Sementin iskunkestävyys, vääntölujuus ja mitoitus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Oletetaan että kysymyksessä on kaksikerroksinen kivitalo.
Talon seinät on tiiltä ja kerrosten välissä on ylälattiaa kannattelevat pylväät.
Tiiliseinät ei siis ole kantavia rakentaita ja pylväiden väli on 5 metriä.

Kuinka betoniantura pitää mitoittaa?
Kuinka munta betonirautaa vähintään tarvitaan ja monenko millistä?

Nykyään anturaan ei enää laiteta kiviä, toisin kuin ennen.
Jos massan sekaan kuitenkin kippaa vaikka kuormallisen sepeliä erikokoisin kivin niin luulis että ainakin iskunkestävyys lisääntyy, mutta vaarantuuko antura halkeamiselle?

Sivut

Kommentit (45)

Vierailija
Rasputin

Kuinka betoniantura pitää mitoittaa?



Mitoitukseen tarvitset lähtötiedoiksi nyt ainakin maanpohjan kantavuuden, kuinka lujaa betonia käytetään ja paljonko yläpuolelta anturalle tulee kuormaa.

Anturan pinta-ala tulisi olla niin suuri että anturalta maalle tuleva paine on alle maan kantavuuden. Anturan koko kun on selvitetty voidaan selvittää sen sisäisiä rasituksia (taivutusmomentit, leikkausvoimat jne.). Sisäisten rasitusten kautta päästään siihen kuinka paljon terästä tarvitaan ja mihin.

Kuitenkin esim. jos teet betonin itse tai maaperää ei ole tutkinut joku asiantuntija, ovat lähtötiedotkin aika arvailua ja mitotuskin on sinänsä turhaa jos mitään käsitystä varmuudesta ei ole. Tällöin kannattaa ottaa varman päälle ja tehdä melko suuret niin, että huolta ei jatkossa ole.

Rasputin

Nykyään anturaan ei enää laiteta kiviä, toisin kuin ennen.
Jos massan sekaan kuitenkin kippaa vaikka kuormallisen sepeliä erikokoisin kivin niin luulis että ainakin iskunkestävyys lisääntyy, mutta vaarantuuko antura halkeamiselle?



En tiedä mitä noilla kivillä tarkoitat, mutta kyllä betoniin aina runkoainesta täytyy tulla. Sementti itsessään on melko huono rakenteena ja erittäin altis kutistumaan ja täten halkeamaan.

Vierailija

http://www.betoni.com/fi/Betoniopas/Bet ... /Betonin+käyttökohteet/Perustukset/

Kun taitaa olla ihan perusasiatkin hukassa niin ajattelin tuollaista linkkiä laitella rakennekuvista. Ei noista sun tiedoista voi sanoa juuta eikä jaata, mutta jos annat ihan aidon kohteen tarkoilla mitoilla, niin voin vaikkapa laskeakin pääteräkset, leikkausraudoitukset ja haat oikeilla hakaväleillä.

Tai kerro edes et miksi tarvitset tietoa? Et varmaankaan sentään nettipalstan vinkeillä taloa ole rakentamassa

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Ihan tuohon otsikkoon vastatakseni. Sementillä ei ole minkäänlaista iskunkestävyyttä eikä vääntölujuutta. Sementti on harmaata jauhoa, jota myydään 50 kg:n säkeissä. Sementistä voi kyllä tehdä esim portaat säkkejä pinoamalla, mutta silloinkin se lujuus riippuu säkkipaperin lujuudesta.

Vierailija

Betoni on teräslujitettua sementtiä. Se kun ei kestä vetoa, mutta puristusta hyvin.
Coloseumilla voi käydä katsomassa roomalaisajan sementtivaluja.

Vierailija
tietää
Betoni on teräslujitettua sementtiä.



Teräsbetoni on betonia+terästä. Betoni on sementtiä+runkoainetta.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Jayjay
tietää
Betoni on teräslujitettua sementtiä.



Teräsbetoni on betonia+terästä. Betoni on sementtiä+runkoainetta.

+vettä.

MLT
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt18.9.2009
Ertsu
Jayjay kirjoitti:
tietää kirjoitti:
Betoni on teräslujitettua sementtiä.

Teräsbetoni on betonia+terästä. Betoni on sementtiä+runkoainetta.

+vettä.

Jayjay
tietää
Betoni on teräslujitettua sementtiä.



Teräsbetoni on betonia+terästä. Betoni on sementtiä+runkoainetta.

+vettä.



+ ilman CO2

Roomalasiten betoni oli muuten erilaista kuin tämä nykyinen Portland-viritys, koostuen muistaakseni poltetusta kalkista ja vulkaanisesta tuhkasta+hiekasta ja sepelistä.

Vierailija

Miksi se 2000 vuotta sitten valettu betoni kestää näinkin kauan, mutta nyky taloja ja siltoja saa olla alvariinsa korjaamassa?

Onko ihmiset tyhmentyneet?

Miksi mummon pesukone kestää 30 vuotta, mutta lapsenlapsen uusin hankinta hajoaa kolmessa vuodessa?

Vierailija

Ei taidettu 2000 vuotta sitten Suomessa rakennella juurikaan sementistä taikka betonista mitään... Tai jos rakennetiinkin, niin eipä taida olla kauheasti säilynyt todisteita Lisäksi tuskinpa nuo Rooman pantheonit ja muut ovat täysin korjaamatta tähän asti säilyneet...

Vierailija
Jayjay
Lisäksi tuskinpa nuo Rooman pantheonit ja muut ovat täysin korjaamatta tähän asti säilyneet...
Ei, mutta se on siellä ollut kantavassa rakenteessa pitämässä sitä nipussa. Aika pitkä takuu.

Vierailija
tietää
Jayjay
Lisäksi tuskinpa nuo Rooman pantheonit ja muut ovat täysin korjaamatta tähän asti säilyneet...
Ei, mutta se on siellä ollut kantavassa rakenteessa pitämässä sitä nipussa. Aika pitkä takuu.



Taitaa olla iso lasku työn tekijällä jos tuohon aikaan on antanut kaikille rakenteilleen tuon tuhansien vuosien takuun.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10604
Liittynyt16.3.2005

Roomalaiset käyttivät betonia pilareiden ja holvien sisällä. Betoni peitettiin tiili- tai kivimuurauksella, joka suojaa sitä ulkoilman vaikutukselta.

Betoni nimenomaan _ei_ tarvitse hiilidioksidia kovettuakseen. Betoni kovettuu veden allakin. Kalkkilaasti sen sijaan tarvitsee hiilidioksidia.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
Sahrah
Miksi se 2000 vuotta sitten valettu betoni kestää näinkin kauan, mutta nyky taloja ja siltoja saa olla alvariinsa korjaamassa?



Betonin lujuus kasvaa jatkuvasti arviolta ainakin noin 500 vuoden ajan, vaikkakin riittävä lujuus saavutetaan jo muutamassa päivässä. Vanha betoni ei siis automaattisesti ole huonompaa kuin uusi.
Siltoja saa olla korjaamassa jatkuvasti siksi, että ne rapautuvat lähinnä suolan, nastarenkaiden, pakkas- ja vedenpainehalkeamisen ja ilmansaasteiden vaikutuksesta. Talojen ongelmiksi veikkaan kevyitä rakenteita 2000 vuoden takaisiin verrattuna, liian pintaan asennettua raudoitusta, viistosadetta ja vaikkapa ikkunapeltien virheasennuksia.
Mikään ei tosin estä rakentamasta taloa joka kestää, mutta ne menevät huonosti kaupaksi.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Betonin karbonatisoituminen ilman CO2:den johdosta saa aikaan sen, että raudoitus voi alkaa ruostumaan. Tämän vuoksi näitä betonikohteita on alkanut rapista alas.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat