibialaisen joukkomurha 1900-luvun alkupuolella, tai miljoonien murhaaminen pakkotyössä Belgian Kongossa eivät hakeneet oikeutustaan kristinuskosta.

Kun kristinusko hetkeksi menetti moraalisen ja ideologisen valta-asemansa 1700-luvun Ranskassa oli seurauksena luonnontilaista väkivaltaa ja mielettömyyttä. Kuka tahansa saattoi joutua giljotiiniin. Ideologit kuten Robespierre hallitsivat ideologian sijaan.
Tämä ei tarkoita, etteikö luokkakapina olisi ollut oikeutettu, mutta kun kuningattaret olivat kehottaneet kansaa syömään kakkuja, jos näillä ei ollut leipää, niin näiden sanojen suuria kriitikkoja olivat usein olleet kristityt vaikuttajat. Samassa hengessä kuin luostarit olivat keskiajalla olleet vainottujen turvapaikkoja, joihin feodaali-herrojen valta ja uskallus ei ylettänyt, samassa hengessä kuin munkit olivat keskiajalla hoitaneet sairaita usein oman terveytensä hinnalla, ja kirkot kantaneet vastuun köyhäinavusta.

Juutalaisten vaino on kristityn Euroopan suurin tahra Euroopan maaperällä, mutta ajoittaisista karkotuksista ja vainoista huolimatta, juutalaiset elivät keskiajan Euroopassa pitkiä aikoja rauhassa ja rinnan kristityn valtakulttuurin kanssa.

1900-luku osoitti, ettei kristinuskon suurelta osin poistuminen moraalisesta ja ideologisesta fabriikista, suinkaan poistanut ihmisestä ikävää taipumusta ihmisten jakamiseen sisä- ja ulkoryhmiksi, ja kykyä sellaiseen väkivaltaan, jota kristitty Eurooppa ei ollut todistanut edes uskonsodissaan aikana jolloin kristitty sisäryhmä oli hajonnut kahdeksi, katolilaiseksi ja protestanttiseksi. Eikä tämä johtunut vain aseistuksen muuttumisesta, kuten kymmeniä miljoonia armeijoineen murhanneeseen Tsingis-Khaniin vertaamalla käy selväksi.

Homoseksuaalienkaan vainot eivät ole edellyttäneet raamatullista innoitusta (esimerkkeinä mm. Neuvostoliitto, Kuuba sen tunnetuimman ohella). Päinvastoin esimerkiksi Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa kirkko, itsetutkiskelun perinnettään seuraten, on paitsi mukautunut kehitykseen, ollut 2000-luvulla myös yksi vähemmistöjen oikeuksien näkyviä puolestapuhujia.

Nykyajan valtakulttuuria hallitseva eksistentiaalinen tyhjiö, jota pyritään täyttämään kuluttamalla, kertakäyttöviihteellä, seksuaalisella hillittömyydellä, lööppijournalismilla, eläytymiskulttuurilla, poliittisilla ideologioilla, uususkonnollisuudella… ilmentää sekä ihmisen luontaista kaipuuta transsendenssiin että modernin länsimaalaisuuden kyvyttömyyttä täyttää kristinuskon jättämää henkistä tyhjiötä.

Kuten yksi merkittävimmistä nykyfilosofeista, Jürgen Habermas (itse ateisti) on asian tiivistänyt: Me olemme sivistyksestämme kaiken velkaa kristinuskolle.

Sivut

Kommentit (363)

Vierailija
surreal
Yhteenveto kristinuskon puolustukseksi julistavia ateisteja ja heidän historiattomia puolitotuuksiaan vastaan.
(Väärinymmärrysten välttämiseksi; olen itse ateisti. Tämä ei ole ’passiivisen’ ateismin kritiikki.)



Viestisihän on selvästi huumoria ja se toimii hyvin, itse tipahdin jo tässä vaiheessa

Tvomas
Seuraa 
Viestejä2371
Liittynyt24.3.2009

Koska kristinusko on noudattanut Jeesuksen opetuksia?

Mihin hävisi sivistys keskiajalla?

Kristinusko aiheutti Rooman rappion.

Kristinusko oli näkyvänä tekijänä Amerikan alkuperäisväestön tuhoamisessa.

Pakkoruotsi on yleissyövyttävä aine.

