Tutkimuksia johtajuudesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tähän viestiketjuun on tarkoitus koota johtajuutta käsittelevää tutkimustietoa; siis enemmän tieteellisin metodein tuotettua tietoa ja vähemmän arkitietoa ja arkiteoriaa – kuten tiedefoorumilla kuuluisi joskus ollakin. Aloitan sosiaalipsykologian ”klassikkotutkimuksella”. Olkaa hyvä ja jatkakaa koostetta, mikäli sopivaa materiaalia löytyy.

LIPPITTIN JA WHITEN KOE (1943)
Johtamistyylin vaikutusta tutkittiin koulun jälkeen kokoontuvissa koulupoikien kerhoissa. Kerhojen johtajat olivat tutkijoiden apulaisia, ja heidät oli koulutettu käyttämään kolmea erilaista johtamistyyliä: autoritaarista, demokraattista sekä ”antaa mennä” -tyyliä. Johtajia myös vaihdettiin ryhmien kesken, jotta henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutus saataisiin poissuljetuksi – tai ainakin minimoiduksi.

Autoritaarinen-tyyli
Johtaja
Johtaja pysytteli etäällä pojista ja keskittyi kulloiseenkin tehtävään. Hän saneli, mitä muiden piti tehdä. Palautteenannossa hän kiitti tai moitti perustelematta. Johtaja ei myöskään osallistunut toimintaan.

Vaikutus ryhmään
Ryhmässä havaittiin eniten aggressiivisuutta, riippuvuutta johtajasta ja minäkeskeisyyttä. Ryhmässä ilmeni myös passiivisuutta sekä johtajan suosiosta kilpailua. Työtä tehtiin tässä ryhmässä eniten, mutta vain niin kauan kuin johtaja oli paikalla.

Johtopäätöksiä
Joissakin tehtävissä ryhmä voi toimia nopeasti ja tehokkaasti, mutta pidemmän päälle tilanne muodostuu ahdistavaksi ja kielteiseksi. Yhteisiin tavoitteisiin ei sitouduta.

Demokraattinen tyyli
Johtaja
Ryhmässä korostettiin, että kaikista asioista päätetään yhdessä. Pojat saivat myös itse valita, kenen kanssa työskentelivät. Palautteenannossa johtaja perusteli tyytyväisyytensä tai tyytymättömyytensä.

Vaikutus ryhmään
Johtajista pidettiin eniten, ilmapiiri oli ystävällinen, ryhmäkeskeinen ja kohtuullisen tehtäväsuuntautunut. Johtajan poistuminen ei vaikuttanut ryhmän tuottavuuteen; ja tuottavuus myöskin kasvoi pidemmän päälle.

Johtopäätökset
Nopeaa ratkaisua vaativissa tilanteissa ryhmä ei ollut tehokkain. Aikaa saattaa kulua keskinäisiin neuvotteluihin ja joskus liialliseen "kaikkien mielipiteet huomioivaan ajatteluun".

"Antaa mennä"-tyyli
Johtaja
Ryhmä jätettiin oman onnensa nojaan ja johtaja puuttui sen toimintaan mahdollisimman vähän. Palautetta johtaja antoi hyvin vähäisissä määrin.

Vaikutus ryhmään
Johtajat olivat pidettyjä, mutta lapset leikkivät näissä ryhmissä enemmän kuin tekivät työtä. Tuottavuus lisääntyi johtajan poistuttua huoneesta. Jäsenet riitelivät jatkuvasti ja tilannetta leimasi kaoottisuus.

Johtopäätökset
Ryhmä saattaa hajota, ellei joku ala ohjaamaan sitä.

LÄHTEET:
Psyyke, kertaajan opas
Sosiaalipsykologian perusteet

EDIT1: En löytänyt wikipedian linkkiä kyseiseen tutkimukseen.
EDIT2: Tuo kysely on sitten niin sanotusti "torso", johtuen softan rajoitteista.
EDIT3: Ennustan, että viestiketjuun tulee kolme vastausta. Miksikö kolme? Koska viestiketju ei käsittele seuraavia aiheita:
a) mamukysymyksiä
b) vaginan tai peniksen toimintaa
c) köökkipsykologisia ikuisuuskysymyksiä
d) Halla-ahoa
e) pedofiilejä
f) Muhammedia
g) D-vitamiinia
h) naistutkimusta
i) evoluutiota
j) armeijaa tai siviilipalvelusta
k) pakkoruotsia
l) muslimeita
m) uskontoa
n) politiikkaa tai poliitikkoja kansan syvistä riveistä™ arvostellen
o) runkkausta
p) feminismiä

Sivut

Kommentit (85)

Vierailija

No joo äänestin tuota tunneälyä koska eikös kuitenkin johtamisessa ole kysymys ihmisten johtamisesta. Tietysti pitää myös olla asiantuntijuutta kun ollaan johtotehtävissä mutta mielestäni saadaan paras tulos kun otetaan ihmiset ja heidän tarpeensa huomioon työyhteisössä. tyytyväinen ihminen tekee parempaa tulosta kuin tyytymätön Ai niin tähän pitäisi laittaa noita tutkimuksia mutta haluaisin kysyä vaan mitä hyötyä niistä oikeastaan on koska johtajaksi synnytään.

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

Jaajaa... olen tuota johtajuutta yliopiston malliin lukenut. Minkäslaista materiaalia täällä tarvitaan?

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Vierailija

jousa kirjoitti:

...niistä oikeastaan on koska johtajaksi synnytään.
Ei kukaan vastasyntynyt kykene toimimaan johtajana. Vastasyntyneeltä puuttuvat muiden seikkojen muassa johtamiseen liittyvän tilanteen vaatima asiantuntijuus sekä "sosiaaliset taidot", jotka käsittääkseni itsekin valitsit tärkeiksi johtajan piirteiksi. Molemmat edellyttävät tiedon kartuttamista, vaikka niihin voikin liittyä tietynasteisia "perinnöllisiä tekijöitä".

Saw kirjoitti:

...olen tuota johtajuutta yliopiston malliin lukenut.
Missäköhän tiedekunnassa tätä mahdollisesti opiskellaan - itsellä näet kyseiset lukemiset ovat vielä edessä, jahka pääsy yliopistoon varmistuu.

Minkäslaista materiaalia täällä tarvitaan?
Tietenkin aiheeseen liittyvää materiaalia linkkien ja yhteenvetojen muodossa - jälkimmäisessä lähdeviitteet olisivat paikallaan.

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

Johtajuutta luin taloustieteiden tiedekunnassa... ja juuri sitä lukemista itseäänhän ne muutama kurssi oli. Omaksi harrastuneisuudekseni olen pikalukenut mm. henkilöstöjohtamista... ja todennut ettei minusta lukemalla tule johtajaa.

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Vierailija

Joskus luin jonkin psykiatrin hassun kirjan nimeltä "mielen muuttajat - fontex". Tuo Fontex on sama pilleri kuin Prozac, eli ssri lääke.

Siinä oli yksi kohta johtajuudesta joka jäi mieleen.

Tehtiin koe 5 apinalla joista yksi oli luontainen johtaja uros. Sitten johtaja uros otettiin pois ja annettiin 2 apinalle serotoniini arvoja aivoissa nostavaa lääkettä (Prozac) niin että toiselle enemmän ja toiselle puolet. Se joka sai enemmän niin siitä tuli johtaja.

Koe toistettiin ja tehtiin ristiin ja aina serotoniinia enemmän saanut tuli johtajaksi.

Mutta jos vanha luontainen johtaja palautettiin ryhmään siitä tuli automaattisesti jälleen johtaja.

Lisäksi havaittiin myös että alimpana hierarkiassa olleet olivat agressiivisempia ja ylimpänä olleet rauhallisimpia.

Tiedä sitten mutta aprikoi psykiatri siinä että jos kaikki alkaa vetää noita serotoniiniin vaikuttavia lääkkeitä ei huipulle ole mahdollista päästä jos ei itsekin ala doupata.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
jousa
No joo äänestin tuota tunneälyä koska eikös kuitenkin johtamisessa ole kysymys ihmisten johtamisesta. Tietysti pitää myös olla asiantuntijuutta kun ollaan johtotehtävissä mutta mielestäni saadaan paras tulos kun otetaan ihmiset ja heidän tarpeensa huomioon työyhteisössä. tyytyväinen ihminen tekee parempaa tulosta kuin tyytymätön Ai niin tähän pitäisi laittaa noita tutkimuksia mutta haluaisin kysyä vaan mitä hyötyä niistä oikeastaan on koska johtajaksi synnytään.

Tämä on väärä käsitys osittain. Jos on luontainen ihmisten johtaja, ei vielä tarkoita, että osisi johtaa asioita ja kokonaisuuksia. Kuka tahansa oppii johtamaan ja johtajaksi. Johtamista voi opiskella ja opetella siinä missä muutakin. Toisaalta on kyllä totta, että huippujohtajaksi vaaditaan muutakin kuin kykyä oppia ja soveltaa oppimaansa käytäntöön. Silti ihmistenkään johtaminen ei ole mitään "synnynnäistä" vaan sitäkin voi jokainen oppia.

Johtamiseen kuuluu hyvin monia asioita. Eikä suinkaan vähäisimpinä ihmissuhdetaidot ja kyky lukea ja muokata ryhmädynamiikkaa.

Monia asioita johdetaan. Yrityksen operatiivista toimintaa johdetaan eri tavoin kuin tuuotekehitysosastoa tai myyntitiimiä. Oletan kuitenkin, että tässä ketjussa on kyse nimen omaan ihmisten johtamisesta?

Itse olen perehtynyt yrityksen strategiseen johtamiseen, johon liittyen tein opinnäytetyöni. Olen opiskellut myös liikkeenjohtoa, kirjallista- ja yhteisöviestintää sekä esiintymis- ja neuvottelutaitoja, joita kaikki johtajat tarvitsevat. Ihmisten johtamisesta olen käynyt vain yhden kurssin. Strategista johtamista enemmän, samoin kuin markkinoinnin johtamista. Tuohon strategiseen johtamiseen voidaan ajatella kuuluvan tavallaan laatu- ja teknologiajohtaminenkin. Molemmat todella mielenkiintoisia! Suosittelen lämpimästi! Projektijohtamista ja henkilöstöresurssien johtamista olen vain raapaissut pinnalta... Eli en usko, että minulla on tähän ketjuun kovinkaan paljoa annettavaa...

Kysyn vielä että mistä, tai minkät tyyppisestä johtamisesta on tarkoitus keskustella?

Hämmentää.

Vierailija

Kuka äänesti vaihtoehdon sotilasarvottomuus puolesta? Baal1984? Shriek? Boysen? Astukoon hän esiin ja perustelkoon valintansa. Laitoin kyseiset vaihtoehdot siitäkin huolimatta, että mielestäni johtajuuden kannalta ne ovat varsin irrelevantteja; ja selkeästi näin on muidenkin äänestäneiden kesken: johtajalta odotetaan asiantuntemusta sekä sosiaalisia taitoja - ei sotataitoa tai niiden puuttumista.

Vatkain kirjoitti:

Jos on luontainen ihmisten johtaja...
Tämä "luontainen johtajuus" on sekä käsitteenä epämääräinen että juuri tuota arkitietoa, minkä boikotoinnista yritin hienovaraisesti alustuksessani vihjaista. Luontainen johtaja? Olen kyllä huomannut hoitamistani lapsista, että joillakuilla on taipumusta toisten komenteluun - ottamatta kantaa siihen, onko piirre synnynnäinen, on hyvin kyseenalaista, että kyseinen taipumus on hyvän johtajan piirre.

Kysyn vielä että mistä, tai minkät tyyppisestä johtamisesta on tarkoitus keskustella?
Koska kyseessä on hyvinkin marginaalinen aihe tiede-foorumilla - tarkoittaen tietysti sitä, ettei se sijoitu noihin mainitsemiini kategoriohin - lienee tarpeetonta rajoittaa keskustelua enempää, joten viestiketjun yläkategoriania pysyköön johtajuus.

EDIT1: MAHDOLLISIIN TUTKIMUKSIIN TULISI LAITTAA LÄHDEVIITTEET JA JOLLAKIN TAVALLA NIITÄ OLISI HYVÄ EROTELLA VARSINAISESTA VIESTISTÄ - VAIKKAPA LIHAVOINNEIN.

Vierailija

Äänestin "tilanteen vaatimaa asiantuntijuutta" ja "tiettyjä persoonallisuuden piirteitä" omien inttikokemusteni perusteella. Armeijassa saadut kokemukset johtajuudesta eivät toki välttämättä ole analogisia esim. työelämän johtajuuden kanssa, mutta sellaisestapa ei ole kokemusta. Asiantuntevuus on mielestäni itsestäänselvä ja ehdoton vaatimus johtajalle. Se on pohja johdettavan joukon tehokkaalle toiminnalle, sekä myös alaisten luottamukselle ja arvostukselle. Toinen valintani oli "tietyt persoonallisuuden piirteet". Kun ihmisjoukon antaa olla yhdessä tarpeeksi kauan, sieltä nousee lopulta yksi tai useampi luontainen johtaja. Luontainen johtaja ei tarvitse asiantuntevuutta, sillä hänellä on tietty persoonallisuuden piirre: karismaa, joka saa joukon seuraamaan.

Intissä pääsin RUK:hon luultavasti lähinnä "asiantuntevuuden", eli kokeissa ja pällitesteissä pärjäämisen vuoksi. Minussa ei ole muita luontaisen johtajan piirteitä, kuin halu tuoda oma mielipiteeni ilmi ja vahva usko oman näkökulmani oikeellisuuteen (ovatko nämä sitten luontaisen johtajan ominaisuuksia, en tiedä kun en sellainen ole ). Johtajakaudella jos oma mielipiteeni oli miehistön luontaisen johtajan mielipidettä vastaan, joukko oli lähes poikkeuksetta hänen puolellaan. Joskus vieläpä niin, että kahdenkesken porukka piti omaa näkökulmaani parempana, mutta joukossa kuitenkin tuki luontaista johtajaa. Monesti sitten neuvottelin etukäteen luontaisten johtajien kanssa toimenpiteistä asioiden sujuvuuden vuoksi ja säilyttääkseni oman arvovaltani.

Sosiaaliset taidot johtajalla ovat nähdäkseni lähinnä kukkahattutätien hömpötystä. Onhan se ihan jees, jos johtaja on mukava tyyppi, mutta siinä se. Aivan sama kuinka paljon mukava johtaja sosialiseeraa alaistensa kanssa, karismaattinen tai asiantunteva johtaja vie kuitenkin pisteet kotiin.

Vierailija

Korpi kirjoitti:

Sosiaaliset taidot johtajalla ovat nähdäkseni lähinnä kukkahattutätien hömpötystä.
Nähdäkseni tietämyksesi psykologian saralla on hyvin vähäistä. Sosiaalisiin taitoihin kuuluvat inter- ja intrapersoonalliset taidot -jotka toki voidaan osittain luokitella käsitteen tunneäly alakategorioihin- ja tietysti kaikki viestintään liittyvät taidot; joten varsin laajasta taitojen repertuaarista on kyse. Et kai vain väitä, esimerkiksi kyvyn perustella uskottavasti näkemyksensä, olevan "kukkahattutätien hömpötystä"?

...karismaa...
...joka on pelkästään "katsojan silmässä" ja köökkipsykologiaa, jos sitäkään.

...luontaisen johtajan...
...uskomus, olettaen että käytät "synnynnäisen johtajan" synonyyminä.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008

Olisin valinnut 5 ensimmäistä, jos se olisi ollut mahdollista. Asiantuntemus on mielestäni edellytys ja sitten olen kahden vaiheilla sosiaalisten taitojen ja persoonallisuuden välillä. Keskimmäisen opettelu on hankalaa jos ei mahdotonta ja persoonallisuutta muuttamalla löytää itsensä vain suosta.

Vailla tietoa johdettavista, omilla elämän suuntauksilla ei pitäisi olla suurta merkitystä. Jos käsitellään tarkemmin johdettavaa joukkoa ja paljastuu, että kyseessä on joukko entisiä intti johtajia, voi myös sotilararvolla olemassaololla olla merkitystä. Tai päinvastoin.

Everything you know, is about to change.

Vierailija
Kuka äänesti vaihtoehdon sotilasarvottomuus puolesta? Astukoon hän esiin ja perustelkoon valintansa.



Dude, it was me! No kun klikkasin tämän topicin auki niin katsoin vain vaihtoehdot läpi lukematta vastauksia ja intuitiolla valitsin "tunneälyn" ja "sotilasarvottomuuden".

Sitten kun luin nuo sosiaalipsykologian vertailut tuumasin että joo ehkä siinä kuitenkin tarvitaan jotain autoritatiivista otetta myös ettei ihan hulabalooksi mene.

Se mikä minut vain pisti valitsemaan sen on se että olen nähnyt aina silloin tällöin näitä alikersantteja tai mitä lie urpoja jotka ovat hmm kuinkahan sen nyt sanoisi sellaisia ihmisiä että pitäisivät vain turpansa kiinni. Se ei mielestäni "siviilissä" toimi.

Tulee sellainen fiilis kuten Petos laulaa, "vitun pikkupomo vuoropäällikkö tai mikä lie klovni nyt sä tungit nokkas väärän jäbän asioihin"...

Toisaalta ei kokemusta paljoa työelämästä ja kokemukset perustuu siis lähinnä vapaa-aikaan kun nämä tällaiset tyypit vielä vetävät viinaa.

Stinger
Seuraa 
Viestejä4719
Liittynyt18.2.2006

Riippuu ihan minkä tason johtaja on siinä mielessä, että esim. jossain osakeyhtiössä se mitä vaaditaan itse kunkin osaston johtajalta on eriävä sen suhteen mitään vaaditaan pääjohtajalta työssään. Yleisesti ehkä sitten tietyn tyyppinen sosiaalisuuskin on tärkeää siinä mielessä, että ainakin pienemmässä firmassa täytyy oppia tuntemaan alaistensa persoonallisuus kykyjen lisäksi osatakseen sitten käyttää heitä tehokkaasti työtehtävissä. Samaten tietynlainen jämäkkyys lienee tärkeää ainakin keskusportaan johtajalle omiensa puolesta pitämisen suhteen sekä myöskin oman alueensa vaatimusten perille viemiseksi isommissa kokouksissa, joissa osa-alueiden johtajat kokoontuvat.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Vierailija

Johtajuutta on niin montaa tyyppiä ja eri tyyleillä samassa tilanteessa voi päästä ihan yhtä hyviin tuloksiin riippuen ryhmästä, kulttuurista jne. Paljon on jauhettu esim. Situational Leadershipistä. Se suorastaan oli muotijuttu isommilla firmoilla jokunen vuosi sitten länsimaissa. On siinä paljon hyvää ja oivallauttaa, että eri tyylit ja keinot vaihtelee tilanteen ja henkilöiden mukaan mitä tai keitä johdetaan.

Eli söörtsää vaikka Situational Leadership niin löytyy paljo materiaalia, mutta en oo varma onko yhtään tutkimusta näkyvillä. Ite en viitti ruveta kaivaan.

Joku mainitsi että johtamaan voi oppia. Varmaan voikin jossakin määrin, mutta ilman sopivia luonteenominaisuuksia ei hyvää johtajaa tehdä vaikka kuinka lukis.

Joku voi olla hyvä saneerausjohtaja ja joku voi olla omiaan kasvuyrityksessä. Johtajankin pitää löytää oma paikkansa ja alueensa missä toimia.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat