Kiihtyvyys

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

3 500 000 000 G

Ei sen enempää tällä kertaa. Kuvastaa sitä, millainen rasitus kappaleeseen syntyy, kun se sinkaistaan 1400 metrin matkalla nollasta 7000 kilsaan sekunnissa. Materiaali: terästä, kovametalleita ja mitä vaan mikä A) painaa paljon ja B) kestää(kasassa sekä ilmakehän ilmanvastuksen kuumuuden).

Kysymys periaatteessa kuuluu: kestääkö? Kestääkö mikään?

Jos laskin oikein, nopeahko kiväärinluoti lähtee 0.4m piipusta 1km/s nopeuteen, kohdistuu luotiin 2 500 000 G. Tuossa esittämässäni luvussa vaan harmillisesti on tuhatkertainen kiihtyvyys..

Kommentit (5)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Bushmaster
3 500 000 000 G

Ei sen enempää tällä kertaa. Kuvastaa sitä, millainen rasitus kappaleeseen syntyy, kun se sinkaistaan 1400 metrin matkalla nollasta 7000 kilsaan sekunnissa.




Eiköhän sen kokoinen hitu kestä mitä vain, jolle tuollainen kiihdytys on mahdollista tehdä. TV:n kuvaputkessa elektronit kiihtyvät noin 90000 km:n sekuntinopeuteen (25 keV) 30 sentin matkalla, eli keskimäärin 1,5E15 g:n kiihtyvyydellä ilman rikkoutumisongelmia.

kestää(kasassa sekä ilmakehän ilmanvastuksen kuumuuden).



Mikään materiaali ei kestä mikrosekuntiakaan ilmakehän kitkaa 7000 km/s vaihdissa.

Vierailija

Eipä sen paljon enempää tarvitsekaan kestää. Tässä vaiheessa ammus olisi jo ylemmässä alailmakehässä ja 3 teratonnin vapautuminen 10 kilsan korkeudessa pitänee huolen lopusta.

Elektronit ovat tosin vähän eri juttu kuin ferromagneettinen metallinen kappale. Teoriassa näin voimakkaan raidetykin rakentaminen on mahdollista, jos ei oteta huomioon materiaali- teknologia- ja resurssitarvetta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Bushmaster
Teoriassa näin voimakkaan raidetykin rakentaminen on mahdollista, jos ei oteta huomioon materiaali- teknologia- ja resurssitarvetta.



No miksi nuo asiat pitää huomoida ammuksen kestoa pohdittaessa, jos ei niillä ole väliä aseessa? Kyllähän se tuolla asenteella kestää, kun vain tehdään tarpeeksi vahvasta aineesta. Jätetään vielä suhteellisuusteoria huomioimatta ja ammutaan se saman tien miljoona kilometriä sekunnissa, niin on varmaan kovempi pyssy kuin naapurilla.

Vierailija

Ylivalonnopeudella jos sen ampuu niin syntyy kausaliteettiongelmia ja pahimmillaan voi aika-avaruuteen tulla repeämä, ellei ammuksen ympärille muodosteta singulariteettia.

Jos ei fysiikan lakeja yritä edes myötäillä niin tulee kauheaa sekasotkua. Kaikkihan sen tietää että elokuvissa planeetan painoiset avaruusasemat suihkivat menemään 100-miljoonakertaisella valonnopeudella, mutta silti ne on kannattavampaa tuhota konventionaalisilla räjähteillä sen sijaan että moiskauttaisi kylkeen pari 30-tonnista hävittäjää. Energiaa tuollaisesta mällistä vapautuisi 1.35e+37 J eli pienen supernovan verran

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009
Neutroni
Bushmaster
3 500 000 000 G

Ei sen enempää tällä kertaa. Kuvastaa sitä, millainen rasitus kappaleeseen syntyy, kun se sinkaistaan 1400 metrin matkalla nollasta 7000 kilsaan sekunnissa.




Eiköhän sen kokoinen hitu kestä mitä vain, jolle tuollainen kiihdytys on mahdollista tehdä. TV:n kuvaputkessa elektronit kiihtyvät noin 90000 km:n sekuntinopeuteen (25 keV) 30 sentin matkalla, eli keskimäärin 1,5E15 g:n kiihtyvyydellä ilman rikkoutumisongelmia.
Makroskooppisilla kappaleilla taitaa rakenne antaa periksi, koska niitä kiihdytettäessä yleensä kohdistetaan kappaleen pintaan äkillinen paine. Sen kasvu on niin nopea, että uloimmat kerrokset kiihtyvät liian nopeasti sisempiä päin. Aineen sidokset voivat puristua niin paljon kasaan, että ulkoisen voiman hellittäessä ne katkeavat. Voivat toki katketa ulompien kerrosten työntyessä sisempien läpi ja lomitse.
Yksittäisillä molekyyleillä tai jopa alkeishiukkasilla sidosvoimakkuudet ovat aivan toista luokkaa suhteutettuna niiden kokoon. Protonin repiminen hajalle voimakkaalla sähkö- tai magneettikentällä ei kuulosta helpolta. U- ja d-kvarkkien varausero ei paljoa hetkauta vahvan vuorovaikutuksen rinnalla.
Molekyyleillä ja nukleoneilla vaaditaan samaten tarkka suurienerginen osuma niiden hajoittamiseen.

Uusimmat

Suosituimmat