Lalli ja piispa Henrik

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Lalli ja Erik-ketjussa on livetty asiasta ties minne. Tässä keskusteltakoon vain itse asiasta, eli olivatko Lalli ja Henrik ja heidän välisensä tapahtumat historiallisia vai ei.
Onko todisteita, että piispa Henrik ylipäätään on ollut olemassa?

Kommentit (2)

rcislandlake
Seuraa 
Viestejä2683
Liittynyt3.10.2006
benefoni
Lalli ja Erik-ketjussa on livetty asiasta ties minne. Tässä keskusteltakoon vain itse asiasta, eli olivatko Lalli ja Henrik ja heidän välisensä tapahtumat historiallisia vai ei.
Onko todisteita, että piispa Henrik ylipäätään on ollut olemassa?

Johan se on sielläkin käsitelty.. Että on todennäköisesti ollut olemassa.. Sitäpaitsi Lalli ja Erik käsittelee teemana sitä, keitä täällä Suomessa epävirallisen (saagat, kansantieto) ja virallisen historiankirjoituksen (voittajien historian kirjoitus) mukaan on asunut.. Lalli mukaan lukien.

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.

Vierailija

'Piispa Henrik (kuoli 20. tammikuuta, noin 1151–1158?) oli legendan mukaan Suomessa vaikuttanut keskiaikainen kirkonmies, joka mahdollisesti oli englantilaista syntyperää. Hän on katolisen Suomen kanonisoimaton suojeluspyhimys. Pyhän Henrikin legendan mukaan hänet surmasi miestaposta nuhdeltu murhaaja, kansanomaisen surmavirren mukaan hän koki marttyyrikuoleman Köyliönjärven jäällä tai Nousiaisissa Lalli-nimisen pakkokestityksestä suuttuneen talonpojan murhaamana. Kaikki tiedot Henrikistä ovat myöhäsyntyisiä, varhaisimmat 1200-luvun lopulta. Mahdollisesti niiden takana saattaa olla jonkun varhaisen saarnamiehen marttyyrikuolema, jollaiset olivat tyypillisiä kaikkialla Itämeren piirissä lähetyskaudella. '
Wikipedia[/list:u:1r1hmr54]

001 Kasvoi ennen Saksan maata, : "Kasvoi ennen kaksi lasta (Saksilasta)",
002 toinen kasvoi Lutherin maassa, : "toinen kasvoi kaalimaassa"
003 toinen Ruotsissa [yleni]. : "kristinusko ja sivistys" yleni, eli levisi pohjoiseen nyk. Etelä-Ruotsiin 750+, joka liitettiin Lutherin maahan (1500) ennen "Ruotsia" (1800). Aluen nimi oli Goottien Maa Gauthiod (Kirkkohistoria). Toinen lapsista oli piispa, ja toinen yleni piispaksi.

Piispa Henrikin surman tapahtumat ajoittuu 1500-1600 -luvulle. Hän ei ollut minkään maalainen, koska siihen aikan ei ollut maita, hän oli Gootti.

'Located in Sweden (present time name); suffragan to Hamburg (990-1104), to Lund (1104-64), and finally to Upsala (1164-1530). This diocese, the most ancient in Sweden (present time name), included the Counties of Skaraborg, Elfsborg, and Vermland. It was founded about 990 at Skara, the capital of the Country of the Goths (Gauthiod)'
Kirkkohistoria[/list:u:1r1hmr54]

004 Se kuin kasvoi Lutherin maassa,
005 se Herren Gwstaf Erikkson Wasa,
006 se kuin Ruotsissa yleni,
007 se on Gwstav I Eriksson Wasa kuningas.

008 Sanoi Herren Gwstaf Erikkson Wasa
009 Gwstav I Eriksson Wasalle veljellensä:
010 "Läkkäs maita ristimähan,
011 mailla ristimättömillä,
012 paikoilla papittomilla!"

013 Sanoi Gwstav I Eriksson Wasa kuningas
014 Gwstaf Erikkson Wasalle veljellensä:
015 "Ent on järvet jäätämättä,
016 sulana joki kovera."

017 Sanoi Herren Gwstaf Erikkson Wasa
018 Gwstav I Eriksson Wasalle veljellensä:
019 "Kyllä kierrän Kiulon järven,
020 ympäri joki koveran."

021 Pani varsat valjahisin,
022 suvikunnat suitsi suuhun,
023 pani korjat kohallensa,
024 saatti lastat sarjallensa,
025 anturoillensa avarat,
026 perällensä pienet kirjat.

027 Niin kohta ajohon lähti,
028 ajoi tietä, matkaeli,
029 kaksi päiveä keväistä,
030 kaksi yötä järjestänsä.

031 Sanoi Gwstav I Eriksson Wasa kuningas
032 Gwstaf Erikkson Wasalle veljellensä:
033 "Jo tässä tulevi nälkä
034 eikä syöä eikä juoa
035 eikä purtua pietä."

036 "On Lalli lahen takana,
037 hyvä neuvo niemen päässä,
038 siinä syömmä, siinä juomma,
039 siinä purtua piämmä."

040 Sitte sinne saatuansa
041 Kerttu, kelvoton emäntä,
042 suitsi suuta kunnotonta,
043 keitti kieltä kelvotonta.

044 Sitte Herren Gwstaf Erikkson Wasa
045 otti heiniä hevosen,
046 heitti penningit sijalle,
047 otti leivän uunin päältä,
048 heitti penningit sijalle,
049 otti olutta kellarista,
050 vieritti rahat sijalle.
051 Siinä söivät, siinä joivat,
052 siinä purtua pitivät;
053 sitte lähtivät ajohon.

054 Tuli Lalli kotiansa. --
055 Tuo Lallin paha emäntä
056 suitsi suuta kunnotonta,
057 keitti kieltä kelvotonta:
058 "Jo tässä kävi ihmisiä,
059 täss' on syöty, täss' on juotu,
060 tässä purtua pietty,
061 viety heiniä hevosen,
062 heitty hietoia sijahan,
063 syöty leivät uunin päältä,
064 heitty hietoja sijahan,
065 juotu oluet kellarista,
066 saatu santoa sijahan."

Gwstaf Erikkson Wasa ja Gwstav I Eriksson Wasa raiskasivat Kertun.

067 Lausui paimen patsahalta:
068 "Jo vainen valehtelitki,
069 elä vainen uskokahan!"

Patsas ei puhu. Tämä on ohje; Tarina on käänteinen ja silloin se on totta.

070 Lalli se hyvätapainen : "Lalli se pahatapainen"
071 sekä mies hyväsukuinen, : "sekä mies pahasukuinen"
072 otti Lalli laukkarinsa,
073 pyhä pitkän keihä'änsä, : "piru pitkän keihä'änsä"
074 ajoi piruja taka'an. : "ajoi herroja taka'an"

075 Sanoi orja uskollinen,
076 lausui parka palvelija:
077 "Jo kuuluu kumu takana,
078 ajanko tätä hevoista?"
079 Sanoi Herren Gwstaf Erikkson Wasa:
080 "Jos kuuluu kumu takana,
081 elä aja tätä hevoista,
082 karkottele konkaria."

083 "Entä jos tavoitetahan
084 taikkapa tapetahanki?"
085 "Käy sinä kiven ta'aksi,
086 kuultele kiven takana,
087 jos mua tavoitetahan
088 taikka myös tapetahanki.
089 Poimi mun luuni lumesta,
090 ne pane härän rekehen
091 härän Suomehen veteä.
092 Kussa härkä uupunevi,
093 siihen kirkko tehtäköhön,
094 kappeli rakettakohon,
095 papin saarnoja sanella,
096 kansan kaiken kuultavaksi."

097 Palasi paha kotia,
098 lausui paimen patsahalta:

Patsas ei puhu, tämä on muistuts edellisetä; käänteisesti, ja ole tarkka sen suhteen mitä on kirjoitettu.

099 "Mistä Gwstaf piispan lakin saanut,
100 mies paha hyvän hytyrän,
101 piispan hiipan hirtehinen?"

Piispan lakki on hyvä mutta väärässä, paholaisen, päässä.

102 Niinpä Gwstav I Eriksson Wasa murehissansa
103 lakin veljensä Gwstaf Erikkson Wasan päästä tavoitti:
104 hivukset himahtelivat.
105 Veti sormuksen sormesta:
106 lihat ne liukahtelivat.
107 Niin tämä pahantapainen
108 piispa paha raatelija
109 sai koston korkialta,
110 makso mailman valtialta.

Uusimmat

Suosituimmat