veden kyky sitoa/luovuttaa kaasuja?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vesihän sitoo kaasuja. Esimerkiksi kattila hellalla: ennen kiehumista vedestä irtoaa pieninä kuplina ns. irtohappea. Mutta mitä tämä "irtohappi" oikeastaan on? veteen liuennutta ilmaako? (typpi-happi, jne seosta) vai pelkkää happeako?? hapen kiehumispistehän on paljon alempana.

Sitten toinen juttu. Vesi sitoo myös hiilidioksidia. Käytännön esimerkkinä vaikkapa limsapullo, ja limonaadi, josta irtoaa monta litraa CO2:ta, varsinkin jos lämpötila nousee.

Onko nyt niin, että eri kaasut irtoaa vedestä eri lämpötiloissa? Muistelen, jotta joku ilmastotiedote kehui CO2:n irtoavan merestä takaisin ilmakehään kun lämpötila maapallolla nousee. Mutta ilmasto ei ole nyt tämän jutun pääasia. Onko jossain jotain taulukkoa/tietoa näistä veden ominaisuuksista?

Kommentit (4)

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009

Tuossahan noita olisi. Eri kaasuja liukenee veteen eri määriä eri lämpötiloissa.
Epäilisin että irtohappesi on suureksi osaksi paikallisen kiehumisen pohjalla synnyttämää vesihöyryä — lämpötila ei ole aivan tasainen jo kattilankin kokoisessa vesimassassa. Mutta kyllä sitä liennutta happea ja typpeäkin karkaa.
Hiilidioksidi on saatu liuoitettua limsaan paineen alla. Tämän tasapainoreaktion paluu normaalitilaan on sen verran hidas prosessi, että eräs Ollikin yllättyi.

Vierailija

limonaadi, kerran hömppäsin lämpimästä pullosta cokista. Ja kauhea kuohuminen suussa ja nielussa. Nenästäkin sitä lenti. Meinasin tukehtua.. Tuntematon tyyppi sitten seisoi siinä vieressä ja uteliaana tuli liki 10 sentin päähän tuijottamaan silmät selällään: Tuleeko sitä ulos myös korvistakin? meinasin tukehtua uudelleen, limsan sekaiseen nauruun..

No, joo. kiitti linkistä. Selvisi aika paljon. Oletin nuo käyrät jyrkemmiksi ja enemmän erilaisiksi eri kaasuille. Jotenkin minulla on ollut sellainen käsitys, että jossain 90 asteen päälle mentäessä, ennen 100`C kaasujen irtoaminen tapahtuu vuimakkaammin.

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009

Voisimpa itse esittää viisaammille kysymyksen:
Miten helium ja argon liukenevat veteen? Nehän ovat jalokaasuina hyvin inerttejä kaasuja, eivätkä juuri muodosta yhdisteitä — helium ainakaan. Liukenevatko nämä muodostaen joitakin sidoksia vesimolekyylien kanssa, kuten aineilla liuetessaan yleensä on tapana, vai onko kyse silkasta diffuusiosta vesifaasin sekaan ilman merkittäviä sähköisiä nettovuorovaikutuksia?

Uusimmat

Suosituimmat