Karaoken merkitys

Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Tuli mieleeni tämä karaoke... Ihmiset käypi vuoron perään hoilaamassa biisejä ja toiset kuuntelevat. Miksi?

Miksi karaoke on niin suosittua juuri Suomessa ja Japanissa? Keski-Euroopassa en ilmiöön törmännyt kertaakaan... Mikä suomalaisista ja japanilaisista tekee niin kovia karaokeharrastajia? Mikä on karaoken merkitys kulttuurissamme? Onko japanilainen karaokekulttuuri samanlainen kuin täällä meillä ja merkitseekö karaoke japanilaisille samaa kuin meille suomalaisille?

Mitä karaoke oikein suomalaisille ja kulttuurillemme antaa? Kuinka karaoke on onnistunut integroitumaan niin kiinteäksi ja erottamattomaksi osaksi suomalaista kapakkakulttuuria?

Laulatko itse karaokea? Miksi? Mitä saat siitä? Jos et laula niin miksi et? Haluaisitko? Jos laulat, niin kuinka usein ja millaisia biisejä? Mikä on bravuurisi? Entä mitä karaokebiisiä inhoat? Miksi?

Millaiset ihmiset karaokea laulavat? Mitä ajattelet heistä ja ko. ilmiöstä?

Hämmentää.

Kommentit (9)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Kiitos kysymästä, kyllä olen laulanut karaokea. Yhteen aikaan kävin joka viikonloppu karaokella. Mikään ei nosta huonoa itsetuntoa paremmin kuin karaoke.

Muistan ikäni ensimmäisen karaokelauluni. Yksi nainen, joka seurusteli mun yhden kaverin kanssa, houkutteli mua. Karaoke oli vasta hiljattain rantautunut Suomen Tampereen Hervantaan.

Se nainen rohkaisi mua ja sanoi, että sinne vaan. Pelkäsin niin, että kädet vapisi. Se nainen sanoi, että valitse tuosta vain mieleisesi, niin kyllä se hyvin menee. Katselin sitä listaa pitkään ja valitsin Tapsa Rautavaaran "Päivänsäde ja menninkäinen", johon k.o. nainen sanoi, että "älä niin vaikeeta ota, se on kauheen vaikee", johon vastasin, että ei se mikään vaikea ole, mutta pelottaa niin p*****eesti.

Onneksi sen naisen lauluvuoro tuli ennen minua. Jos olisin joutunut laulamaan ennen k.o. henkilöä, olisin viitannut kintaalla koko touhulle.

Siis. Se oli minun onneni, että k.o. nainen lauloi täysin n.s. nuotin vierestä, jolloin huokaisin helpotuksesta, että eihän tämä niin vaikeeta olekaan.

Se päivänsäde ja menninkäinen meni ihan hyvin, mutta kyllä tärisi kädetkin sen jälkeen.

Myöhemmin pystyin menemään lavalle jopa selvinpäin. Aina se vähän jännittää, mutta kyllä se tuntuu myös mukavalta.

Kolmena kertana olen saanut jopa tunnustusta. Kaksi kertaa joku outo tyyppi tarjosi mulle kaljan ja kerran tuli turpaan, niin että alahuuli halkesi.

Vierailija

Humalassa hoilaaminen on kivaa ja vapauttavaa. Ikihirvityksiä tyyliin Päivänsäde ja Menninkäinen sekä 15. yö tulee usein vedettyä, välillä kyllä lontooksikin esimerkiksi R.E.M.:ää. Voitin kerran yhden karaokekisankin, tosin vain luultavasti siksi, että improvisoin finaalibiisin sävelen ja sanat lennosta kun itse biisistä ei ollut mitään hajua. Siellähän ne sanat tietysti vipeltävät mutta ei niistä iloa ole jos ajoitus ja sävel on hakusessa.

Ja juuri viime mainitusta syystä toisten kuunteleminen on ihan hirveää. Yhden tai kaksi onnetonta esitystä nyt hekotellen kuuntelee mutta sitten kyllä riittäisi. Eipä sillä, että minun tai muiden mielipiteillä olisi mitään väliä. Itselleen sitä useimmat varmasti laulavat.

Vierailija

Mulla on toin lähipubin kanssa sopimus.

Mä en laula karaokea ja ne kantaa mulle ilmaseks kaljaa koko ajan.

Tulee kuulemma halvemmaks!

Vierailija

On se jotenkin vapauttava fiilis, luulen että perus suomalaistyypille voi olla aika vapauttava tehdä sinänsä jotain niin noloa.
Vois aatella näinkin että kun viinaa pidetään semmosena suomalaisen peruskamasta irtautumisena niin karaoke on vielä extrana, voidaan ihan kunnolla irrotella päissään, laulaa karaokea!
Voi veljet se sun Aikuinen nainen oli helvetin raju veto! : )

Ite harrastan laulua ja esiinnyn joten karaoken laulaminen sujuu, sinänsä taas vihaan laulaa sitä koska tulee laulettua niin päin helvettiä, teknisesti.. Eli kännissähän sitä tulee hoilattua.

Vierailija

Aikanaan on tullu laulettua paljonki, nyt ei aikoihin.

Hauskaa se on. Joskus vituttaa "kokeilubiisin" ottettuaan kun huomaa ettei tää meekkään ihan niin hyvin ku olis toivonu. Riskejä tosin tekee mieli ottaa eikä veivata niitä mitä osaa ja on ennenki laulanu. Pitää vissii hommata karaokesysteemi himaan ja harjotella salaa.

Mä tykkään laulaa melkeen laidasta laitaan, mut yks on ylitse kaiken. Sukijaki se japanilainen versio japskisanotuksella. Ei harmainta aavistusta mitä siinä lauletaan, mut sitä veivatessa tuntuu ku tunteet lähtis lentoon.

Jaa, että miks lauletaan?
Kai se on sitä kun tekee jotakin ja voittaa aluks pelkonsa niin siinä lähtee mahlat virtaamaan. Pitemmälle kun menee ja käy esiintymässä niin kai se on puhdasta narsismia. Aina se tuntuu hyvältä kajauttaa jotakin kymmenen kännihoilaajan jälkeen ja huomata kun koko kapakka hiljenee.

Kännihoilaajatkin vedättä kai uskossa että osaavat laulaa. Joskus niitä ei saa lavalta pois kirveelläkään vaan terrorisoivat muuta porukkaa koko illan. Silloin ne kai kuulee oman äänensä ihan oman pään sisällä ja ovat siihen ihastuneet vaikka muut pitelee korvia.
Kerran yhdessä baarissa engelsmanni hoilas kymnenkunta biisiä ihan samalla nuotilla ja äänenpainolla kaikki. Matalaa örinää lännenmies tyyliin. Oli pakko mennä väliin ja karkottaa veisaaja omalla suorituksella, ihan vaan sen takia että vitutti kuunnella.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Rasputin
Hauskaa se on. Joskus vituttaa "kokeilubiisin" ottettuaan kun huomaa ettei tää meekkään ihan niin hyvin ku olis toivonu. Riskejä tosin tekee mieli ottaa eikä veivata niitä mitä osaa ja on ennenki laulanu. Pitää vissii hommata karaokesysteemi himaan ja harjotella salaa.

Muakin ärsyttää aina laulaa samoja biisejä. Mun repertuaariin kuuluu tällä hetkellä n. kymmenkunta biisiä joita aina veivaa. Mukava kokeilla jotain uusia mutta kun ei meinaa rohkeus riittää...

Mä aloin laulamaan vasta ihan muutama vuosi sitten. Saksalainen keverini pakotti minut mukaansa, koska hän halusi laulaa ekaa kertaa suomeksi ja koki että hän tarttee taustatuen. Siinä mää sitten mikkiä pitelin, en siihen juuri laulanut mutta tavallaan sain vähän jännitystä auki. Laulan lähinnä siksi, että minulla on mikrofonikammo josta haluan eroon. En pelkää esiintymistä ja nautin esittämisestä ja esiintymisestä paitsi laulamisesta! Siitä eroon pääsemiseksi olen alkanut laulaa. Tärisen ihan hulluna aina lauluni jälkeen

Välillä säälittää ne päin persettä laulavat että eikö ne oikeasti kuule omaa ääntään. Toisaalta siinä kai se on se karaoken viehätys, että jokainen saa vuorollaan olla tähti ja oikein luvan kanssa hoilata ja fiilistellä just sitä omaa lempparibiisiä

Mä en tiedä osaanko mä laulaa. Ilmeisesti kun ihmiset tulevat toivomaan multa biisejä ja ventovieraat kiittelevät. Eräässäkin kapakassa muutamat on aina että "Jes, mee laulaan että saahaan tanssia." Imarteleehan se. Pitäisi joskus nauhottaa oma esitys että kuulee miten se oikeen oikeesti menee. Viime aikoina oon laulanut Eaglesin Hotel Californiaa, Scorppareitten Wind of changesia ja Nancy Sinatran ja Lee Hazlewoodin Summer Wineä. Nuo on kaikki tuollaisia semihelppoja biisejä, vain muutama kohta jossa pitää olla skarppina ylärekisterin kanssa.

Hämmentää.

Vierailija
Vatkain

Mä aloin laulamaan vasta ihan muutama vuosi sitten. Saksalainen keverini pakotti minut mukaansa, koska hän halusi laulaa ekaa kertaa suomeksi ja koki että hän tarttee taustatuen. Siinä mää sitten mikkiä pitelin, en siihen juuri laulanut mutta tavallaan sain vähän jännitystä auki. Laulan lähinnä siksi, että minulla on mikrofonikammo josta haluan eroon. En pelkää esiintymistä ja nautin esittämisestä ja esiintymisestä paitsi laulamisesta! Siitä eroon pääsemiseksi olen alkanut laulaa. Tärisen ihan hulluna aina lauluni jälkeen



Noinhan se yleensä eka kerralla lähtee. Yleensä joku painostaa tai jonkun kanssa kimpassa uskaltautuu. Oma eka kerta oli asiakkaan pakottamana. Erään isomman projektin asiakkaan dirikka pakotti, valitsi vielä biisinkin valmiiks. Sanat oli tietty kiinaksi, onneks biisi oli säveletään tuttu, Moskovan valot, minä sitten sanotin siihen lisää omaan tahtiin ja hoilasin "metsässä ei liikahda lehmäääkäään...onkuin luomu puhjennut ois...tralalaaa, pannaan maataaa..." malliin. Salissa oli kolmisensataa kiinalaista kuuntelemassa.

Siitä kuitenkin sain kipinän.

Laulaminen vaatii kyllä tasasta treenausta. Ei se irtoo jos pitää pitkiä taukoja. Tai no, irtoo, mut ei niin hyvin.

Vierailija
Phony
Mulla on toin lähipubin kanssa sopimus.
Mä en laula karaokea ja ne kantaa mulle ilmaseks kaljaa koko ajan.



Ei hullumpi diili.

Uusimmat

Suosituimmat