Vierailija
surreal
Skeptikko

Viestisihän on selvästi huumoria ja se toimii hyvin, itse tipahdin jo tässä vaiheessa



Kirjoitus on kirjoitettu vakavissaan.



Tuossa ilmeisesti viitattiin siihen, että "yhteenveto" ja 11000+ merkin viesti ei oikein sovi yhteen nettifoorumilla.

Tvomas
Seuraa 
Viestejä2371
Liittynyt24.3.2009

"He tuhosivat Rooman, he tuhosivat Euroopan, Amerikan, Aasian, Afrikan, he tuhosivat kaiken rauhan ja nyt he yrittävät peittää totuudeen väittämällä pelastaneensa Rooman, pelastaneensa Euroopan, Amerikan, Aasian, Afrikan, ja tuoneen ikuisen rauhan kaikkialle."

"Luterilaiset tuhosivat suomalaisia, ja kun Venäjä alkoi suomalaistaa Suomea poistamalla ruotsalaisten sortajien etuoikeudet, ruotsalaiset alkoivat väittää että Venäjä sortaa suomalaisia ja alkoivat esittää itseään Suomen kansallissankareina."

Pakkoruotsi on yleissyövyttävä aine.

Vierailija

Noin pitkää ja puisevaa tekstiä ei lue kukaan torkahtamatta. Otapa uudelleen se kohta buddhalaisuudesta - kyseinen uskonto elää ja voi hyvin. Ja on huomattavasti moraalisempi kuin kristinusko.

Vierailija

Inkvisitio oli katolisen kirkon instituutio, joka toimi sen määrittelemää harhaoppisuutta vastaan. Inkvisitio syntyi vuonna 1184, ja siitä muodostui kirkon pysyvä harhaoppisuutta vastustava instituutio.

Vuonna 1616 inkvisition asiantuntijat antoivat vastauksen väitteeseen, että Aurinko on liikkumaton ja maailmankaikkeuden keskus ja maa kiertää sitä, arvion että väite on typerä ja absurdi, ensimmäinen kohta harhaoppinen ja toinen uskossa väärä. Lausunnon perusteella Kopernikuksen De revolutionibus orbium coelestium lisättiin kiellettyjen kirjojen luetteloon.
Sama elin käsitteli 1633 Galileo Galilein tapauksen. Galilein esittämän teorian mukaan Maa kiersi Aurinkoa, eikä kirkko voinut hyväksyä tällaista käsitystä - tosin pitkälti siksi että Galilei heittäytyi härkäpäiseksi sanoen että tosiasian kieltävä olisi idiootti, millä hän loukkasi kaikkia, jopa häntä siihen asti vahvasti tukenutta kardinaali Bellarminia, joka oli inkvisition korkeimpia johtajia. Kirkko ei suinkaan vaatinut asian ehdotonta kieltämistä, vain sen esittämistä vahvistamattomana oletuksena, ei faktana.
Galilei perui lopulta väitteensä 22. kesäkuuta 1633, kuulustelun jälkeen.

Tällaisia tarinoita kristillisyyden historiasta voi jokainen lukea pilvin pimein, jotta kyllä kristinusko on hyvin merkittävä asia - valitettavasti vain negatiivisessa tarkoituksessaan.

surreal
Seuraa 
Viestejä978
Liittynyt10.11.2007
Tarkkailija

Tällaisia tarinoita kristillisyyden historiasta voi jokainen lukea pilvin pimein, jotta kyllä kristinusko on hyvin merkittävä asia - valitettavasti vain negatiivisessa tarkoituksessaan.




Kuten perustelin, niin tuollainen käsitys on historiaton. Se syntyy vertauksesta jonkinlaiseen täydellisyyden ihanteeseen - mitä kristinusko ei tietenkään täyttänyt - eikä vertauksesta ihmisen historian raadollisuuteen - mistä kristinusko nousee edukseen.

surreal
Seuraa 
Viestejä978
Liittynyt10.11.2007
Mette
Noin pitkää ja puisevaa tekstiä ei lue kukaan torkahtamatta. Otapa uudelleen se kohta buddhalaisuudesta - kyseinen uskonto elää ja voi hyvin. Ja on huomattavasti moraalisempi kuin kristinusko.



Buddhalaisuudessa on monia suuntauksia, sekä hyvää että huonoa. En tätä kieltänyt missään mielessä, eikä se ole kirjoituksen argumenttien kannalta keskeistä. Bertrand Russelille buddhalais-munkit olivat esimerkkitapaus uskonnon väärinkäyttämisestä ("mieluummin ideologian kuin ideologien armoilla"). Toki buddhalaisuudessa on ollut merkittävä rauhaa ja sisäistä tutkiskelua painottanut luonteensa. Buddhalaisuuden suuri heikkous oli historiallisesti sen hajanaisuus, ei voitu puhua samassa mielessä 'buddhalaisesta maailmasta' kuin kristitystä maailmasta.

Buddhalaisuus ei välttämättä ollut kristinuskoa moraalittomampaa, mutta sillä ei ollut edellytyksiä synnyttää ja ylläpitää vastaavaa laajempaa sisäryhmää kuin millainen kristitystä Euroopasta muodostui, ja mikä mahdollisti kehityksen suhteellisen stabiiliuden ja jatkuvuuden.

Vierailija
surreal
(Väärinymmärrysten välttämiseksi; olen itse ateisti. Tämä ei ole ’passiivisen’ ateismin kritiikki.)

Huomaatko minkä virheen teit heti alkuunsa? Kun aloitat jaarittelusi heti ilmiselvällä valheella, on vaikea kiinnostua juttusi jatkostakaan. Joskin on ilmiselvää, että täyttä propagandistista hevonkukkuahan se on, joten en menettänyt mitään lopettaessani lukemisen pian valheellisen väittämäsi jälkeen. Yritä toki uudelleen, ehkäpä varmistat taivaspaikkasi näillä käännytysyrityksillä (epäilenpä).

Vierailija

Niin kristityt keskenään kuin eri uskovaiset välillään ovat käyneet julmia uskonsotia tuhansien vuosien ajan. Kristittyjen erityiskunniana ovat olleet katoliset inkvisitiolaitos ja noitaroviot, joista viralliset ja katoliset evankelisluterilaiset papit nykyisin mieluummin vaikenevat.

On jokseenkin paradoksaalista se, että surreal kehtaa täällä kirjoittaa:
"Kuten perustelin, niin tuollainen käsitys on historiaton. Se syntyy vertauksesta jonkinlaiseen täydellisyyden ihanteeseen - mitä kristinusko ei tietenkään täyttänyt - eikä vertauksesta ihmisen historian raadollisuuteen - mistä kristinusko nousee edukseen.

Tvomas
Seuraa 
Viestejä2371
Liittynyt24.3.2009
surreal
sillä ei ollut edellytyksiä synnyttää ja ylläpitää vastaavaa laajempaa sisäryhmää kuin millainen kristitystä Euroopasta muodostui, ja mikä mahdollisti kehityksen suhteellisen stabiiliuden ja jatkuvuuden.

Voi voi. Tuhoamisella, tappamisella ja alistamisella mahdollistettu stabililoitu jatkuva kehitys mikä huipentui Kolmanteen valtakuntaan.

Pakkoruotsi on yleissyövyttävä aine.

surreal
Seuraa 
Viestejä978
Liittynyt10.11.2007
Tarkkailija
Niin kristityt keskenään kuin eri uskovaiset välillään ovat käyneet julmia uskonsotia tuhansien vuosien ajan. Kristittyjen erityiskunniana ovat olleet katoliset inkvisitiolaitos ja noitaroviot, joista viralliset ja katoliset evankelisluterilaiset papit nykyisin mieluummin vaikenevat.



Eivät ne olleet mitenkään erityinen kristitty piirre. Onko sinulla käsitystä esimerkiksi noituudesta animistisessa Afrikassa? Hindulaisessa Intiassa (ja kuinka heitä kohdeltiin)?
Yleisemmin yhteisön normeille uhaksi koettujen yksilöiden kohtelusta? Piirre on universaali.
Kristitty Eurooppa etääntyi asteittain tuosta ilmiöstä itsetutkailun kautta.

Sinun pitää ymmärtää, hahmottaa luonnontilan ja humanismin ihanteiden välinen kehitys, ja kristinuskon asettuminen tämän kehityksen janalle, jotta voit arvioida kristinuskoa historiallisessa ja suhteellisessa konktestissaan.
Tämä arvio, mikä edellyttää historian, filosofian ja ihmisluontoa käsittelevien tieteiden lukemista, nostaa kristinuskon esille edukseen historian laajassa mitassa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat