Kannattaako tunnustaa jos pettää?

Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Pettämisestä keskustellaan. Ja lähinnä siitä että kannattaako tunnustaa jos pettää? Haluaako kumppani kuulla tapauksesta ja mitkä ovat petetyksi tulleen tunnot kun pettäminen on tullut ilmi? Sovitaan tämän ketjun lähtökohdaksi se, että pettäminen on väärin aina jos kyseessä ei ole ns. vapaa suhde.

Pettämällä kumppaniaan pettää... Niin mitä pettää? Ainakin antamansa lupauksen siitä, että on sen toisen kanssa. Ehkä kyse on myös siitä, että vaikka kestäisi ja hyväksyisi ajatuksen omasta rakkaastaan toisen kanssa sängyssä ei saata ajatella sitä, että oma kulta on mielummin jonkun toisen kanssa. Joku muu tulee siis valituksi seksikumppaniksi ennen itseä. Ja tämän valinnan tekee henkilö, joka sanoo rakastavansa juuri itseä. Ylpeys siis kolahtaa.

Kuinka arvelet itse suhtautuvasi jos saat kuulla tulleesi petetyksi? Kuinka olet suhtautunut kun olet saanut kuulla asiasta? Mikä saa parin pysymään yhdessä vielä pettämisen jälkeenkin? Haluaisitko kuulla asiasta, tietohan lisää tuskaa.

Miksi jättäisit kertomatta että olet pettänyt? Pelkäisisitkö parisuhteesi puolesta? Pystyisitkö kestämään omatuntosi kolkutuksen? Kolkuttaisiko se? Kuinka selviät siitä tunteesta?

Missä tilanteessa voisit kuvitella ajautuvasi pettäjäksi? Miksi pettäisit ennen kuin katkaisisit suhteen? Ja tämän voi jokainen ajatella omalle kohalleen ilman mitään hurskasteluja "en ikinä pettäs!" Elämä vaan ei mene niin, ja meistä puolet on jo pettänyt kumppaniaan, itseni mukaan lukien.

Sanotaan, että jos tulee petetyksi niin se on kerrasta poikki. Itselläni oli sama periaate. En halua kuullakaan miehestä, jonka vietti vetää muualle! Toisin kävi oikeassa elämässä... Periaate oli kaunis, hyvä ja kunnioitettava, mutta oikea elämä vei voiton periaatteesta ja olen antanut kahdesti pettämisen anteeksi (eri miehille, ei munkaan kohalla erehytä ku kerran!) Mutta miksi ja missä tilanteissa sinun periaatteesi saattaisi rakoilla? Rakkauden vuoksi? Lasten tähden?

Voiko pettämistä/pettämisellä uhkailua/pettämättä jättämistä käyttää parisuhteessa aseena?

Jos epäilee pettämistä, niin kannattaako asiaa silloin udella ja kaivella? Paljonko töitä olisit valmis tekemään, jotta kumppanisi pettäminen ei paljastuisi? Siis tilanteessa jossa epäilet että kumppanisi on pettänyt sinua. Mitä tekisit status quon eteen?

Onko eroa sillä milloin pettää ja kenen kanssa? Onko yksittäinen kännihairahdus eri asia kuin ihastumisen kautta syrjähyppyyn johtanut pettäminen? Mitä muita "lieventäviä seikkoja" voisi olla?

Pettäminen ja petetyksi joutuminen eivät ole parisuhteen vaikein ja vakavin asia? Vai ovatko? Mikä voisi olla vakavampaa?

Ajatuksianne kaivataan ja niitä voi jäsennellä seuraavan tahdissa: http://www.youtube.com/watch?v=Dbgr9B2NozA

Hämmentää.

Sivut

Kommentit (173)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Vatkain
Kuinka arvelet itse suhtautuvasi jos saat kuulla tulleesi petetyksi? Kuinka olet suhtautunut kun olet saanut kuulla asiasta? Mikä saa parin pysymään yhdessä vielä pettämisen jälkeenkin? Haluaisitko kuulla asiasta, tietohan lisää tuskaa.



Ei petetyksi tulo (siis se, että vaimo harrastaisi seksiä jonkun muun kanssa) olisi minulle mikään kynnyskysymys suhteen jatkamiseksi. Ei se nyt niin hirveältä loukkaukselta tunnu. Varmaan ensisijainen reaktio olisi pelko siitä, että seuraavaksi tulee vaimon ilmoitus siitä, että hän haluaa erota. Vaimo on kuitenkin aikuinen ihminen, ja jos hän haluaa seksiä muiden kanssa tai haluaa jopa erota, en minä sitä halua käydä estämään. Minä en usko sellaisen suhteen onneen, jossa notkutaan tavan, rahan tai lasten vuoksi vaikka toinen haluaisi erota. Mutta minua ei ole petetty, joten ehkä se tuntuisi tositilanteessa pahemmalta kuin ajatuskokeena.

Voisin ehkä myös suostua siihenkin, että vaimo saa luvan kanssa harrastaa seksiä rajoitetusti muiden kanssa, mikäli se ei aiheuttaisi minua kohtaan tunnettujen seksihalujen vähenemistä. Itselleni vieraan seksisuhteen luominen tuntuu mahdottomalta ja tarpeettomalta siinä mielessä, että se ottaa valtavan paljon enemmän henkisiä resursseja kuin satunnaisseksi antaa, joten en varmaan käyttäisi omaa vapauttani, jos minulla sellainen olisi, ellei sitten joku nainen tulisi tyrkyttämään itseään.

Miksi jättäisit kertomatta että olet pettänyt? Pelkäisisitkö parisuhteesi puolesta? Pystyisitkö kestämään omatuntosi kolkutuksen? Kolkuttaisiko se? Kuinka selviät siitä tunteesta?



Varmaan pelkäisin suhteen puolesta. Luulen, että pettämisen salaaminen kävisi niin kovaksi psyykkiseksi rasitteeksi, että luonteeni muuttuisi ärtyisäksi ja pitemmän päälle se rampauttaisi suhteeni. Se, että jonain aamuna heräisin pettäneenä kuulostaa psyykkisesti paljon kamalammalta kuin vaimon kärähtäminen pettämisestä.

Missä tilanteessa voisit kuvitella ajautuvasi pettäjäksi? Miksi pettäisit ennen kuin katkaisisit suhteen? Ja tämän voi jokainen ajatella omalle kohalleen ilman mitään hurskasteluja "en ikinä pettäs!" Elämä vaan ei mene niin, ja meistä puolet on jo pettänyt kumppaniaan, itseni mukaan lukien.



Itse en ole nopeasti ihastuvaa tyyppiä, enkä toisaalta järjestelmällinen ihmissuhdepelaaja, joka hakisi suhdetta. En siis usko, että ajaudun koskaan pettämään omasta aloitteesta. Ehkä mahdollisin tilanne olisi sellainen, että joku aktiivinen nainen iskisi minut seksiobjektikseen, koska sellainen on minulla jonkinlaisena fantasiana. En usko, että se onnistuisi helposti, koska kännissäkään en ole taipuvainen menettämään harkintakykyä vakavissa asioissa, mutta ei se tietysti ihmisluonteelle mahdotonta ole, jos vaikka avioliitossa ja seksielämässä olisi huonompi aika. Sekin auttaa, että en ole sellaista tyyppiä, johon naiset ihastuvat. Yksittäiset tapaukset olisi helppo torjua, mutta jos joka kerta kun menee jonnekin joku viehättävä naikkonen olisi kyljessä kiehnäämässä, todennäköisyys että se osuisi omaan heikkoon hetkeen kasvaisi.

Mutta miksi ja missä tilanteissa sinun periaatteesi saattaisi rakoilla? Rakkauden vuoksi? Lasten tähden?



Se on vihoviimeinen virhe lapsia kohtaan, että nyhveröt vanhemmat jatkavat väkisin väkinäistä suhdettaan. Se opettaa lapsillekin suhdeperseilyn taidot paremmin kuin mikään muu.

Voiko pettämistä/pettämisellä uhkailua/pettämättä jättämistä käyttää parisuhteessa aseena?



No minun luonteella ei oikein voi, koska itse en osaa ja halua tuollaisia valtataisteluja käydä, ja jos nainen uhkaisi, niin voisin kysyä vittumaiseen sävyyn, "mene vain, kerro sitten aamulla miltä tuntui".

Jos epäilee pettämistä, niin kannattaako asiaa silloin udella ja kaivella? Paljonko töitä olisit valmis tekemään, jotta kumppanisi pettäminen ei paljastuisi? Siis tilanteessa jossa epäilet että kumppanisi on pettänyt sinua.



Itse en välittäisi aktiivisesti etsiä tietoa. Varmaan minua olisi helppo pettää. Toisaalta, oma vaimo on noissa asioissa hyvin konservatiivinen. Tiedä sitten suhtautuisiko asiaan eri tavalla, jos pettämistä pitäisi todellisena riskinä.

Pettäminen ja petetyksi joutuminen eivät ole parisuhteen vaikein ja vakavin asia? Vai ovatko? Mikä voisi olla vakavampaa?



Perheen perustaminen lieveilmiöineen. No, joillakin se pettäminen kuuluu niihin lieveilmiöihin.

Vierailija

Kun on oikein syvästi kiintynyt ja romanttisessa vaiheessa, on varsin tuskallista huomata jos toinen alkaa tahdottoman kiihkon vallassa mennä toisen luo. Aluksi salaa ja pian jäätyään kiinni, ei enää piittaa salata.

Pikapano sattumatutun kanssa on varsin pieni kiusa jos suhde on vahva.

Vierailija

"Pettääkö" partneri/puoliso silloin, jos hän masturboi? Pitäisikö minun saada tietää, mitkä ovat hänen illuusionsa silloin? Enkö olekaan riittävän hyvä kumppani, jos puolisoni masturboi? Mitä minun pitäisi tehdä/ajatella?

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Ite mietin kauan, että haluaisinko kuulla jos kumppani on pettänyt minua. Tulin siihen tulokseen, että haluaisin koska en halua että suhteeni perustuisi valheelle. Tai mikä pahinta, jatkuvalle valheelle...

Hämmentää.

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Liittynyt22.11.2007
Neutroni

Ei petetyksi tulo (siis se, että vaimo harrastaisi seksiä jonkun muun kanssa) olisi minulle mikään kynnyskysymys suhteen jatkamiseksi. Ei se nyt niin hirveältä loukkaukselta tunnu. Varmaan ensisijainen reaktio olisi pelko siitä, että seuraavaksi tulee vaimon ilmoitus siitä, että hän haluaa erota. Vaimo on kuitenkin aikuinen ihminen, ja jos hän haluaa seksiä muiden kanssa tai haluaa jopa erota, en minä sitä halua käydä estämään. Minä en usko sellaisen suhteen onneen, jossa notkutaan tavan, rahan tai lasten vuoksi vaikka toinen haluaisi erota. Mutta minua ei ole petetty, joten ehkä se tuntuisi tositilanteessa pahemmalta kuin ajatuskokeena.



Petettynä voin kertoa, että juuri noin se menee. Ei se niin kauheaa ole. Enemmän pelkäsin, että toinen ei halua enää jatkaa. Ja sitten raivostuin siitä, että toinen otti sen riskin, että minä olisin lähtenyt.

Enemmän parisuhdetta koettelee lapsi, valvominen, masennus...

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Vierailija

Jouduin valitsemaan keskenään hyvin ristiriitaisia vastauksia. Toisaalta minusta on aina tuntunut että se on kerrasta poikki ja saattaisin pettämisen kostaa välittömästi pettämällä itse (kysymys vain kuuluu että kenen kanssa muka...) - jonka jälkeen sen ainakin luulisi olevan poikki. Toisaalta voisin antaa pettämisen anteeksi jos syynä olisi sellainen simppeli juttu kuin että minä en ole voinut tarjota tarpeeksi seksuaalisia nautintoja kumppanilleni.

Tietääkseni en ole koskaan tullut petetyksi, enkä ole pettänyt. Jonkin aikaa olen ollut ns. avoimessa suhteessa eikä se toiminut kun kuitenkin hain normaalia tavanomaista parisuhdetta sen sijaan että kumpikin olisi juossut miehissä.

Kuvittelisin että omalla kohdallani eniten petetyksi tulemisessa loukkaisi se että minua pidetään ikäänkuin pilkkanaan. Että kuvitellaan että olen niin idiootti että minulle voi luritella mitkä tahansa sadut & tarinat kuinka piti olla siellä ja tehdä sitä ja tätä, vaikka olikin sitten mennyt panemaan jotain lehmää (

Anteeksianto satunnaisen petoksen jälkeen voisi olla sikälikin vaikeaa että olen muutenkin pitkävihainen ja aika paha suustani aina kun tulee joku riita. Takuulla kaivaisin tällaisen tapauksen esille ja oikein vääntäisin veistä rinnassa jos vain tarpeeksi paha riita tulisi. Ei sellainen suhde toimi jossa toista kiristetään loputtomiin hänen erheellään.

Ajatus siitä että itse pettäisin tuntuu aika höhlältä. En yleensä joudu tilanteisiin jossa joku liehake tulisi tekemään kaikin tavoin itseään tykö ja antaisi ymmärtää että olen oikein hurmaava ihminen. Tai jos moista tapahtuisi niin todennäköisesti tyyppi olisi kuitenkin ulkoisesti tai muuten sellainen että ei vaan kolahda. Toisaalta olen niin jumalattoman laiska ja mukavuudenhaluinen että pettämiseen liittyvät monimutkaiset kiemurat ei oikein jaksa innostaa. Ennen tosiaan vaikka vedän tumppuun kuin lähden miesten kanssa pelehtimään.

Enkä laske onanointia pettämiseksi, hassu ajatuskin. Tietenkin jos ei koske kumppaniinsa viikkokausiin mutta käsi käy kuitenkin, voi miettiä että missähän mättää...

Jaa niin... Haluaisin varmaankin tietää että minua petetään, että ei tarvitse kauaa elää höynäytettynä. Mutta kannattaako tunnustaa? En tiedä. Tunnustajat kai hakevat helpotusta omaan oloonsa ja sysäävät taakan kumppaninsa harteille. Ehkä on parempi ettei tunnusta ikinä, jos kerta oli eka ja vika ja ehkäisykin oli kunnossa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Tarkkailija
"Pettääkö" partneri/puoliso silloin, jos hän masturboi?



Kyllä yleinen ajatus on se, että masturbointi ei ole pettämistä, ellei erikseen muuta sovita tai ola jossain sairaalloisen ahdasmielisessä uskonyhteisössä, jossa masturbointi on joka tapauksessa syntiä.

Mitä minun pitäisi tehdä/ajatella?



No jos kumppanisi ei masturboisi, olisi syytä olla huolissaan, että onko hän täydellisen aseksuaalinen ihminen, joka vain antaa seksiä saadakseen jotain vastinetta.

Vatkain
Ite mietin kauan, että haluaisinko kuulla jos kumppani on pettänyt minua. Tulin siihen tulokseen, että haluaisin koska en halua että suhteeni perustuisi valheelle. Tai mikä pahinta, jatkuvalle valheelle...



Tuo on kaksipiippuinen juttu. Kyllä elämä pitää perustaa hyvin pitkälti valheelle, jotta ylipäätään pysyy järjissään. Maailma on paska paikka, hirveitä riskejä täynnä. Yksi ihminen ei voi hallita edes omaa elämäänsä, saati sitten muita tau ympäristöään. Ei siinä muuta voi kun sulkea karu todellisuus mielestään ja yrittää luoda oma pilvilinnansa, missä kaikki on näennäisesti hallinnassa ainakin siihen asti kun realismi lyö kivellä päähän.

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Liittynyt22.11.2007
Vatkain
Ite mietin kauan, että haluaisinko kuulla jos kumppani on pettänyt minua. Tulin siihen tulokseen, että haluaisin koska en halua että suhteeni perustuisi valheelle. Tai mikä pahinta, jatkuvalle valheelle...

Tässä tulee se ero, onko pettäminen se kerta vai jatkuvaa valehtelua. Jos parisuhteessa elävä pettää vuosikausia, ei suhteella ole enää mitään merkitystä. Kerta on mielestäni ymmärrettävää.

Suhde perustuu aina luottamukseen ja rakkauteen, ei valheeseen. Ei edes silloin kun toinen kertoo pettäneensä tai on kertomatta.

Kostoksi pettäminen on ihan outoa.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Stinger
Seuraa 
Viestejä4719
Liittynyt18.2.2006
Neutroni
Tarkkailija
"Pettääkö" partneri/puoliso silloin, jos hän masturboi?



Kyllä yleinen ajatus on se, että masturbointi ei ole pettämistä, ellei erikseen muuta sovita tai ola jossain sairaalloisen ahdasmielisessä uskonyhteisössä, jossa masturbointi on joka tapauksessa syntiä.

Mitä minun pitäisi tehdä/ajatella?



No jos kumppanisi ei masturboisi, olisi syytä olla huolissaan, että onko hän täydellisen aseksuaalinen ihminen, joka vain antaa seksiä saadakseen jotain vastinetta.

Vatkain
Ite mietin kauan, että haluaisinko kuulla jos kumppani on pettänyt minua. Tulin siihen tulokseen, että haluaisin koska en halua että suhteeni perustuisi valheelle. Tai mikä pahinta, jatkuvalle valheelle...



Tuo on kaksipiippuinen juttu. Kyllä elämä pitää perustaa hyvin pitkälti valheelle, jotta ylipäätään pysyy järjissään. Maailma on paska paikka, hirveitä riskejä täynnä. Yksi ihminen ei voi hallita edes omaa elämäänsä, saati sitten muita tau ympäristöään. Ei siinä muuta voi kun sulkea karu todellisuus mielestään ja yrittää luoda oma pilvilinnansa, missä kaikki on näennäisesti hallinnassa ainakin siihen asti kun realismi lyö kivellä päähän.



Tietenkin masturbointi on sallittua ja suotavampaakin, kuin sitten vaikkapa jatkuva vieraissa laukkaaminen. Mielestäni masturbaatiosta marisevat ihmiset ovat jotenkin itsekeskeisiä ihmisiä, joitten toisten ihmisten ja läheisten kontrollointiyritykset menevät vähän liian pitkälle. Joillekin se masturbointi on lisäksi ainoa keino saavuttaa tyydytys eli saattavat olla kykenemättömiä laukeamaan yhdynnässä.

Itse pistäisin partnerin kerrasta pihalle sellaisessa tapauksessa, että vakiopartnerinkin kanssa on mahdollisuus saada seksiä ja silti mennään muualle pökkimään. Vieraissa juoksevat ihmiset eivät yleensä lopeta yhteen kertaan ja se kiinnijäämiskertakaan ei välttämättä ole se todella ensimmäinen. Jos tahtoo horoilla ympäriinsä, niin tehköön sen vapaasti ilman siteitä kehenkään toisten kaltaistensa kanssa. Eri asia sitten ovat nämä sellaiset pariskunnat, joilla on sitten muutenkin paljonkin yhteistä, mutta seksiin ollaan kyllästytty molemmin puolin, joten saattavat sitten yhteisestä sopimuksesta hoitaa ne tarpeensa muiden kanssa ilman suurempia tunnesiteitä näihin henkilöihin. Pariskunnan sisäinen asia, joka varmaan täytyisi sitten rehellisesti ja avoimesti keskustelemalla päättää.

Kannattaako aloittaa suhdetta ollenkaan, jos ei sitten pysty olemaan jakamatta värkkiään jokaiselle kiinnostuneelle? Jos on joku pakko panna kaikkea liikkuvaa ja sellaista, joka tulee tyrkylle, niin miksi alunperinkin sitten lähtee kiinteään suhteeseen, kun kuitenkin tietää, että sellaisella käyttäytymisellä hyvin suurella mahdollisuudella satuttaa toista ihmistä ja menettää tämän luottamuksen. Jos antaa sukuelimensä hallita itseään itse sukuelimensä hallitsemisen sijasta, niin ei kannattaisi ehkä unelmoida sitten kiinteästä suhteesta ollenkaan ihan siinä mielessä, että säästäisi vastapuolta henkisiltä kärsimyksiltä.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Vierailija
Neutroni
No jos kumppanisi ei masturboisi, olisi syytä olla huolissaan, että onko hän täydellisen aseksuaalinen ihminen, joka vain antaa seksiä saadakseen jotain vastinetta.



Eli onko kumppani keskimäärin nainen?

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Wiisas
Vatkain
Ite mietin kauan, että haluaisinko kuulla jos kumppani on pettänyt minua. Tulin siihen tulokseen, että haluaisin koska en halua että suhteeni perustuisi valheelle. Tai mikä pahinta, jatkuvalle valheelle...

Tässä tulee se ero, onko pettäminen se kerta vai jatkuvaa valehtelua. Jos parisuhteessa elävä pettää vuosikausia, ei suhteella ole enää mitään merkitystä. Kerta on mielestäni ymmärrettävää.

Suhde perustuu aina luottamukseen ja rakkauteen, ei valheeseen. Ei edes silloin kun toinen kertoo pettäneensä tai on kertomatta.

Kostoksi pettäminen on ihan outoa.


Tuli mieleen tuosta, että on olemassa (paljon) pariskuntia, joissa toinen tietää varmasti toisen harrastavan säännöllisesti yhenillanjuttuja. Mulla ainakin herää kysymys, että miksi kukaan jää sellaiseen suhteseen, jossa toisen jatkuva pettäminen aiheuttaa pahaa mieltä?

Sitten tuli mieleeni semmonen, että en enää olekaan varma haluaisinko kuulla tulleeni petetyksi. Kohdalleni se on sattunut kahdesti. Ekalla kerralla oli hyvä että pettäminen tuli ilmi. Annoin sen anteeksi ja lupasin yrittää rakentaa suhteen uudelleen. Hupaisaa kyllä, mies jäi kiinni pettämisestä toisen kerran ja silloin mulle riitti. En tuntenut suuremmin pahaa oloa, päin vastoin sain siitä voimaa viedä läpi suhteen päättymisestä aiheutuvat prosessit ja tunnekuohut. Toisessa suhteessa en olisi halunnut tietää. Suhde sai kaatua omaan mahdottomuuteensa omia aikojaan. Tieto pettämisestä vaan aiheutti lisäpahaa mieltä.

Hämmentää.

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Liittynyt22.11.2007
Stinger

Kannattaako aloittaa suhdetta ollenkaan, jos ei sitten pysty olemaan jakamatta värkkiään jokaiselle kiinnostuneelle? Jos on joku pakko panna kaikkea liikkuvaa ja sellaista, joka tulee tyrkylle, niin miksi alunperinkin sitten lähtee kiinteään suhteeseen, kun kuitenkin tietää, että sellaisella käyttäytymisellä hyvin suurella mahdollisuudella satuttaa toista ihmistä ja menettää tämän luottamuksen. Jos antaa sukuelimensä hallita itseään itse sukuelimensä hallitsemisen sijasta, niin ei kannattaisi ehkä unelmoida sitten kiinteästä suhteesta ollenkaan ihan siinä mielessä, että säästäisi vastapuolta henkisiltä kärsimyksiltä.



Eikö suhteessa saa kertaakaan epäonnistua, erehtyä ja tupeksia? Että se on aina kerrasta poikki. En ole ikinä kuvitellut, että olisin täydellinen, enkä odota sitä toiselta. Luottamus on myös sitä, että uskoo, että pettäminen voi olla se ainoa kerta.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
JW
Neutroni
No jos kumppanisi ei masturboisi, olisi syytä olla huolissaan, että onko hän täydellisen aseksuaalinen ihminen, joka vain antaa seksiä saadakseen jotain vastinetta.



Eli onko kumppani keskimäärin nainen?

Ei. Kyllä tuo Neutronin kommentti pätee ihan molemmin päin.

Hämmentää.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat