Miksi jotkut ihmiset pitävät tietyistä elämistä ja...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

samaistuvat niihin täysin. Olen lukenut ihmisistä, jotka ovat lapsesta saakka rakastaneet käärmeitä ja pystyvät kommunikoimaan niiden kanssa ja käsittelemään niitä ihmeellisillä tavoilla. Mielestäni se on "luonnotonta", koska useimmat ihmisethän pelkäävät käärmeitä (evolutiivisista syistä kaiketi).
Kerran luin naisesta, joka ei mennyt katsomaan kuolemansairasta äitiään sairaalaan, koska pelkäsi ettei hänen lemmi käärmeitään osattaisi ruokkia oikein.

Kun yksi hänen lemmikkikäärmeistään sitten sairastui, hän oli epätoivoinen ja surun murtama, eikä miettinyt mitään muuta kuin tätä käärmettä.

Mikäs tähän kaikkeen on syynä?

Kommentit (1)

Vierailija

Tavanomaisin psykologinen selitys lienee kaiketi se että ihminen kohdistaa lemmikkeihinsä sen hoivavietin joka on olemassa hänessä biologispohjaisesti omien jälkeläisten ylläpitoa varten. Itse tosin pidän eläinten "inhimillistämistä" hivenen vastenmielisenä ja koen ällöttävänä kun eläimistä puhutaan nimityksin joilla siitä tehdään "ihmisvauva" tai ainakin vähintään käytetään hän-sanaa. Mutta tuollaiset tapaukset joissa eläin on ikäänkuin lastakin tärkeämpi (kyllähän lapsikin laitettaisiin hoitoon jos pitää kuolemansairasta äitiä mennä katsomaan!) lienevät osoitus että ihminen käyttäytyy pakkomielteenomaisesti ja eläin edustaa hänelle jotakin sellaista mitä päästään terveempi yksilö ei voi ymmärtää, mietti vaikka kuinka päänsä puhki.

Itse en pelkää käärmeitä eikä hämähäkkikään aiheuta mitään syvää kammoa ellei sitä pudoteta yllättäen niskaan. Täten kai normista poikkeavana yksilönä pitäisi muutenkin ymmärtää eläimiin liittyviä poikkeuksellisia tuntemuksia...? En tiedä. Kissapedot olen aina kokenut "omikseni" syystä mistä hyvänsä - ja mitä enemmän olen niiden käyttäytymisestä lukenut, sitä enemmän on vaikuttanut siltä että tavallisten kissojen vihaajat ovat ymmärtäneet koko elukan aivan päin helvettiä. Mutta sekä voimakkaissa myönteisissä että kielteisissä tiettyyn lajiin kohdistuvissa tuntemuksissahan ihminen projisoi omia omalle lajilleen ominaisia piirteitä eläimeen, eikä oikeasti piittaa tuon täytistäkään millainen se eläin oikeasti on.

Siihenhän kansansadutkin Kettu Repolaisesta jne. perustuvat. Eläinten inhimillistämiseen ja niihin projisoitujen tunteiden vahvistamiseen ja eteenpäin siirtämiseen.

Uusimmat

Suosituimmat