Maanmittaustekniikan aihe

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Siirtokylä perustetaan emäkylän maille. Tästä oli säännös vuoden 1734 laissa ja tämä merkitsee sitä, että minkä tahansa kylän maille saattoi perustaa siirtokylän. Siirtokylä sai puolet manttaalin edustamasta määrästä maita ja vesiä ( jos oli rannassa maat ) emäkylän maista ja vesistä. Emäkylä puolestaan oli saanut dekalaratiivisesti manttaalin perusteella tietyn kertoimen mukaan valtakunnassa yhtenevästi maita ja vesiä.

Tontti on kylä. Kylällä on sen maat ja vedet. On siis tontii eli kylä ja sen maat ja vedet. Nämä juridiset oliot on ikivanhan ruotsalais-suomalaisen oikeusjärjestyksen mukaan esitetty oikeudessamme. Ennen Isojakoa erotettiin kylille maat ja osin myös vedet ja niiden rajat käytiin. Kylän rajat olivat tontin rajoja. Kukin kylä sai tietyn määrän maiden ( osin erotus tapahtui myös vesillä rajankäynteineen ) arvosta etuutta eli maita manttaalin suuruudesta riippuen. Sitten tontti eli kylä jaettiin eli sijoitettiin maa-alueilla hajalleen ja kullekkin syntyneelle entisen kaltaiselle juridiselle oliolle jaettiin ja erotettiin maita näiden syntyneiden jurdisten yksiköiden manttaalin mukaan. Mitä syntyy jurdisesti kun kylä jeataan. On kyse esineen jaosta, jolloin alkuperäisen esineen juridinen olemus säilyy. Näin ollen Isojaon jakotulos on uusien kylien synty, kooltaan vain paljon pienenmpiä, yleensä yhden talon käsittäviä. Uudet kylät saivat maansa ( ja vetensä jos jaettiin ) manttaalin mukaan sen suurudesta riippuen. Mutta siirtokylälainsäädäntö säilyi. Näin ollen Isojaoessa syntyneen kylän maille saattoi perustaa siirtokylän koska kyseessä kylän maita vaikka paljon pienmmän yksikön toki. Sittemmin Isojaossa syntyneitä kyliä jaetiin eli perustettiin tontin paikka muualle pienemmissä yksiköissä maiden osalta. Mutta olisi tullut tontin saada manttaaliksen yksi ja maita sen mukaan erottaa...

Kommentit (7)

Vierailija

Eduskunta kumosi siirtokyläsäännökset vasta 2000-lla, joten aivan tavallisen maatilan, jotka olivat siis kyliä ja sen maita, maille olisi yhä saanut perustaa siirtokylän. Onkohan Eduskunta ymmärtänyt asiasta aiemmin mitään ja aika vaivihkaa säännös kumotiin sekä tuskin silloinkaan ymmärrettiin säännöksen merkitystä. Tarkastelen säännöksen merkitystä vesialueilla jos asiasta syntyy keskustelua. Juttu on aika hämmentävä. Vesialueiden osalta todettakoon, että ruotsalais-suomalaisen oikeusjärjestyksen mukaan rannan omistaja sai veden. Siis kylän maat jos olivat rannassa syntyi siitä oikeus veteen. Huvilatontti on Jakolain mukaan tila eli sillä on kylä ja maat, joten se saa vettä rannan omistuksen perusteella eikä ainoastaan emätilan osuudesta lohkomisessa luovuttamalla.

Spegla007 eli Pekka Arola, DI

Vierailija

Toivoisin, että syntyy keksustelua siitä kuinka Eduskunta riisti maaseudun asuttajalta siirtokylän perustamisoikeuden poiston yhteydessä oikeudet Suomen maiden ja vesien etuuksien nautintaan. Siirtokylän perustamsioikeus kuului tavalliselle asuttajalle joksi saattoi ryhtyä kuka tahansa. Ilmeisesti täytyi kuitenkin olla täysi-ikäinen.

Tutkiessani asiaa Teknillisellä korkeakoululla 1990-luvun alussa ilmeni mm se, että kiinteistöopin opetus oli sen historian ja nykytilankin osalta siinä määrin virheellistä, että se oli osittain tieteeksi kelpaamatonta. Sain tukea näkemyksilleni Talousoikeuden oppituolista samasta tiedeyhteisöstä. En tiedä kuinka asiat ovat nykyään tuossa tiedeyhteisössä.

Spegla007 eli Pekka Arola, DI ( maanmittaus )

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10648
Liittynyt16.3.2005

Lainaus:
"Eduskunta riisti maaseudun asuttajalta siirtokylän perustamisoikeuden poiston yhteydessä oikeudet Suomen maiden ja vesien etuuksien nautintaan."

