Onko järki pelkkää tunnetta?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pidämme tiettyjä asioita tosina, koska ne vetoavat järkeemme. Pidämme myös tiettyjä valintoja hyvinä, koska ne vetoavat järkeemme. Kaikelle järkevälle on olemassa siis järkevät perustelut.

Mutta kun vaaditaan perusteluita perusteluille ja taas niille perusteluille perusteluita, päädymme lopulta joihinkin alkuideoihin (tai aksioomiin?), jotka toteamme tosiksi, koska ne ovat "itsestäänselvyyksiä". Mutta eikö itsestäänselvyys ole pelkkä tunne? Mihin tuolloin perustuu kaikki ajattelumme? Järkevyyden tunteeseen alias 'terveeseen järkeen'. Se on pelkkä tunne siitä, että "maalaisjärkikin sen jo sanoo".

Järjen tunteemme luottaa aisteihimme ja ennenkaikkea, se luottaa muistiimme. Lisäksi järjen tunteemme luottaa helposti auktoriteetteihin. On myös huomattava, että jokaisen järjen tunne on subjektiivinen, joka vakuuttuu eri tavalla kuin toisen ihmisen järki. Lisäksi jokaisen järjentunne on kokemuspohjaltaan ainoastaan maksimissaan muutamia kymmeniä vuosia. 35-vuotias huippuälykäs ja nokkava tiedemies pitää itseään järjellisyyden hiottuna timanttina, joka ymmärtää miten "todellinen maailma" toimii, mutta tulee muistaa, että hänen kaikki uskomuksensa perustuvat vain 35-vuotta hiotuneeseen järjen tunteeseen.

Oletko koskaan havainnut, miltä tuntuu, kun menettää järjen tunteen? Minä olen. Se tuntuu siltä, että päivän selvässä tilanteessa tuntuu epävarmalta ja vaikka ulkopuoliset kuuntelisivat loogista ajatusketjuasi ja vahvistaisivat sen järkeväksi, itsestä tuntuu siltä, että mikään ei ole varmaa. Se on vähän kuin autokoulussa ensimmäisillä kerroilla kiihdyttää moottoritielle: ajo-opettaja sanoo, että "hyvin menee, kaikki sujuu oikein", mutta itsestä tuntuu, että tässä voi kohta henki lähteä molemmilta.

Sama tunne voidaan viedä liikkeenjohtoon tai poliitikkojen maailmaan. Järkevyyden tunne voi päätöksiä tehtäessä olla läsnä, tai olla olematta, riippumatta päätöksen sisällöstä. Jopa tieteissä ja matematiikassa tämä järjen tuntu on se, millä pelataan. Kun kollegat vahvistavat ja luottavat teorioihin ja on itse lukenut muutaman aihetta koskevan artikkelin, saattaa 'järjen tuntu' hiipiä alitajuntaan, vaikka aihetta voitaisiin tutkia vielä sadasta eri näkökulmasta ja suorittaa useita tuhansia toistoja.

Onko järki siis pelkkä tunne muiden joukossa? Varmaan se on aika jalo tunne, kuten on myötätuntokin, mutta onko järki aiheettomasti erotettu muista tunteista? Miksi luottaa järkeen niin sokeasti, jos se on perusluonteeltaan kuitenkin pelkkä tunne, tai ainakin perustuu pelkälle tunteelle? Pitäisikö tiedemiesten myöntää, että kaikki heidän työnsä perustuu viimekädessä pelkästään järjen tunteeseen?

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat