Ihmissuhteilut ja vallanhalu tieteen tekemisen esteinä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aika usein näyttääpi populaaristi kaupattu "tiede" olevan täynnä uutisankkoja, joitten ideana ei olekkaan riisua tiedettä laumahierarkiapaineista ja puolueellisuuden taakasta.

Luotettava tieteentekijä on omasta mielestäni sellainen, joka ei pyri vaikuttamaan sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaansa tutkimuksillaan. Hän toimii intuitiosta ja seuraa kiinnostuksenkohteitaan. Hän on sosiaalisesti melko neutraali ja riippumaton muiden suosiosta.

Toki taustaedellytyksenä on se että taloutensa on perusturvattu. Siten kukaan ei voi vedättää tutkimksia haluamaan suuntaan.

Kaikenmaailman propagandaa koitetaan tuputtaa tieteenä ja varsinaiset asiat jää sosiaalisen kuhinoinnin taakse ja joskus varmaan ihan näkymättömiin.

Hyvä tieteentekeminen edellyttää yhteiskuntaa, missä perusturva on niin hyvä ettei ketään voida pakottaa ja alistaa sellaiselle mistä vois olla haittaa tieteelliselle työlle.

Monet kehitysmaat on vaan siks kehitysmaita kun niistä puuttuu demokratia ja perusturva.
Jokainen demokratiakin on vaarassa aina muuttua kehitysmaaksi jos perusturvasta aletaan tinkiä ja säästää liikaa.

Kun tiede ei ole vapaata ihmissuhteista, se on hölynpölyä.

Jokaisen kansalaisen pitäisi olla senverran vapaa ettei ole yksilötasolla riippuvainen toisesta ihmisestä niin että henkilökohtaiset vapaudet on vaarassa.
Kaikista ei tietenkään siihen ole enkä lähde rönsyämään ihmissuhdebroplematiikan hetteikköiseen suohon, joka voi olla päällisinpuolisin kaunis katsella, houkuttava käydä mutta meneminen sinne on sattumanavaraista selviytymistä ilman yhteiskunnan pitkospuita ja pelastusliivejä kun jokainen vastaantulija on potentiaalinen suonsilmäke.

Väitteeni on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan se että tiedettä ei voida tehdä jos sille ei ole puolueettomia puitteita tarjolla.

Voiko joku kumota tuon väittämän?

Kommentit (3)

Vierailija

Aika usein näyttääpi populaaristi kaupattu "tiede" olevan täynnä uutisankkoja, joitten ideana ei olekkaan riisua tiedettä laumahierarkiapaineista ja puolueellisuuden taakasta.

Luotettava tieteentekijä on omasta mielestäni sellainen, joka ei pyri vaikuttamaan sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaansa tutkimuksillaan. Hän toimii intuitiosta ja seuraa kiinnostuksenkohteitaan. Hän on sosiaalisesti melko neutraali ja riippumaton muiden suosiosta.

Toki taustaedellytyksenä on se että taloutensa on perusturvattu. Siten kukaan ei voi vedättää tutkimksia haluamaan suuntaan.

Kaikenmaailman propagandaa koitetaan tuputtaa tieteenä ja varsinaiset asiat jää sosiaalisen kuhinoinnin taakse ja joskus varmaan ihan näkymättömiin.

Hyvä tieteentekeminen edellyttää yhteiskuntaa, missä perusturva on niin hyvä ettei ketään voida pakottaa ja alistaa sellaiselle mistä vois olla haittaa tieteelliselle työlle.

Monet kehitysmaat on vaan siks kehitysmaita kun niistä puuttuu demokratia ja perusturva.
Jokainen demokratiakin on vaarassa aina muuttua kehitysmaaksi jos perusturvasta aletaan tinkiä ja säästää liikaa.

Kun tiede ei ole vapaata ihmissuhteista, se on hölynpölyä.

Jokaisen kansalaisen pitäisi olla senverran vapaa ettei ole yksilötasolla riippuvainen toisesta ihmisestä niin että henkilökohtaiset vapaudet on vaarassa.
Kaikista ei tietenkään siihen ole enkä lähde rönsyämään ihmissuhdebroplematiikan hetteikköiseen suohon, joka voi olla päällisinpuolisin kaunis katsella, houkuttava käydä mutta meneminen sinne on sattumanavaraista selviytymistä ilman yhteiskunnan pitkospuita ja pelastusliivejä kun jokainen vastaantulija on potentiaalinen suonsilmäke.

Väitteeni on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan se että tiedettä ei voida tehdä jos sille ei ole puolueettomia puitteita tarjolla.

Voiko joku kumota tuon väittämän?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
Pönni
Aika usein näyttääpi populaaristi kaupattu "tiede" olevan täynnä uutisankkoja, joitten ideana ei olekkaan riisua tiedettä laumahierarkiapaineista ja puolueellisuuden taakasta.



Niiden tarkoitus on yleensä vakuuttaa rahoittajia, jotka eivät ole alan asiantuntijoita. Kansantajuinen nopeaa kaupalista läpimurtoa lupaileva juttu Hesarin tiedesivuilla poikii helposti rahaa enemmän kuin 10 juttua huipputiedelehdissä.

Luotettava tieteentekijä on omasta mielestäni sellainen, joka ei pyri vaikuttamaan sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaansa tutkimuksillaan. Hän toimii intuitiosta ja seuraa kiinnostuksenkohteitaan. Hän on sosiaalisesti melko neutraali ja riippumaton muiden suosiosta.



Tuo on tietysti idealsitinen tilanne. Käytännössä tutkijat ovat ihmisiä, yhtä epätäydellisiä kuin kaikki muutkin. Suomen kaltaisessa pienessä maassa hommaa häiritsee sekin, että kaikki alan johtavat tutkijat tuntevat toisensa henkilökohtaisesti ja helposti jakavat resurssit "sulle mulle" -periaatteella.

Toki taustaedellytyksenä on se että taloutensa on perusturvattu. Siten kukaan ei voi vedättää tutkimksia haluamaan suuntaan.



Nimenomaan. Ja kenen luulet saavan tutkimusrahat, vaatimattoman yltiörehellisen tyypin vai tutkimuksiaan suureen ääneen mainostavan suupaltin?

Kun tiede ei ole vapaata ihmissuhteista, se on hölynpölyä.



Eivät ihmissuhteet tieteestä hölynpölyä tee, eikä ihmissuhteitten vaikutusta voida koskaan poistaa tieteen tekemisen kaltaisesta sosiaalisesta prosessista. Ne ajat, joissa yksi erakkoukko tuottaa kammioonsa sulkeutuneena tieteellisesti merkittävää tutkimusta on ainakin kokeellisissa tieteissä armotta historiaa.

Tieteellisen työn metodit on hiottu juuri sitä silmällä pitäen, että ainakin pitkässä juoksussa väärät tulokset tulevat hylätyiksi, vaikka ne olisivat kuinka arvovaltaisilta tahoilta tahansa. Ja kyllä se kohtuullisesti toimiikin, ainakin luonnontieteiden alalla.

Suurempi ongelma on se, että jotkut yrittävät vedättää tutkimusmäärärahoja lyhyen tähtäimen liioittelulla. Se ei johda tieteen vääristymiseen, mutta hidastaa tieteen kehitystä, kun osa rahoista menee sellaisten projektien tukemiseen, joilla ei ole realistisia menestymisen mahdollisuuksiakaan.

Vierailija
Neutroni
Pönni
Aika usein näyttääpi populaaristi kaupattu "tiede" olevan täynnä uutisankkoja, joitten ideana ei olekkaan riisua tiedettä laumahierarkiapaineista ja puolueellisuuden taakasta.

Niiden tarkoitus on yleensä vakuuttaa rahoittajia, jotka eivät ole alan asiantuntijoita. Kansantajuinen nopeaa kaupalista läpimurtoa lupaileva juttu Hesarin tiedesivuilla poikii helposti rahaa enemmän kuin 10 juttua huipputiedelehdissä.



Ahaa.. Kun en itse ole alalla niin eipä ole juolahtanut moinen mieleeni. Tänks!
Oon raapinut päätäni sen monet kerrat kun oon miettinyt keitä se hyödyttää kun keskeneräisiä tai ihan päättömiä "tutkimuksia" julkaistaan valtavat määrät. Usein ekana tulee mieleen että toimittajat tekee diilejä esmes. lääkevalmistajien kanssa, tai lehtien omistajat ennemminkin. Saavat provikoita sitten siitä kun usuttavat ihmiset apteekkiin hamstraamaan jotain valmisteita josta lupaillaan tavallaan ummet lammet - vaikka kyse olis vaan uutisoinnista joka antaa ymmärtää vaikka vaan jotakin tiettyä vaikutusta korostamalla että tapahtuu sitä ja tätä eikä edes tiedetä sivuvaikutuksia eikä olla varmoja edes siitä vaikuttaako se niinkuin uutisoidaan.

Tuossa vaan yks esimerkki ja tuolla saralla taitaa olla kuluttaja jo aika hyvin suojattu kun vakuutusbisnes tahollaan säätelee sitä ettei esmes lääkevalmistajat uskalla riskeerata. Jotain blaseboa kyllä voidaan myydä. Mutta se siitä. Se ei nyt oo aihe mitä kukin tutkii ja myy.
Hyvä avarrus sivistyksen aukkoihin tajuta tuo että asiantuntemattomiin rahoittajiin koitetaan vaikuttaa.
Loppukuluttajan perspektiiviin näkyypi hassunkurinen vyyhti outoa uutisointia.

Luotettava tieteentekijä on omasta mielestäni sellainen, joka ei pyri vaikuttamaan sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaansa tutkimuksillaan. Hän toimii intuitiosta ja seuraa kiinnostuksenkohteitaan. Hän on sosiaalisesti melko neutraali ja riippumaton muiden suosiosta.

Tuo on tietysti idealsitinen tilanne. Käytännössä tutkijat ovat ihmisiä, yhtä epätäydellisiä kuin kaikki muutkin. Suomen kaltaisessa pienessä maassa hommaa häiritsee sekin, että kaikki alan johtavat tutkijat tuntevat toisensa henkilökohtaisesti ja helposti jakavat resurssit "sulle mulle" -periaatteella.



Juu.. kansallinen tutkimus.. siinäpä "pähkinää purtavaksi".
En tiä miten suomessa.. onko mukana sitäkin vielä että tutkijoista osa on hyvinkin läheisiä, muodostavat perheitä?
Tai ovat usein ainakin sukua?
Kun tsekkaan omaa sukuani kummaltakin puolelta niin ei löydy kuin yks serkku joka työskentelee yliopistolla tutkijana.
Käsityöläisiä ja taiteen kanssa häärääviä löytyy useita.

Taipumukset periytyy ja samoissa suvuissa on usein joku vahva ammattiala johon suuntaudutaan. Puolisoksikin helpommin sit valikoituu joku jonka on kohdannut koulutuksen, työn tai harrastusten kautta.

Mutta.. hyvät ja huonot puolensa tuossa. Toisaalta läheiset välit voi merkitä myös sitä että sitoudutaan projekteihin joista voi kehkeytyä elämäntehtävä joka on osittain työ ja toisaalta perhe tai peräti sukuprojekti.
Aikoinaan oli sukutiloja agraariyhteiskunnassa ja suomessa on viljelty tiettyjä lajikkeita sääolosuhteitten, maaperän, jne. mukaisesti ja nyt tutkitaan jotakin tiettyjä asioita mihin on resursseja.
Maanviljelyspuolella halvan energian tulo markkinoille, maataloustuet, koneellistuminen, ne on mahdollistaneet lajikkeiden runsauden. Samoin tutkimuspuolella voidaan valloittaa aloja jotka ei oo sidoksissa maantieteellisesti, tjms.

Suomalaisista tutkimuksista en oo paljoo nähnyt sellaista hölynopölyltä tai harhaanjohtamiselta näyttävää kuitenkaan mitä vastaavasti mun silmiin näkyy usan taholta.
Siellä näyttäis uskonnollisuus vaikuttavan paljon enemmän kuin täällä ja siellä yliopistoissa ei ideana näyttäis olevan vanhan tiedon kumoaminen, välillä näyttää ihan siltä kuin väenvänkään nostettais tutkimuksista esiin sellaista millä vois pönkittää konservatiivisesti joitain uskomuksia.

Mm. se keuhkosyöpätutkimus näytti ihan omituiselta suomalaissilmiin, jossa oli löydetty muka uskonnollisuusgeeni.
Kun luin sen eka kerran niin tukka suhahti sojottamaan päästä.
Semmosta jöötiä en ollut aiemmin nähnyt julkaistuna tutkimuksena.
Tosin.. olin vastikään hankkinut elämäni ekan tietsikan ja nettiliittymän ja haivenet sojossa istuin vähän väliä tyrmistyneenä näytön ääressä.

Kun en ole itse edes lukiota käynyt saati yliopistolla luentoja kuunnellut, en ole myöskään ollut mukana missään tutkimusprojektissa kuin kohteena, niin pöyristyilyä se oli aluksi kun tajus että jumankauta miten raadollista ja tavismaista.. Siihen asti kun olin aika luottavaisin mielin lueskellut tiedejulkaisuja.

Se uskontogeenijuttu, sikälimikäli oon tajunnut ees sinnepäin kun en ole alkuperäistä tekstiä sanasta sanaan voinut ymmärtää puutteellisen enkunkielentaitoni vuoksi, siinähän oli havaittu että tupakoimattomat oli useimmiten uskossa ja tupakoijat ei, siitä johtopääteltiin että on jokin geeni joka ohjailee uskonnollisuuteen.. tupakoimattomuuteen ja vissiinkin "hyvyyteen". Terveempään elämään?
Selvyydeksi voidaan laittaa eri järjestykseen..
Geeni ohjaa tupakoimattomuuteen, uskonnollisuuteen, terveyteen..

Korrelaatio näyttää äkikseltään loogiselta.

Mutta.. Mikä uskonto? Mihin uskotaan? Onko jokin yksi auktoritetti, näkyykö sen kautta millainen tulevaisuus?
Pöh! Tietyntyyppinen perusta tutkimuksessa.. tai siis "tukimuksessa". Kuvitelmaa. Mielikuvituksen tuotetta ja niin puolueellista kuin olla vain voi.

Lähtökohtana juurikin tietyntyyppinen usko. Usko hyviin asioihin jotka ohjaa terveisiin elämäntapoihin.

Miks ei ole hahmottunut että tupakoijat vois uskoo johonkin muuhun riippuen arvomaailmastaan ja elämänasenteestaan?
Joku tupakoijahan voi olla fyysisesti vaikka alunalkujaan rampa ja vaikeassa elämäntilanteessa ja uskois että polttamalla vois päästä nopeemmin hautaan pois kärsimästä tai jotakin muuta, ihan mitä vaan.

On ihan eri asia tutkia asioita eri arvolähtökohdista.

Kun on perusta missä ei tunnusteta mitään entiteettiä, auktoriteettia, jumalaa.. puhumattakaan että se olis jokin luoja joka on luonut jotakin tietyntyyppiseksi, on perusta mistä voi puolueettomasti antaa mennä vaan..

Silloin ei ole tarkoitushakuisuutta..
Ehkä ei ole sitten rahoittajiakaan?
Mutta.. onko se enää yliopistollista tutkimusta?
Onko se tutkimusta laisinkaan?
Eikö siinä ole se vaara että pitää polvistua ja kumartaa tiettyyn suuntaan silloin kun käsketään?

Yksityisrahoitteinen tutkimus, sen vaarat.
Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.

Vakavalla mielellä tutkimustyötään tekevä voi joutua perin tukalaan tilanteeseen kun rahoittajan taholta aletaan sanella mitä tutkitaan ja miten. Entäs kun tutkija kuuluu johonkin uskontokuntaan?

Mua mietityttää se miten paljon on jo ihmiskunnan historiassa ollut moderneja korkeakulttuureja, joissa on vallinnut hyvinvointi ja miten ne toinen toisensa jälkeen muuttuu takapajuisiksi kehitysmaiksi.

Valtataistelua. Rahojen jakamista sulle mulle, selkääntaputtelua, narsismia, hoviväkeä, katkenneita kauloja ja toisinajattelijoiden telkeämisiä mielisairaaloihin.

Galileo Galilei ja niin monet muut. Lähestulkoon kaikki suuret persoonat, viisaat jotka on löytäneet jotakin todella mullistavaa, heitä on kohdeltu omana aikanaan kuin saastaa. Heitä on vainottu, kidutettu, surmattu ja heidän keklsintöjään Heureka vieköön on koitettu polttaa ja tuhota.

Sensijaan epätieteelliset huhut ja juorut, uskomukset, ne voi hyvin. Maapallon väestöstä n. 80% uskoo johonkin yliluonnolliseen.
*pään raapimista*

Toki taustaedellytyksenä on se että taloutensa on perusturvattu. Siten kukaan ei voi vedättää tutkimksia haluamaan suuntaan.

Nimenomaan. Ja kenen luulet saavan tutkimusrahat, vaatimattoman yltiörehellisen tyypin vai tutkimuksiaan suureen ääneen mainostavan suupaltin?



Nii-i.. narsistit johtaa yhä 6-0

Kun on itteensä täynnä eikä piittaa muista kuin hyödykkeinä voi vetää teatteria missä on itte pääroolissa.
Oman navan ympärillähän tässä kukin pyörii mutta.. miten joillakin voi järkiparka lyödä niin tyhjää ettei tajua valheilla olevan aina lyhyet jäljet? Hm..
Hetkellisesti toimii joku hätävale.
Niihin on pakko välillä turvautua ettei aiheuta jatkuvaa kaaosta totuuksia toitottamalla mutta ne valkoisina valheina kestää paljastumisen jonkin ajan kuluessa eikä niistä aiheudukkaan haittaa, ne on valehdeltu siks että totuus lis haitannut just silloin..

Kun sitten joku vallanahne ostaa palstatilaa saadakseen itselleen jotakin hyötyä siitä että painetaan puutaheinää tai jotain sinneppäin, niitten oikominen ja oikean totuuden saattaminen samalle tasolle voi viedä.. 100.. 1000 vuotta.. 2000, 20000, 10 000 vuotta?!

Olipa kerran yx jumala. Ei se oikeesti mikään jumala ollut. Olipahan vaan sisäsiittoisen faaraosuvun kehitysvammainen vesa, jolla oli sisko. Niitten porukat kai ryytyi niihin häiriköinä? Niille annettiin suunta ja osoite muualle tai sitten ne älys lähtee itte? Ei me voida tietää kaikkea mitä on tapahtunut Niilin suistomailla.
Ehkä on ollut meneillään ilmastonmuutoksessa vaihe että alueella oli kosteutta enemmälti, vihantaa paljon enemmän kuin nykyään ja sitten oli lääniä mihin levittäytyä?

Perustivat siirtokunnan ja harjoittivat siellä ihan ennenkuulumatonta kulttuuria. Palvoivat aurinkoa.. tai sitä heppua joka väitti olevansa linkkimies, yhteydessä suureen voimaan.
No.. se tsydeemi, kaupunki nykyisessä erämaassa hautautui hiekkaan ja argeologit koluaa etsien lisää infoa josta vois päätellä enemmän, tarkemmin..
Mutta se mitä on jo löytynyt kertoo asioita, jotka ei ihan kaikki herätäkkään ihailua. Joitakuita suututtaa tällainen puhe.
Niitä joiden koko elämä, joiden esivanhemmat, tuttavat, kaverit, sukulaiset, kokon se popula mihin kuuluvat on elänyt sellaisen tiedon varassa että olis ollut the jokin, esmes miespuolinen kuningas jolla on ollut yhteys taivaankuninkaaseen, aurinkoon, ties mihin.
Suuttujilla on lapsia joita he kasvattavat kertoen vanhoja tarinoita joita ovat itse kuulleet lapsina.. oravanpyörä pyörii hiljokseen kun monet polkevat sen sisäpintaa ja ulkopuoleltakin vielä avitetaan jos liike meinaa pysähtyä.

Kun tiede ei ole vapaata ihmissuhteista, se on hölynpölyä.

Eivät ihmissuhteet tieteestä hölynpölyä tee, eikä ihmissuhteitten vaikutusta voida koskaan poistaa tieteen tekemisen kaltaisesta sosiaalisesta prosessista. Ne ajat, joissa yksi erakkoukko tuottaa kammioonsa sulkeutuneena tieteellisesti merkittävää tutkimusta on ainakin kokeellisissa tieteissä armotta historiaa.



Onko milloinkaan mitään yhtä ukkoa erakkona ollut joka olis jotakin merkittävää tuottanut?
Esmes silloin kun Einstein teki läpimurtonsa, moni muu pakersi samojen kysymysten kimpussa. Hänellä oli joku ihan varteenotettava gollega, jonka kanssa hän pohti asioita mutta se toinen oli erakko. Vaikka Einsteinistä on piirretty sellaistakin henkilökuvaa että hän olis ollut myös erakko niin oli varsin sosiaalinen erakko. Seurasi tiiviisti mitä muut tiesivät, jne.

Onko ikinä kukaan siis tuottanut mitään merkittävää keksintöä irrallaan muista?

Niin helposti mielikuvitus lähtee laukkomaan ja vauhdissa loikkii yli oleellisten havaintojen. Ihmiset kyllä sanovat erakko, sanovat mitä milloinkin vähän sinne päin.
Erakko ei vois ees olla ihminen kun ihmisyys on paljolti sosiaalisen olemisen kautta ilmaantuva olotila.

Tutkimuksen luonne, tiede.. joo-o.. sosiaalista, ei vapaata ihmissuhteista.. mutta nikeltää jos sen esteenä on haitallista suhteilua. Ihmisiä jotka närkästyy, loukkaantuu, suuttuu, vihastuu siitä mitä tutkija saa selville.

Virheellisen tiedon pohjalle rakentunut elämä voi kantaa hyvinkin pitkälle. Kantaa kunnes pohja pettää ja romahtaa.
"Lainarahakupla".
On maan tapa, korruptiota, mafia vahvistuu. On kaksoistandardeja. On kulissit joihin upotetaan paljon varallisuutta ja kuta enemmän niihin investoidaan, sitä vähemmän ehkä huolehditaan siitä mitä tapahtuu kulissien takana.

Lopputulemana sitten milloin mitäkin skandaaleja ja alamäkiä.
Hiihtoliiton johtaja naama punaisena selittelemässä, politikot naama peruslukemilla kun on pakko jalkautua piiritoimistolta tai "kuninkaanlinnasta". Joku piispa.. uskaltaako ne ees liikkua juurikaan muualla kuin seurakunnan toiminnassa?

Tieteellisen työn metodit on hiottu juuri sitä silmällä pitäen, että ainakin pitkässä juoksussa väärät tulokset tulevat hylätyiksi, vaikka ne olisivat kuinka arvovaltaisilta tahoilta tahansa. Ja kyllä se kohtuullisesti toimiikin, ainakin luonnontieteiden alalla.

Suurempi ongelma on se, että jotkut yrittävät vedättää tutkimusmäärärahoja lyhyen tähtäimen liioittelulla. Se ei johda tieteen vääristymiseen, mutta hidastaa tieteen kehitystä, kun osa rahoista menee sellaisten projektien tukemiseen, joilla ei ole realistisia menestymisen mahdollisuuksiakaan.




Nii-i! Pitkässä juoksussa paljastuu mutta monet tutkitut totuudet myös pikkuhiljaa vaipuvat unholaan.

Kun aatellaan vaikka sitä ajanjaksoa ihmisyyden historiassa.. liekö 100 000v. vai mitä aikaa siitä on kun jollakulla oli synapsit kehittyneet aivoissa niin että hoksas miten voi itse tehdä tulen.
On siinä metsäpaloja, tai savannipaloja riittänyt. On ehtinyt kärvähtää yhtä sun toista mutta siinähän kaskesivat ja kait maanviljely osuu samaan ajanjaksoon ja kun niitä "synapseja" oli, niin kehitys alkoi ikäänkuin harppoa aiemman matelun sijaan.
Nyt on keksitty sentään jo sprinkleritkin..

Ihmiskunnasta puhutaan mutta onko olemassa, onko edes mahdollista olla yhtenäistä ihmiskuntaa? Voiko tiede ikinä saavuttaa puolueettomuutta?

Isoja kyssäreitä mun piäneen päähäni. *huh!*

Se taitaa jo olla totuus että tulet voi tehdä itte?
Joka nöössi saadessaan suurennuslasin ja likatkin.. ihanvähänvaan tekee mieli koittaa syttyykö kuiva heinä tai paperi..
Kukaan ei ilkee kiistää etteikö kaikkea saa syttymään mikä ei o liian märkää.

Pannukakuksi planeettaa ei enää voi kukaan väittää saamatta tyhmän titteliä ja joudu naurunalaiseksi.

Silti.. valtavat määrät rahaa liikkuu jossakin mikä on täysin päinvastaista kuin pitäisi olla.

Ehkä sille ei mahda mitään?
Ja mokomat örveltäjät vielä näyttävät lietsovankin oman etunsa kannalta kyynisyyttä. Ettei kannattais tehdä mitään. Että heidän porukkaansa vaan mukaan ja nauttimaan elämästä täysin siemauksin. Mukaan seuratoimintaan ja hieromaan kauppoja uusiutumattomista luonnonvaroista ja ihmiskunnan kohtalosta katoavana "kansanperinteenä".

Välillä oon aatellut että onkohan esmes fysiikan tutkijoiden taholla joku "pyhä veljeskunta". Joku porukka jotka näkee muka maailmanlopun olevan lähellä ja siitä aiheutuis holtiton talouspolitiikka? Hälläväliämeininki. Valtavat riskit joita otetaan kun kokeillaan milloin atomipommeja, milloin mitäkin ja nyt on kokeilussa hiukkaskiihdytin joka voi olla hyvinkin tuhoisa.

Mitä halvatun hulluja ne on?
Jotain vajaaälyisiä, tunnevammaisia? Kyvyttömiä hahmottamaan kokonaisuutta. Vaiko syntyneet kyynisiksi, itsetuhoisiksi? Päiväperhoja joita ei huominen huoleta? Joille ei merkitse mitään mahdollinen kärsimys jota aiheutuu testistä?
Laajennettu itsemurha?
Mahdollismman komeasti ja peräti niin että pinkovat pakoon johonkin vessaan tai vartavasten tehtyyn poteroon jos ehtivät ja kuvittelevat että pölyn laskeuduttua, jos siis itse on yhä elossa, voivat lähteä kurkkimaan ulos..

Minä kun en ole pelaillut tietokonepelejä kuin ihan kokeeksi jossain "tivolissa". Tiedän simulaattorit ja toki oon käsitellyt pelejä ja tutkinut niitä ja siten oon selvillä peleistä ja niitten sisällöstä.. siten mulla on jonkinlainen näkemys nykyajan nuorison päänuppiin. Joittenkin.

On aika paljon nuorukaisia jotka viihtyy pelien ääressä.
Pelit sinällään ei oo vaarallisia.
Sisältö määrittää riskit ja se millainen yksilö käyttää ja mihin, miten vaikuttaa, se on oleellista mutta ihan samahan se on kaikessa.

Tieteen perspektiivistä kiinnostaa se ketkä on sisällöntuottajia?
Miks tietyntyyppistä sisältöä tuotetaan?
Että tuotetaan voittoa. Rahaa. Ok.

Vaikka lopputulemana olis sukupolvi joka kuluttaa pelejä, raihnastuu niin fyysisesti kuin henkisesti, sairastuu psyykkeeltään ja kyynisinä tekevät itsemurhaiskuja sekopäinä. Jopa fyysikkoporukalla jos niikseen on.
Tieteen puitteissa tapahtuu aika omituisia juttuja.

Rahaa näyttää löytyvän ihan mielettömät määrät.
Kukin suomalainen maksaa apauttia 30€ hiukkaskiihdytyskokeesta.. tai paljon enemmänkin jos se venyy ja venyy eikä sillä onnistuta saamaan ehkä pihaustakaan?

Sitäkään kun ei sitten lopulta tiedä onko se ees se miksi sitä sanotaan?
Sehän voi olla vaikka moderni versio Troijan hevosesta?

Ja minä rönsyilen taas niin ettei mitään rajaa mutta eipä haittaa..
Saa tässä muutkin rönsyillä [size=50:nltilezq]kunhan ette vajoa huutelemaan sitä virttä että minä tyhmä olen. Sitähän minä, se on sanomattakin selvä. Se on tieteellisestikkin jo todistettu eikä siitä enää saa lisäpisteitä kun sitä hokee.. [/size:nltilezq] :mrsgreen:

Uusimmat

Suosituimmat