Voivoisentään. Joskus 1800-luvulla ei tarvittu mitään lupia ydinvoimalaitoksen rakentamiseen. Nykyään voimalaitoksen kuin voimalaitoksen rakentaminen on melkoisen kikkailun takana. Joskus 1960-luvulla saattoi kanniskella puukkoa mukanaan häissä ja hautajaisissa ja kadulla. Senkin oikeuden on Eduskunta vienyt. Karmeaa, mihin Eduskunta noin vain pystyy.

Lainaus:
"Vesialueiden osalta todettakoon, että ruotsalais-suomalaisen oikeusjärjestyksen mukaan rannan omistaja sai veden."

"Huvilatontti on Jakolain mukaan tila eli sillä on kylä ja maat, joten se saa vettä rannan omistuksen perusteella eikä ainoastaan emätilan osuudesta lohkomisessa luovuttamalla."

???

Onko ranta joku kiinteistö, jonka voi omistaa? Siis jossakin olisi rantaviiva, joka olisi jokin täsmälleen määriteltävissä oleva olio? Miten kävisi, kun vedenpinnan korkeus muuttuisi? Siirtyisikö kyseinen rantaviiva-kiinteistö jonnekin muualle, vai pysyisikö se paikallaan?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
o_turunen

Onko ranta joku kiinteistö, jonka voi omistaa? Siis jossakin olisi rantaviiva, joka olisi jokin täsmälleen määriteltävissä oleva olio? Miten kävisi, kun vedenpinnan korkeus muuttuisi? Siirtyisikö kyseinen rantaviiva-kiinteistö jonnekin muualle, vai pysyisikö se paikallaan?



Kyllä juridinen ranta määritellään täsmällisesti, suunnilleen kai keskimääräiseen korkeuteen. Jos maa nousee, mikä on rannikoillamme tavallista, rantatontin omistajalla on oikeus ostaa paljastunut vesialue tämän omistajalta, joten ranta säilyy aina tontilla. Siitä kuitenkin joutuu maksamaan rantatontin neliöhinnan. Käytännössä tuollaisissa paikoissa suoritetaan muutaman kymmenen vuoden välein joku juridinen toimitus, jossa määrätään uudet rajat ja vesialueiden omistajat keräävät sievoisen tilin rantojen omistajilta.

Kyllä nyt ottaa päähän, kun ei enää saa perutaa siirtokylää. Olen aina haaveillut omasta siirtokylästä. En tosin tuon perusteella saanut selvää, miten se erooa määräalan erottamisesta tai lohkomiseta (en tunne täsmällisesti kiinteistöjuridiikan termejä), joilla kiinteistön voi jakaa osiin.

Vierailija

Todettakoon, että lohkomisessa nykyään kauppakirjaan sen karttaliitteelle merkitty alue ( määräala ) myydään ja tämä perinteiesesti on erotettu emätilan ( nyk. emäkiinteistö ) alueesta. Maasta on siis joutunut maksamaan. Entisaikaan myytiin manttaalia ja erikeeen selitettiin mihin tämä alue sijoittuu ja silloin manttaalista maksettiin. On kuitenkin huomattava, että lohkomisessa tai muussa toimituksessa olisi perustettava siirtokylä ja silloin erotetaan uudelle kylälle maata puolet sille asetettavan manttaalin määrän mukaan. Eikä siitä maasta tarvitse maksaa mitään, joka siirtokyläsäännösten mukaan erotetaan siirtokylälle. Näin ollen 2000-lle asti olisi voinut perustaa siirtokylän "isännän maille" mitään lupaa kysymättä kunhan vain olisi kyse asuttamisesta. Tämä olisi voinut johtaa konflikteihen koska maanomituksesta on varsin luutuneita käsitteitä maiden omistajilla. Siirtokyläsäännös on kuninkaan asuttamisen turvaamiseksi antama säännös ja sillä pyrittiin turvaamaan maattoman väestön oikeuksia, mutta jostain kumman syystä säännös hautautui asutus- ja maanmittausviranomaisilta.

Spegla007

Vierailija

Kun sanon, että siirtokylälle erotetaan maita puolet manttaalin edellyttämästä määrästä tarkoittaa tämä sitä, että manttaalin mukaan saa tietyllä kertoimella tietyn määrän maita. Verrattuna tavalliseen kylään maata saa kuitenkin vain puolet. Jos siirtokylä sijoituu pieneen kylään ( taloon, tilaan siis ) niin niukkuutta jaetaan pääkylän ja siirtokylän kesken.

Maanimittauslaitoksella ei tunnu olevan mitään käsitystä näiden säännösten merkityksestä maankamaran vallinalle.

Spegla007

Uusimmat

Suosituimmat