Hyvä kaukoputki aloittelijalle?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Muutettuani maalle, kauas valosaasteesta, olen päässyt nauttimaan upeasta tähtitaivaasta. Aiemmin tähtien tarkempi tiirailu ei ole juurikaan kiinnostanut, mutta nyttemmin olen jopa harkinnut kaukoputken hankkimista. Kun en kaukoputkista ja niihin liittyvästä teknisestä puolesta yhtään mitään ymmärrä, niin toivoisin kanssakeskustelijoiden sivistävän minua asiassa.

Mitkä ovat kaukoputken olennaisia ominaisuuksia näin aloittelijan kannalta?

Missä hinnoissa liikutaan, kun puhutaan hinta-laatu -suhteeltaan pätevistä kaukoputkista aloittelijan tarpeisiin?

Kuinka hyvin näillä harrastelijaputkilla tarkalleen ottaen näkee?

Haaveissa olisi, että putkeen saisi mahdollisesti kamerankin kiinni, jotta voisi ottaa kuvia taivaankappaleista.

Erittäin otettu olisin, jos joku viitsisi nähdä vaivaa ja selvittää minulle mitä kaukoputkien ominaisuuslistojen kryptiset termit oikeastaan tarkoittavat näin maallikon kielellä.

Sivut

Kommentit (34)

Vierailija

Vaimon RET 45 :lla olen omin silmin nähnyt mm Saturnuksen renkaat. Tämä on ostettu, joskus 1980 luvulla.

Ei mikään huippulaite tämäkään, mutta riittää meille harrastelijoille.

Laadukkaisiin okulaareihin laittaisin rahaa. Kamera-adaptereitä löytyy eri järkkärisovituksille. Muistaakseni oli nimeltään joku T-adapteri tai vast.

Täältä löytyy varsin hyvä FAQ http://www.astronetti.com/putkifaq/index.htm

Vierailija
Olen

Mitkä ovat kaukoputken olennaisia ominaisuuksia näin aloittelijan kannalta?



snautti mulle opetti...
halvimmat on päässä kiinni..
eli silmät...

sitten tulee putket...
kiikarit-...

ursasta saa opastuksen
ja vehkeet...
joskus LIDL myy.. tai stokka
aivohäiriöissään oikeesti halvalla...

Olen

Missä hinnoissa liikutaan, kun puhutaan hinta-laatu -suhteeltaan pätevistä kaukoputkista aloittelijan tarpeisiin?.



riippuu... 100e saa jo ihan hyvän...
riippuu tietty budjetista..

Olen

Kuinka hyvin näillä harrastelijaputkilla tarkalleen ottaen näkee?



mitä odottaa... vaikee sanoo....
kuu friikki ainakin onnelinen...

Olen

Erittäin otettu olisin, jos joku viitsisi nähdä vaivaa ja selvittää minulle mitä kaukoputkien ominaisuuslistojen kryptiset termit oikeastaan tarkoittavat näin maallikon kielellä.



aijaa.. sä olitkin proo...

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Olen
Muutettuani maalle, kauas valosaasteesta, olen päässyt nauttimaan upeasta tähtitaivaasta.



Kademieli iskee... Itse joudun tiirailemaan kaikkein huonoimmalta
mahdolliselta paikaita: Kerrostalon parvekkeelta Helsingin kupeessa.


Aiemmin tähtien tarkempi tiirailu ei ole juurikaan kiinnostanut, mutta nyttemmin olen jopa harkinnut kaukoputken hankkimista. Kun en kaukoputkista ja niihin liittyvästä teknisestä puolesta yhtään mitään ymmärrä, niin toivoisin kanssakeskustelijoiden sivistävän minua asiassa.

Mitkä ovat kaukoputken olennaisia ominaisuuksia näin aloittelijan kannalta?




1. Hinta. Ei kannata sijoittaa satoja ja tuhansia euroja, jos
ei kiinnostus jatkukaan. Jos kiinnostus jatkuu, niin ne rahat
menevät kuitenkin viheltäen mennessään. Roskaa saa kuitenkin ilmaisestikin ja roska tappaa kiinnostuksen harrastukseen hyvin nopeasti, joten aloittelijankin kannattaa varautua satojen eurojen satsaukseen.

2. Helppokäyttöisyys ja siirrettävyys. Jos putki on iso ja painava mötikkä, se lepäilee helposti kellarin komerossa.
Helppokäyttöisyyteen liittyy myös käytettävä jalustatyyppi:
Alt-Az jalusta on helppo pystyttää, ja lisäksi niihin saa usein
ns. Go-To -järjestelmän, joka mahdollistaa tuhansien taivaan kohteiden vaivattoman etsinnän. Alt-Az jalusta ei kuitenkaan
sovellu tähtitaivaan kuvaamiseen muutamaa sekuntia pitempiä valotusaikoja käyttäen kuvakentän kiertymisen vuoksi.

Ns. "ekvatoriaalinen" jalusta mahdollistaa myös kuvauksen, mutta se vaatii ohjausmoottorit ja voi olla hankala suunnastaa maapallon akselin suuntaiseksi (riippuu tietenkin havaintopaikasta).

Dobson-jalusta on kaikkein yksinkertaisin ja helppokäyttöisin, mutta ei sovellu tähtikuvaukseen juuri lainkaan. Dobson sopii sen sijaan erinomaisesti visuaalihavainnointiin.

Jalusta onkin eräs tärkeimipiä yksittäisiä komponentteja. Jos sinulla on heiluva ja tärisevä jalusta, niin kymmenien tuhansien eurojenkaan optiikasta ei ole mitään hyötyä.

3. Kiinnostuksen kohde. Jos olet kiinnostunut syvän taivaan kohteista, niin valovoima on ykkösenä listalla, joten Newtonilainen, tai Refraktori (linssikaukoputki). Linssikaukoputki voi olla hankalakäyttöinen (vaatii joskus
käyttäjältään akrobaatin taitoja) ja hyvät linssikaukoputket maksavat maltaita.

Jos olet kiinnostunut planeetoista ja kuusta, niin Katadioptrinen riittää (sopii jonkin verran myös syvän taivaan kohteille, mutta niissä on aina heikompi valovoima)
mainiosti, jos valokuvaus ei ole tärkeätä, niin Dobson -putki suo erinomaisen hinta-laatusuhteen (Dobson jalustalla ei voi
kuvata muuta kuin muutaman sekunnin valotusaikoja käyttäen).


Missä hinnoissa liikutaan, kun puhutaan hinta-laatu -suhteeltaan pätevistä kaukoputkista aloittelijan tarpeisiin?



Pika-arvio: 300-700 euroon.


Kuinka hyvin näillä harrastelijaputkilla tarkalleen ottaen näkee?



Tuohon on mahdodonta vastata lyhyesti. Kauniin värikkäät näkymät galakseista voi kuitenkin unohtaa parhaimmillakin putkilla. Jotkut pettyvät näkemiinsä harmaihin tuhruihin.


Haaveissa olisi, että putkeen saisi mahdollisesti kamerankin kiinni, jotta voisi ottaa kuvia taivaankappaleista.



Lähes kaikkiin putkiin saa kiinni digitaalijärjestelmäkameran, mutta ongelma on lähinnä se, että jalustan jatkuva suuntaus täytyy tavallisimmin suorittaa erillisen ns. "Guider-putken" ja ohjausjärjestelmän avulla, ja tuolloin aletaan jo puhua syvällisemmästä tutkimusmatkasta lompakon syövereihin.


Erittäin otettu olisin, jos joku viitsisi nähdä vaivaa ja selvittää minulle mitä kaukoputkien ominaisuuslistojen kryptiset termit oikeastaan tarkoittavat näin maallikon kielellä.



Suosittelen 'murjaanin' linkin lisäksi tätä:

http://foorumi.avaruus.fi/

Sekä ursan sivuja:

http://www.ursa.fi/

Termeissähän löytyy...

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
Olen
Mitkä ovat kaukoputken olennaisia ominaisuuksia näin aloittelijan kannalta?



Yleisiä keskusteluja aiheesta löytyy hakutoiminnolla. Henkilökohtaisemman vastauksen saamiseksi voisit täsmentää, minkälaisista kohteista olet kiinnostunut, mikä on budjetti ja mitä odotat kaukoputkelta?

Missä hinnoissa liikutaan, kun puhutaan hinta-laatu -suhteeltaan pätevistä kaukoputkista aloittelijan tarpeisiin?



Omasta mielestäni aloittelijan yleistähtikaukoputkeksi sopii vähintään 100 millinen peili- tai katadioptrinen putki (linssi- ja peiliputken kombinaatio). Sellainen putki kustantaa uutena noin 300-500 E. 100 millisellä putkella näkee kohtuullisesti planeettoja ja kirkkaimpia syvän taivaan kohteita. Sitä pienemmillä käyttö on niin rajoitettua, että on hyvin kyseenalaista kannattaako putkea ollenkaan ostaa. Kiikari on myös yksi mahdollisuus. Jos ostat yleiskiikarin, kannattaa valita 7-8 kertainen suurennos ja 40-50 millinen objektiivi. Varsinaisia tähtikiikareita on isompiakin, mutta niiden käyttö liikkuvien kohteiden tarkkailuun on huomattavasti hankalampaa.

Jos tiedät haluavasi erityisesti nähdä syvän taivaan kohteita (galakseja, tähtijoukkoja, kaasusumuja jne.), osta heti kättelyssä vähintään 200 millinen putki. 100 millisellä näet vain kirkkaimmat ja nekin huonosti. Siihen alkaa sitten rahaakin palamaan reippaammin.

Kuinka hyvin näillä harrastelijaputkilla tarkalleen ottaen näkee?



Jos vertaat vaikkapa netissä ja kirjallisuudessa nähtäviin kuviin, erittäin huonosti. Kohteet ovat yleensä epämääräisiä havaintokyvyn rajamailla olevia sumuläikkiä normaaleilla harrastajavälineillä. Useimmille kaukoputken ostajille näkymät ovat epäilemättä pettymyksiä. Havaintotaitojen lisääntyessä yksityiskohtia alkaa erottua enemmän, mutta yhtä kaikki mitään dramaattisia näkymiä on aivan turha odottaa. Jos se vain on mitenkään mahdollista, yritä päästä ensin katselemaan sen luokan putkella kun ajattelet ostaa.

Haaveissa olisi, että putkeen saisi mahdollisesti kamerankin kiinni, jotta voisi ottaa kuvia taivaankappaleista.



Useimpiin vakavasti otettaviin harrastajaputkiin saa sovitteita erilaisille kameroille.

Erittäin otettu olisin, jos joku viitsisi nähdä vaivaa ja selvittää minulle mitä kaukoputkien ominaisuuslistojen kryptiset termit oikeastaan tarkoittavat näin maallikon kielellä.



Lainataan erään kaukoputken luetteloa:
# maksutov-cassegrain-tyyppinen peilikaukoputki

Maksutov-Cassegrain on kaukoputken optinen rakenne, jossa muistaakseni pallomaisen pääpeilin edessä on linssi. Apupeili on etulinssin keskellä ja fokusoi valon pääpeilin reiästä ulos. Rakenne on polttoväliinsä näden lyhyt ja kevyt. Se on 100 millin kokoluokassa hyvin suositeltava, jos sinun täytyy siirrellä putkea paljon. Newton on perinteinen peilikaukoputki. Se on pitkä ja raskas, mutta hieman halvempi kuin katadioptriset putket. Kuvanlaadullisesti noissa ei kai ole eroa.

# objektiivin läpimitta 127 mm

Objektiivin läpimitta määrää putken valonkeräyskyvyn. Samalla se määrää suurimman järkevän suurennoksen, joka on (tämän kokoluokan objektiiveillä) samaa luokkaa kuin objektiivin läpimitta milleinä.

# polttoväli 1500 mm (f/11,81)

Putken suurennus on objektiivin ja okulaarin polttovälien suhde. Iso objektiivin polttoväli antaa helpommin ison suurennoksen pienellä näkökentällä ja pieni päinvastoin. Näkökenttään vaikuttaa myös moni muu asia.

# okulaarit (1,25") 10 ja 25 mm

Okulaari on se, josta katsellaan kuvaa. Se määrää suurennuksen objektiivin polttovälin pysyessä vakiona.

# suurennukset 60x ja 150x, barlowin kanssa lisäksi 120x (ja 300x)

Barlow on putken ja okulaarin väliin tuleva linssistö, joka pidentää putken tehollista polttoväliä. 300 kertainen suurennus on noin pienellä putkella melko turha. Kuva kyllä suurenee, mutta "resoluutiota" ei tule lisää. Itse jäisin kaipaamaan laajan näkökentän antavaa noin 30-kertaista suurennosta, jolla voi katsella avoimia tähtijoukkoja.

# optinen 6x30 etsin

Etsin on pieni kaukoputki, jonka avulla putki suunnataan. 60-kertaisella suurennoksella tuollaisen putken näkökenttä on todennäköisesti asteen verran. Sellaisella on äärimmäisen vaikea löytää haluttua kohdetta.

# tietokoneohjattu SynScan AZ GoTo -jalusta

Goto-jalusta on tietokoneohjattu moottoroitu jalusta, joka suunnataan aluksi muutaman tähden avulla ja kääntää sen jälkeen putken haluttuun suuntaan. Itse en näe sellaisen käytössä järkeä, koska hankalan kohteen etsiminen on kuitenkin se harrastuksen ilo ennemmin kuin näkökyvyn äärirajoilla olevan sumuläikän visuaalinen anti. Mutta jos haluaa harrastaa luetteloimalla mahdollisimman paljon nähtyjä kohteita, Goto helpottaa elämää rajusti.

# seuranta

Maan kiertäminen kiertää isommilla suurennoksilla kohteet nopeasti (kymmenissä sekunneissa tai minuuteissa) ulos näkökentästä. Siksi putkea täytyy koko ajan kääntää. Goto-putkissa se tapahtuu automaattisesti. Hyvin tarkka seuranta on välttämätön myös valokuvauksessa.

# yli 42900 kohdetta: Kuu ja planeetat (9), nimetyt tähdet (212), NGC-luettelo (7840), IC (5386), Messier (110), Caldwell (109), kaksoistähdet (55), muuttuvat tähdet (20), SAO (29523), käyttäjän määrittelemät (25)

Goto-aparaatissa on mukana härpäke, jossa voi listalta valita mitä katsot.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Seppo_Pietikainen



Unohdin melko tärkeän pointin: Aloittelijan kannattaa vakavasti harkita käytetyn putken ja jalustan hankkimista esim. Ursan tai
avaruus.fi - sivustojen kautta. Optiikka ei kulu käytössä.

Edullisin tapa aloittaa voisi kuitenkin olla tutustuminen tähtitaivaaseen planisfäärin, tähtikartastojen ja kunnollisien kiikareiden kanssa.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija
Olen
Mitkä ovat kaukoputken olennaisia ominaisuuksia näin aloittelijan kannalta?

Paras kaukoputki on ehdottomasti sellainen, jota tulee myös käytettyä!

Moni ostaa helposti aloittelijalle liian monimutkaisen/painavan/vaikeakäyttöisen laitteen, joka jää sitten nurkkaan keräämään pölyä koska sitä ei viitsi raahata ulos pakkaseen, pystyttää, säätää kohdalleen ja opetella käyttämään.

Siksipä monesti aloittelijalle suositeltavin hankinta on hyvät (muttei kuitenkaan liian painavat) kiikarit.

Ehkä löydät infoa tästä aiemmasta keskustelusta: tahtitiede-ja-avaruus-f6/milla-hinnalla-keskiverto-kaukoputki-t35032.html
Ja hyödyllistä infoa kaukoputkista ja sellaisen hankinnasta löytyy myös sieltä astronetistä: http://www.astronetti.com/
Mielestäni paras ja informatiivisin foorumi on kuitenkin Cloudynights: http://www.cloudynights.com/ubbthreads/ ... ds.php?Cat

Vierailija
murjaani
Vaimon RET 45 :lla olen omin silmin nähnyt mm Saturnuksen renkaat. Tämä on ostettu, joskus 1980 luvulla.

Juu samaisella peiliputkella aloitin itsekin harrastuksen samoihin aikoihin, eli 80-luvulla. Maksoi jotain 1500 wanhan markan paikkeilla, eikös? Kyllä sillä jo aika pitkälle pötkii. Mm. M57, Lyyran rengassumu näkyy hyvissä olosuhteissa kun oikein vedet silmissä jaksaa tihrustaa.

Myöhemmin rakensin itse 20cm reflektorin alusta loppuun. Oli kova homma ja vaati kärsivällisyyttä, mutta lopputulos oli kieltämättä palkitseva.

Aloittelevan tähtiharrastajan ei tosiaan kannata alkuun investoida suuria summia kalustoon, koska innostus saattaa lopahtaa kesken kaiken. Jos ennen oman putken hankkimista on katsellut hienoja ja näyttäviä otoksia syvän taivaan kohteista, saattaa olla pettymys kun niitä ei sitten näekään "livenä" omalla putkella omin silmin.

Vierailija

Itse olen löytänyt paljon hyviä ohjeita ja neuvoja havainnoimmisesta ja kaukoputken perusteista tuolta:
http://www.ursa.fi/ursa/nuoriso/tahtile ... index.html

Sivuston päivittäminen on lopetettu aikoja sitten, mutta todella hyviä neuvoja sieltä kyllä löytyy helposti.

Olen juuri ostanut kaukoputken netistä, muttei ole aivan vielä saapunut perille. Ensimmäinen putki kyseessä.
http://www.villenoptiikka.net/shop/kaup ... 5&show=all
Hintaa 95 euroa, postikuluineen hieman yli 100 euroa.

Odotellessani olen havainnoinut taivasta kiikareilla; mukavasti erottuu Jupiterin kuut ja avonainentähtijoukko M45. Andromedankin löytää ja Uranuksenkin löysin kovan etsinnän jälkeen. Ilmainen Cartes du Ciel -ohjelma on kyllä oiva apuväline kohteiden etsimisessä.

Harmi, ettei kiikareissani ole jalustaa, kuva heiluu harmittavasti.

Vierailija

En vitsi nyt kertoa missä jamassa näin erään tähtitornin rakentajan mutta sinne siitä ei ollut.
Laiteorientoitunut lähestyminen on kaupallisesti hyvä. Jos siihen ei provosoitaisi, olisi putkia lainaan tai vuokralle. Ei ole myöskään tähtiharrastajayhteisöjä omalla tähtitornillaan, vaikka yhteishankinnalla saisi tehokkaat välineet.
Netin hyvän kuvatarjonnan vuoksi oma laite ei tuo sitä iloa kuin ennen on voinut tuoda.

Vierailija

Perehdyn vastauksiinne hieman myöhemmin tänään, kun ehdin töistä kotiutua. Halusin tässä välissä pikaisesti kiittää vastauksista, joita on tullut tosi runsaasti jo lyhyessä ajassa. Kiitos siitä!

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
tietää
Laiteorientoitunut lähestyminen on kaupallisesti hyvä. Jos siihen ei provosoitaisi, olisi putkia lainaan tai vuokralle.



Yritä tehdä kaukoputkivuokraamosta bisnes ja mieti sitten, miksi niitä ei ole.

Ei ole myöskään tähtiharrastajayhteisöjä omalla tähtitornillaan, vaikka yhteishankinnalla saisi tehokkaat välineet.



Kyllä niitä jonkin verran on. Nykyään vain ihmiset taitavat pelätä rahojen sijoittamista yhteisiin juttuihin riitojen ja vastaavien pelossa. Tosin kyllä ne ostavat yhteiskämppiä (taloyhtiöistä) hyvin estottomasti - ja riitelevät sitten.

Netin hyvän kuvatarjonnan vuoksi oma laite ei tuo sitä iloa kuin ennen on voinut tuoda.



En minä usko, että hienot visuaaliset elämykset ovat koskaan olleet tähtihavainnoinnissa se keskeinen anti, koska niitä ei kerta kaikkiaan saa ilman pienen valtion budjetin sijoittamista. Pikemminkin se on löytämisen iloa, kun etsii jonkin taitotasolleen ja laitteilleen sopivan vaikean kohteen ja näkee sen.

Vierailija
Seppo_Pietikainen
Olen
Muutettuani maalle, kauas valosaasteesta, olen päässyt nauttimaan upeasta tähtitaivaasta.

Kademieli iskee... Itse joudun tiirailemaan kaikkein huonoimmalta mahdolliselta paikaita: Kerrostalon parvekkeelta Helsingin kupeessa.

Tiedän tunteen. En itse ennen muuttoa edes muistanut miltä tähtitaivas paljainkin silmin voi näyttää.

Seppo_Pietikainen
1. Hinta. Ei kannata sijoittaa satoja ja tuhansia euroja, jos ei kiinnostus jatkukaan. Jos kiinnostus jatkuu, niin ne rahat menevät kuitenkin viheltäen mennessään. Roskaa saa kuitenkin ilmaisestikin ja roska tappaa kiinnostuksen harrastukseen hyvin nopeasti, joten aloittelijankin kannattaa varautua satojen eurojen satsaukseen.

Tämä varmastikin on tosiaan aika oleellinen asia. Ei sitä mielellään tuhlaisi liikoja harrastukseen, jos se sitten pian jo jääkin. Toisaalta, jos säästää väärässä paikassa, niin jo huono putkikin riittänee tappamaan innostuksen, sen vaihtuessa pettymykseen.

Seppo_Pietikainen
2. Helppokäyttöisyys ja siirrettävyys.

Nappasin tästä tarkemmat analyysit pois jotta viesti ei paisuisi ihan mahdottoman pitkäksi, mutta olen huomioinut ja ottanut ylös kirjoituksesi kokonaisuudessaan.

Tietystikin haluaisin nähdä mahdollisimman syvälle avaruuteen äärettömän hyvällä laadulla, putki jalustoineen saisi olla mahdollisimman kevyt ja ketterä, ja valokuvaamiseenkin täydellinen.

Ehkä kuitenkin olennaisinta olisi nähdä hyvin aurinkokuntamme planeettoja ja saada niistä laadukkaita värikuvia. Siirreltävyys sinänsä ei ole kovin suuri ongelma, jos mötikkä ei ihan järjettömiä paina (paljonkohan nämä yleensä painaa, täytynee perehtyä tarkemmin annettuihin linkkeihin).

Jalustan osalta taivaan kohteiden vaivaton etsintä olisi ainakin alkuun aika hyvä juttu, joten kuvailemasi Alt-Az -jalusta Go-To -järjestelmällä olisi varmaan ok (kiesus näitä termejä). Haluaisin välttää hankaluudet hommassa alkuun pääsemiseksi, joten "ekvatoriaalinen" jalusta ei sopisi siinä mielessä, ja jos Dobson rajoittaa liikaa kuvaamismahdollisuuksia, niin ei sitten oikein sekään.

Jos vertaillaan Alt-Az + Go-To -systeemiä Dobsoniin, niin kumpi loppujen lopuksi on helppokäyttöisempi ja kummalla kuvaaminen onnistuu paremmin? Ilmeisesti kuvaamisen kannalta valotusajat ovat ongelma molemmissa, joten kysymys kuuluu: vaativatko kaukoputken läpi kuvatut kohteet pitkiä valotusaikoja?

Seppo_Pietikainen
3. Kiinnostuksen kohde.

Planeetoista ja kuusta ainakin tällä hetkellä olen kiinnostunut. Toki kaukaiset galaksit kiinnostavat, mutta ilmeisesti niiden laadukas havainnointi vaatisi jo aikamoista rahallista satsausta?

Seppo_Pietikainen
Olen
Missä hinnoissa liikutaan, kun puhutaan hinta-laatu -suhteeltaan pätevistä kaukoputkista aloittelijan tarpeisiin?

Pika-arvio: 300-700 euroon.

Tämä kuulostaa ihan realistiselta haarukalta minulle, kun lompakkooni kurkistin.

Seppo_Pietikainen
Olen
Kuinka hyvin näillä harrastelijaputkilla tarkalleen ottaen näkee?

Tuohon on mahdodonta vastata lyhyesti. Kauniin värikkäät näkymät galakseista voi kuitenkin unohtaa parhaimmillakin putkilla. Jotkut pettyvät näkemiinsä harmaihin tuhruihin.

Jos planeetat näkyvät harmaina tuhruina, niin sitten petyn minäkin. Haluaisin nähdä planeetat hyvissä väreissä ja erottaa niistä jotain yksityiskohtiakin. Toiveajattelua?

Seppo_Pietikainen
Lähes kaikkiin putkiin saa kiinni digitaalijärjestelmäkameran, mutta ongelma on lähinnä se, että jalustan jatkuva suuntaus täytyy tavallisimmin suorittaa erillisen ns. "Guider-putken" ja ohjausjärjestelmän avulla, ja tuolloin aletaan jo puhua syvällisemmästä tutkimusmatkasta lompakon syövereihin.

Okei. Eikö siis ole vain mahdollista liittää digijärkkäriä kaukoputkeen ja sojottaa sillä jonnekin?

Kiitos vielä linkkivinkeistä.

Vierailija

Luettuani kaikki vastaukset läpi näyttäisi kynnyskysymykseksi muodostuvan se, kuinka hyvin omaan budjettiini sopivilla laitteilla oikeastaan näkee? Mitenköhän ihmeessä noita laitteita pääsisi testaamaan sopivissa oloissa? Vai löytyisiköhän joltain/jostain esimerkiksi kuvia, jotka on otettu esim. Sepon mainitsemaan 300-700 €:n haarukkaan menevällä putkella + digijärkkärillä? Ennen isompaa perehtymistä teknisiin asioihin luulisin tämän olevan aika olennaista. Toisaalta tunnen kyllä pientä paloa myös laajempaan taivaankohteiden opetteluun ja tutkiskeluun kuin vain henkeäsalpaaviin kuviin planeetoista yms. Tässä alkuun kuitenkin riittänee joku laadukas kirja.

Tilanne on siis oikeastaan se, että ensi vuonna vapaa-aikani näyttäisi näillä näkymin lisääntyvän aika merkittävästi, ja tähän rakoon etsin harrastusta. Harrastuksen pitäisi olla yksinäinen, hiljainen, rauhoittava ja inspiroiva. Tällä hetkellä tämä kaukoputkihomma kuvitelmissani täyttää nuo kriteerit aika sopivasti. Tosin tietämykseni on sitä luokkaa tällä hetkellä, että ehkä juuri ja juuri pystyn luettelemaan aurinkokuntamme planeetat ja osan niistä jopa oikeassa järjestyksessä.

Vierailija

Em kohteiden valotusajoissa on suuri vaihteluväli.

Täysikuu on yllättävän kirkas, joten puhutaan helposti 1/125 s tai lyhyemmistä valotusajoista. Haarukointimenetelmällä sopiva arvo löytyy. Planeettojen kuvauksessa ( en ole itse kokeillut ) vaadittaneen minuuttien valotusaikoja.

Jos pitkiä valotusaikoja käytät, ei tukevan jalustan osuutta voi aliarvostaa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
Olen
Luettuani kaikki vastaukset läpi näyttäisi kynnyskysymykseksi muodostuvan se, kuinka hyvin omaan budjettiini sopivilla laitteilla oikeastaan näkee? Mitenköhän ihmeessä noita laitteita pääsisi testaamaan sopivissa oloissa?



Jos kaupungissasi on tähtiharrastajien yhdistys, niin sitä kautta voisi löytyä laitteidensa esittelijöitä.

Vai löytyisiköhän joltain/jostain esimerkiksi kuvia, jotka on otettu esim. Sepon mainitsemaan 300-700 €:n haarukkaan menevällä putkella + digijärkkärillä?



En nyt äkkiä keksi tuollaisia kuvia, koska harrastajilla on yleensä käytössään isommat putket, erikoisia suodattimia ja vastaavia välineitä. Noilla pienillä putkilla jalustat soveltuvat yleensä aika huonosti kuvaamiseen. Tässä on joitain esimerkkejä paremmilla laitteilla kuvatuista harrastuskuvista: http://astro.kuvat.fi/kuvat/Tahtikuvat/ Noilla pikkuputkilla laatu jää olellisesti heikommaksi.

Tähdet ja avaruus -lehdessä on myös kuvia. Parhaimmillaan muutaman tonnin harrastelaitteilla saa (pitkälti nykyisen kuvankäsittelyn ansiosta) todella upeita kuvia sumumaisista kohteista. Planeettojen kuvaaminen ei onnistu kovinkaan laadukkaasti, koska pienet putket ja ilmakehä rankaisevat rajummin.

Jos haluat saada hyviä kuvia, rehellisesti pitää sanoa, että mitkään tähtikuvausvehkeet eivät ole hintansa väärttejä näinä aikoina, jolloin miljardibudjeteilla toimivat avaruusjärjestöt julkaisevat kaikki kuvansa netissä. Itse tekemisen iloa se vain tuottaa.

Toisaalta tunnen kyllä pientä paloa myös laajempaan taivaankohteiden opetteluun ja tutkiskeluun kuin vain henkeäsalpaaviin kuviin planeetoista yms. Tässä alkuun kuitenkin riittänee joku laadukas kirja.



Tähtikartaston avulla voit opetella tähdistöt. Se vaiva tuskin menee hukkaan, ostitpa sitten putken tai et.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat