Seuraa 
Viestejä45973

Oletetaan että kysymyksessä on kaksikerroksinen kivitalo.
Talon seinät on tiiltä ja kerrosten välissä on ylälattiaa kannattelevat pylväät.
Tiiliseinät ei siis ole kantavia rakentaita ja pylväiden väli on 5 metriä.

Kuinka betoniantura pitää mitoittaa?
Kuinka munta betonirautaa vähintään tarvitaan ja monenko millistä?

Nykyään anturaan ei enää laiteta kiviä, toisin kuin ennen.
Jos massan sekaan kuitenkin kippaa vaikka kuormallisen sepeliä erikokoisin kivin niin luulis että ainakin iskunkestävyys lisääntyy, mutta vaarantuuko antura halkeamiselle?

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (45)

Rasputin

Kuinka betoniantura pitää mitoittaa?



Mitoitukseen tarvitset lähtötiedoiksi nyt ainakin maanpohjan kantavuuden, kuinka lujaa betonia käytetään ja paljonko yläpuolelta anturalle tulee kuormaa.

Anturan pinta-ala tulisi olla niin suuri että anturalta maalle tuleva paine on alle maan kantavuuden. Anturan koko kun on selvitetty voidaan selvittää sen sisäisiä rasituksia (taivutusmomentit, leikkausvoimat jne.). Sisäisten rasitusten kautta päästään siihen kuinka paljon terästä tarvitaan ja mihin.

Kuitenkin esim. jos teet betonin itse tai maaperää ei ole tutkinut joku asiantuntija, ovat lähtötiedotkin aika arvailua ja mitotuskin on sinänsä turhaa jos mitään käsitystä varmuudesta ei ole. Tällöin kannattaa ottaa varman päälle ja tehdä melko suuret niin, että huolta ei jatkossa ole.

Rasputin

Nykyään anturaan ei enää laiteta kiviä, toisin kuin ennen.
Jos massan sekaan kuitenkin kippaa vaikka kuormallisen sepeliä erikokoisin kivin niin luulis että ainakin iskunkestävyys lisääntyy, mutta vaarantuuko antura halkeamiselle?



En tiedä mitä noilla kivillä tarkoitat, mutta kyllä betoniin aina runkoainesta täytyy tulla. Sementti itsessään on melko huono rakenteena ja erittäin altis kutistumaan ja täten halkeamaan.

http://www.betoni.com/fi/Betoniopas/Bet ... /Betonin+käyttökohteet/Perustukset/

Kun taitaa olla ihan perusasiatkin hukassa niin ajattelin tuollaista linkkiä laitella rakennekuvista. Ei noista sun tiedoista voi sanoa juuta eikä jaata, mutta jos annat ihan aidon kohteen tarkoilla mitoilla, niin voin vaikkapa laskeakin pääteräkset, leikkausraudoitukset ja haat oikeilla hakaväleillä.

Tai kerro edes et miksi tarvitset tietoa? Et varmaankaan sentään nettipalstan vinkeillä taloa ole rakentamassa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ertsu
Seuraa 
Viestejä7573

Ihan tuohon otsikkoon vastatakseni. Sementillä ei ole minkäänlaista iskunkestävyyttä eikä vääntölujuutta. Sementti on harmaata jauhoa, jota myydään 50 kg:n säkeissä. Sementistä voi kyllä tehdä esim portaat säkkejä pinoamalla, mutta silloinkin se lujuus riippuu säkkipaperin lujuudesta.

Betoni on teräslujitettua sementtiä. Se kun ei kestä vetoa, mutta puristusta hyvin.
Coloseumilla voi käydä katsomassa roomalaisajan sementtivaluja.

tietää
Betoni on teräslujitettua sementtiä.



Teräsbetoni on betonia+terästä. Betoni on sementtiä+runkoainetta.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7573
Jayjay
tietää
Betoni on teräslujitettua sementtiä.



Teräsbetoni on betonia+terästä. Betoni on sementtiä+runkoainetta.

+vettä.

MLT
Seuraa 
Viestejä571
Ertsu
Jayjay kirjoitti:
tietää kirjoitti:
Betoni on teräslujitettua sementtiä.

Teräsbetoni on betonia+terästä. Betoni on sementtiä+runkoainetta.

+vettä.

Jayjay
tietää
Betoni on teräslujitettua sementtiä.



Teräsbetoni on betonia+terästä. Betoni on sementtiä+runkoainetta.

+vettä.



+ ilman CO2

Roomalasiten betoni oli muuten erilaista kuin tämä nykyinen Portland-viritys, koostuen muistaakseni poltetusta kalkista ja vulkaanisesta tuhkasta+hiekasta ja sepelistä.

Miksi se 2000 vuotta sitten valettu betoni kestää näinkin kauan, mutta nyky taloja ja siltoja saa olla alvariinsa korjaamassa?

Onko ihmiset tyhmentyneet?

Miksi mummon pesukone kestää 30 vuotta, mutta lapsenlapsen uusin hankinta hajoaa kolmessa vuodessa?

Ei taidettu 2000 vuotta sitten Suomessa rakennella juurikaan sementistä taikka betonista mitään... Tai jos rakennetiinkin, niin eipä taida olla kauheasti säilynyt todisteita Lisäksi tuskinpa nuo Rooman pantheonit ja muut ovat täysin korjaamatta tähän asti säilyneet...

Jayjay
Lisäksi tuskinpa nuo Rooman pantheonit ja muut ovat täysin korjaamatta tähän asti säilyneet...
Ei, mutta se on siellä ollut kantavassa rakenteessa pitämässä sitä nipussa. Aika pitkä takuu.

tietää
Jayjay
Lisäksi tuskinpa nuo Rooman pantheonit ja muut ovat täysin korjaamatta tähän asti säilyneet...
Ei, mutta se on siellä ollut kantavassa rakenteessa pitämässä sitä nipussa. Aika pitkä takuu.



Taitaa olla iso lasku työn tekijällä jos tuohon aikaan on antanut kaikille rakenteilleen tuon tuhansien vuosien takuun.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Roomalaiset käyttivät betonia pilareiden ja holvien sisällä. Betoni peitettiin tiili- tai kivimuurauksella, joka suojaa sitä ulkoilman vaikutukselta.

Betoni nimenomaan _ei_ tarvitse hiilidioksidia kovettuakseen. Betoni kovettuu veden allakin. Kalkkilaasti sen sijaan tarvitsee hiilidioksidia.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Sahrah
Miksi se 2000 vuotta sitten valettu betoni kestää näinkin kauan, mutta nyky taloja ja siltoja saa olla alvariinsa korjaamassa?



Betonin lujuus kasvaa jatkuvasti arviolta ainakin noin 500 vuoden ajan, vaikkakin riittävä lujuus saavutetaan jo muutamassa päivässä. Vanha betoni ei siis automaattisesti ole huonompaa kuin uusi.
Siltoja saa olla korjaamassa jatkuvasti siksi, että ne rapautuvat lähinnä suolan, nastarenkaiden, pakkas- ja vedenpainehalkeamisen ja ilmansaasteiden vaikutuksesta. Talojen ongelmiksi veikkaan kevyitä rakenteita 2000 vuoden takaisiin verrattuna, liian pintaan asennettua raudoitusta, viistosadetta ja vaikkapa ikkunapeltien virheasennuksia.
Mikään ei tosin estä rakentamasta taloa joka kestää, mutta ne menevät huonosti kaupaksi.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Betonin karbonatisoituminen ilman CO2:den johdosta saa aikaan sen, että raudoitus voi alkaa ruostumaan. Tämän vuoksi näitä betonikohteita on alkanut rapista alas.

hi3
http://www.betoni.com/fi/Betoniopas/Betoni+rakennusmateriaalina/Betonin+käyttökohteet/Perustukset/

Kun taitaa olla ihan perusasiatkin hukassa niin ajattelin tuollaista linkkiä laitella rakennekuvista. Ei noista sun tiedoista voi sanoa juuta eikä jaata, mutta jos annat ihan aidon kohteen tarkoilla mitoilla, niin voin vaikkapa laskeakin pääteräkset, leikkausraudoitukset ja haat oikeilla hakaväleillä.

Tai kerro edes et miksi tarvitset tietoa? Et varmaankaan sentään nettipalstan vinkeillä taloa ole rakentamassa




Tänks linkistä, pitää lueskella. Laiskana miehenä nääs ajattelin kysästä ja käyttää palstan resursseja helpottaakseni omaa tutkimusta.

Tarkkoja mittoja ei ole ihan plakkarissa ja piirustuksetkin on teettämäti. Mielessä kuitenkin on pyörinyt sellanen 150m2 per kerros missä on alhaalla parin auton talli. Huonekorkeus olis 3.40 ja runkorakenteena on kantavat pylväät viiden metrin välein. Seinämateriaalina tiili joka on rapattu molemmin puolin. Eristämistähän täällä ei kaivata.

Itse olisin taipuvainen mitoittamaan anturan maa-aineesta riippumattomaksi ja riittävän korkeaksi, kuitenkin massaa ja rahaa haaskaamatta. Maapohja on hiekkaista jonka alla puolen metrin syvyydessä on luja savi. Saattaa vaatia paaluttamisen kaksikerroksiselle rakenteelle. Sokkelin pitäisi näkyä maanpinnan yläpuolella sellanen 85cm olkonäkösyistä.

Itselläkin joku käsitys on miten tuo tehdään, mutta palstalta lähinnä kyselen koska on hyvä tietää josko jotakin on jäänyt huomaamatta. Tietenkin teetän piirustukset ja työn ammattilaisella, mutta täällä ei aina niihin voi luottaa jotenka ajattelin kerätä itselle riittävät lähtötiedot kontrollia varten.

Tuosta kivien lisäämisestä massaan, niin ennenhän sinne laitettiin isojakin murikoita ja nykyään massa on joltisenkin hienoa. Kävi mielessä kuitenki kipata sekaan ratasepelin tasoista kiviainesta ja hiukka hienompaa joukkoon normihiekan lisäksi. Eli onko tää tyhmä idea ja heikentääkö se betonin laatua?

Käsitykseni mukaan betoniraudan tulee olla massassa vähintään viiden sentin syvyydessä hapettumisen välttämiseksi. Täällä kantavissa pylväissä raudoitusta näkee huomattavan paljon lähemmäksi pintaa asennettuna joka tietysti lyhentää rakennuksen köyttöikää.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7573
Denzil Dexter
Sahrah
Miksi se 2000 vuotta sitten valettu betoni kestää näinkin kauan, mutta nyky taloja ja siltoja saa olla alvariinsa korjaamassa?



Betonin lujuus kasvaa jatkuvasti arviolta ainakin noin 500 vuoden ajan, vaikkakin riittävä lujuus saavutetaan jo muutamassa päivässä. Vanha betoni ei siis automaattisesti ole huonompaa kuin uusi.
Siltoja saa olla korjaamassa jatkuvasti siksi, että ne rapautuvat lähinnä suolan, nastarenkaiden, pakkas- ja vedenpainehalkeamisen ja ilmansaasteiden vaikutuksesta.

Pakkasrapautuminen koettelee etenkin parvekkeita. Yhteen aikaan betoniin lisättiin myös natriumsilikaattia. Tiedä sitten, mitä auttoi.

Ertsu
Denzil Dexter
Sahrah
Miksi se 2000 vuotta sitten valettu betoni kestää näinkin kauan, mutta nyky taloja ja siltoja saa olla alvariinsa korjaamassa?



Betonin lujuus kasvaa jatkuvasti arviolta ainakin noin 500 vuoden ajan, vaikkakin riittävä lujuus saavutetaan jo muutamassa päivässä. Vanha betoni ei siis automaattisesti ole huonompaa kuin uusi.
Siltoja saa olla korjaamassa jatkuvasti siksi, että ne rapautuvat lähinnä suolan, nastarenkaiden, pakkas- ja vedenpainehalkeamisen ja ilmansaasteiden vaikutuksesta.

Pakkasrapautuminen koettelee etenkin parvekkeita. Yhteen aikaan betoniin lisättiin myös natriumsilikaattia. Tiedä sitten, mitä auttoi.



Kiinassa noita talvirakentamisen ihmeitä on pilvin pimein. En tiedä mitä laittovat massan jäätymisen estämiseksi pakkasella, mutta nykyisin ihmiset saa niissä taloissa hengitysoireita ja muita terveyshaittoja.

50mm suoja on va-rakentamisessa tapana, ei maalla tapahtuvasssa rakentamisessa.
Voi olla kohteen ongelmana tiiliseinän kestävyys kuin antura.

Anturalle on helpot kaavat laskea, voin laitella joku päivä pdf:iä.

Diam
Seuraa 
Viestejä3859
Volitans
Betonin karbonatisoituminen ilman CO2:den johdosta saa aikaan sen, että raudoitus voi alkaa ruostumaan. Tämän vuoksi näitä betonikohteita on alkanut rapista alas.



Savupiipussahan sitä hiilidioksidia kulkee.

Miten kannattaa rapata tulipesä tai lasketaan 5 tn leivinuunin perusta. Käytössä voi olla tavallista laastia tai remonttilaastia, savilaastia tai tulilaastia.

Sitten se ulkona oleva yläosa, kun siinä ei jälkeenpäin tilsitty mälli tahdo pysyä.

Ongelmana ovat pienten kivien kokoiset irtoavat tulitiilen palat nuohotessa.

Hiushalkeamat piipun takaseinämässä (pitkä hiushalkeama maalatulla sisäseinällä) ja pintalämpötila on 60 °C (piipun sisällä 300-400 °C). Riittääkö avaus ja metalliverkko ja täyttö remonttilaastilla. Ei saisi tulla näkyviin lämmön vaikutuksesta uudelleen, niin voi maalata.

Löytyykö ohjeita alapaloisen teräksisen polttimen rakentamiseksi tiiliseen kiukaaseen tai hellaan.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat