Suomen saamelaislainat?

Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Uudessa Tiede-lehdessä Kaisa Häkkinen kertoo "Ruska"-sanasta. (s. 15) Samalla hän tulee maininneeksi, että saamen sukuisia lainasanoja on suomessa nelisenkymmentä. Nyt kiinnostaisi, että mitä ne ruskan ohella ovat?

Kahlata, kenttä, nuotio, anastaa, ronkkia, puoska, kakara, kurki, ruska, kaamos, jänkä, tokka ja tunturi on nyt kasassa. Vielä puuttuu siis se kolmisenkymmentä. Eli onks tiatoo?

Hämmentää.

Sivut

Kommentit (60)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

No tuota listaa ei päässy ko muutaman sanan , niin heti oli virhe. Ahkiojon vetohihnako makamistens jukko ?

Kaikkeja sitä kuuleeki, ahkijon vetohihna on vuotturaippa,ja sillä siisti. Senvuoksi son sitä ko vuottella on seurata ,ja
ahkijo ylhens seuraa porova nahkahihnoista punotun
raipan välityksellä, jonka toinen pää on kiinni poron valjhaissa , ja toinen pulkan eli ahkijon keulassa.
Viskakkaa se jukkona helekuthin ja pankaa vuotturaippa tilalle.

Tiijjä sitte kannattako tuota listaa ees eemmäs vilkuilla.

Ei ihan saamelaisilta sanoilta kaikki tuntunhet.

Vierailija
Vatkain
Uudessa Tiede-lehdessä Kaisa Häkkinen kertoo "Ruska"-sanasta. (s. 15) Samalla hän tulee maininneeksi, että saamen sukuisia lainasanoja on suomessa nelisenkymmentä. Nyt kiinnostaisi, että mitä ne ruskan ohella ovat?

Kahlata, kenttä, nuotio, anastaa, ronkkia, puoska, kakara, kurki, ruska, kaamos, jänkä, tokka ja tunturi on nyt kasassa. Vielä puuttuu siis se kolmisenkymmentä. Eli onks tiatoo?




nuotio: val(a)kea
kakara : labci, labced : lapsi, lapset (ala-mi-§-im-ala)
tunt(ur)i : (t.rade m.ark) monti, mount(ain)

tuntuuri : munmuuri

Vierailija

Saamelaislainasanat ovat mielenkiintoisia, mutta vieläkin kiintoisempia ovat paikannimiin jääneet lainatsanat ennen saamelaisten ja suomalaisten vaikutusta, jostain aivan tuntemattomasta kielestä tuhansien vuosien takaa.

Muutamia sanoja mitä tiedän on saimaa, päijänne, suo

Vierailija
Vatkain
Uudessa Tiede-lehdessä Kaisa Häkkinen kertoo "Ruska"-sanasta. (s. 15) Samalla hän tulee maininneeksi, että saamen sukuisia lainasanoja on suomessa nelisenkymmentä. Nyt kiinnostaisi, että mitä ne ruskan ohella ovat?

Kahlata, kenttä, nuotio, anastaa, ronkkia, puoska, kakara, kurki, ruska, kaamos, jänkä, tokka ja tunturi on nyt kasassa. Vielä puuttuu siis se kolmisenkymmentä. Eli onks tiatoo?




Phony
Olisko noita tuolla lisää: http://www.netti.fi/~akaskoul/lapinsan.htm

Edit: Tämän ketjun paikka voisi olla tuolla yläkerran puolella. Nostan sen sinne ja jätän "varjon" tänne. Löytävät lehti-ihmesen sitten siitä.




Balttilainoja tässä ovat ainakin "haasia" (ṥasinys), hihna (ṥikṥna), lovi (lovys) ja taivas (Deivas, Dievas), lohi (luossa) (laṥiṥe). Myös "linkka" voi olla sitä, sillä "slinkti...slenka...slinko" = virrata (nopeasti), ja tästä "slenkstis" = matala jyrkkä vesiputos, kynnys (joessa). Olen tätä esittänyt Längelmäveden mahdolliseksi etymologiaksi, samoin "Sarsan" etymologiaksi "sardzea", etuvartiota, vartiopaikkaa, sillanpääasemaa.

post1014174.html?hilit=slenkstis#p1014174

post1042501.html?hilit=sardze#p1042501

Eipä ole tässä listassa "ruskaa" (ei pakkasessa eikä muutenkaan...), eikä sana ilmeisestikään ole saameperäinen vaan liittyy laajaan baltoslaavilaiseen sanaperheeseen, joka alun perin tarkoittaa verta (ven. "ruda") takoittaen myös punamultaväriainetta (rautaoksidia) ja järvimalmia (myös liett. ruda, adj. "ruda(s)" = ruskea).

Muinaisella neutrisubstantiivin päätteellä saadaa samasta juuresta "ruduo", mon. "rudenys" = "syksy", josta adj. "rudeninis" = "syksyinen".

Edelleen sanasta tulee ven. "rža(vnitsa)" = "ruoste" = liett. "rūdys", adj. "rudinis" = ruosteinen.

Punainen on selvästi ollut ainakin balteille surun, verenvuodatuksen ja kuoleman, ja syksyn väri, kun se pohjoisemmille on ollut ilon väri.
Surun väriä ei ole suosittu esimerkiksi koristeena. Punamultaa on käytetty myös hautauksissa, ja missä niin on tehty täällä päin, siinä todennäköisesti on ollut kysymys baltoslaaveista.

Liettuaksi "rauda" = itku, parku, suru, valitus, itkuvirsi. Sana raudona(s), jotvingiksi "raudainan" on kuitenkin "punainen".
"Raudoti...rauda...raudojo" = itkeä, parkua, valittaa.

Jotvingiksi:

http://www.suduva.com/virdainas/

" rauda = lamentation, dirge
raudainan = rust colored
raudot = to lament (Inf)
"
Latvia-englanti:
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... &q=&h=2989
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... tua-latvia
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... &q=&h=2762

Sanan taustalla lienee kaksi niin ikään kauempaa samaa kantaa olevaa verbiä merkityksissä "punertaa, punata, rusehtaa, ruskettaa" sekä "musrskata, rusentaa, rouhia":

post1012177.html?hilit=rauda#p1012177

" 6. Sitten on vielä pari, joissa kuitenkin täytyy olettaa kantabalttiin nykyisen tavallisen s:n tilalle:

"rausti...rausia...rausė" = kaivaa, penkoa, rouhia, louhia, rusentaa, murentaa, erityisesti jos vanhempi muoto olisikin "rauṥti",
.....

Tähä liittyy samaa taustaa oleva sana

"rausti...rausta...raudo" = rusehtaa, punertaa, josta tulee "raudonas" = "punainen" "

Saamen balttilainat, joita jotkut luuevat germaanilainoiksi:

post1004629.html?hilit=johtajaporo#p1004629

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Onhan nuita lainasanoja ajalta ennen saamelaisia, ja suomalaisia.

Pallas= Voimakas ,tai mahtava ,, Ounas Levi , tiijjä sitte mitä nuokki merkkaavat?

Niinko sitte myös Ruka= susi !
Marras= kuolema , kalma!
Viima = tuuli ! Himmerik = useitten tunturien korkeimman laen nimitys ! Kravi = ojan tai kaivanto !
Karhakka = pieni puu usein kitukasvunen !
Kaalo = pimeä ja kylmä !
Kika ,Kami = pieni lumipaakku !
Könnö = tiukkaan kääritty heinäkasa !
Kortto , Kortota (panna kortto) = Kirottu , kirota noitua pahaa toisen päälle.
Kisura = pieni vaivanen !
Nila , Nilan aika = aika alkukesästä jollin puitten parkki on löyhässä, tai lähes irti joillaki puulajeilla !
Ohta = kahdeksan 8 !

Onhan nuita lainasanoja "entisiltä" niin Saamessa kuin suomenkielessäki.Piruko ne jaksaa yhelläkertaa kaikki muistaa ?

Vierailija

[size=85:17qtncvi]

Aslak
No tuota listaa ei päässy ko muutaman sanan , niin heti oli virhe. Ahkiojon vetohihnako makamistens jukko ?
Kaikkeja sitä kuuleeki, ahkijon vetohihna on vuotturaippa,ja sillä siisti. Senvuoksi son sitä ko vuottella on seurata ,ja
ahkijo ylhens seuraa porova nahkahihnoista punotun
raipan välityksellä, jonka toinen pää on kiinni poron valjhaissa , ja toinen pulkan eli ahkijon keulassa.
Viskakkaa se jukkona helekuthin ja pankaa vuotturaippa tilalle.

Tiijjä sitte kannattako tuota listaa ees eemmäs vilkuilla.

Ei ihan saamelaisilta sanoilta kaikki tuntunhet.

[/size:17qtncvi]Koska näyttäis siltä, että olet ainakin lappilainen [size=85:17qtncvi](murteesta päätellen), [/size:17qtncvi]niin kerropa sanan seita alkuperä. Sehän on saamelaisten oma joku uhrikivi tms. Mutta mistä tuo sana oikein tulee? Seita. Täällähän on asiasta jotain, mutta ei alkuperää http://fi.wikipedia.org/wiki/Seita

Sitten olen myös kuullut, että sanaa karhu ei saisi saamelaiskulttuurissa mainita. Käytetään jotain metsänherra tms. sanoja. Miksi? Tulevatko mm. samat merkitykset mm. otso, kontio, mesikämmen jne. juuri saamenkielestä.

Vierailija
Ketku
Koska näyttäis siltä, että olet ainakin lappilainen (murteesta päätellen), niin kerropa sanan seita alkuperä. Sehän on saamelaisten oma joku uhrikivi tms. Mutta mistä tuo sana oikein tulee? Seita.

Kun "sivistystä ja kristinuskoa" levtettiin pohjoisen kansoille, raamatun laissa kiellettyjä krusifikseja ei ollut tarpeeksi, ja ei ollut vielä kirkkoja missä kirkonmenoja pitää -ne pidettiin ulkosalla. Eli valittiin kivi tai puu joka jossain määrin muistutti krusifiksiä; se on seita. Siitä sitten on ajan ja propagandan myötä tullut "pakanallinen kansaperinne".

SEITA : SEITA <(trade mark, vaiha merkkiä)> AMIES

Laki:
" Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni. "

Vierailija
Matti E Simonaho
Ketku
Koska näyttäis siltä, että olet ainakin lappilainen (murteesta päätellen), niin kerropa sanan seita alkuperä. Sehän on saamelaisten oma joku uhrikivi tms. Mutta mistä tuo sana oikein tulee? Seita.

Kun "sivistystä ja kristinuskoa" levtettiin pohjoisen kansoille, raamatun laissa kiellettyjä krusifikseja ei ollut tarpeeksi, ja ei ollut vielä kirkkoja missä kirkonmenoja pitää -ne pidettiin ulkosalla. Eli valittiin kivi tai puu joka jossain määrin muistutti krusifiksiä; se on seita. Siitä sitten on ajan ja propagandan myötä tullut "pakanallinen kansaperinne".

SEITA : SEITA <(trade mark, vaiha merkkiä)> AMIES

Laki:
" Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni. "

Sinähän se olet varsinainen shamaani. Mistä se sana on kotoisin? Lapin noitia joskus on kutsuttu tuolla nimityksellä. Joitain sieniukkoja kait.
Et muuten selittänyt sanan seita alkuperää. Kiersit kysymykseni. Kerroit kyllä sen merkityksen, mutta et maininnut sanaa hiisi tässä yhteydessä.

Lisäkysymys: Mistä tuo "laki" on peräisin. En löytänyt sitä finlexistä?

Vierailija
Ketku
Sinähän se olet varsinainen shamaani. Mistä se sana on kotoisin? Lapin noitia joskus on kutsuttu tuolla nimityksellä.



SHAMAN on sama kuin SAAMELAINEN. "pakana", "noita" y m v ovat rasistisia käsityksiä ja kuuluu samaan uskottavaan historiaan kuin "alempiarvoinen rotu".

Ketku
Et muuten selittänyt sanan seita alkuperää. Kiersit kysymykseni. Kerroit kyllä sen merkityksen, mutta et maininnut sanaa hiisi tässä yhteydessä.

"SeitA" alkuperäiseltä merkitykseltään on kaikki elävä luonnossa, jonka "puutarhurina" on AmieS.

Ketku
Lisäkysymys: Mistä tuo "laki" on peräisin. En löytänyt sitä finlexistä?



Se on vanhemmasta Finlexistä, eli Raamatusta, ja on ollut voimassa muutama tuhat vuotta kirjoitetussa muodossa, mutta muutama miljoona vuotta sanallisessa.

Vierailija

Matti E Simonaho
Kiitos vastauksestasi, joka olikin kaiken kattava. Tosin Limingan soilta ne kuravedet tulevat aina Vantaanjokeen asti.

Noita seitatakiviä, uhrikiviä, paikkoja on muuten paljon etelämmässäkin kuin Pudasjärvellä. Eihän saamelaiskansat olleet kuitenkaan siellä jääkauden aikana piilossa luolissaan, joissa shamaanit noitarumpujaan rummutelivat. Eihän?

Ovatko saamelaiset oma heimonsa, kuten ovat karjalaiset, hämäläiset jne. Tosin eihän tämän ketjun tarkoitus ole selvittää sukujuuria, vaan sanoja saamelaiskulttuurista.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat