Syntipukki

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Orvokki Autio sanoi eräässä lauantaiaamun tv-ohjelmassa jo muutamia vuosia sitten, että syntipukki on asetettu hoitamaan jotain tehtävää, eikä tämä pääse siitä virastaan - ei vaikka tekisi mitä tahansa.

Olen hoitanut eläimiä, mm. kanoja. Olen nähnyt, että niillä on hierarkia, jossa kanat pitävät yhtä kanssakanaansa nokittavana, kunnes tämä kuolee.
Otin nokittuja kanoja kainalooni ja vein niitä vanhassa saunassa olevaan lasarettiin, mutta kun niitä kertyi sinne enemmän, nekin ottivat keskuudestaan yhden "syntipukiksi".

Kuinka yleisiä vastaavanlaiset syntipukit ovat ihmisyhteisöissä?
Jos syntipukki ei mitenkään pääse virastaan, selittyykö se, sillä, että tällainen syntipukintarve on ihmisissä olemassa siinä kuin kanoissakin?
Jos on, mikä ja mitkä seikat pysyttävät syntipukin asemassaan? Miten syntipukki voi tiedostaa ulospääsemisen edellytykset, jos niitä on?
Onko tässä maailmanmenossa jotain, joka tekee syntipukit yhä tarpeellisemmiksi joillekin ? Jos tekee, niin keille?
Vai onko uusia tai vanhoja hyviä konsteja, joiden avulla pääsee ulos syntipukkina olemisesta?

Minulla on syntipukkiasemaan liittyviä käsityksiä, mutta en vielä kirjoita niistä.

Kommentit (4)

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008

Kanaparvesta itsellä saman tapaisia kokemuksia hamasta nuoruudesta, meillä pidettiin kanoja. On jäänyt kuva, että uhriksi valittu kana oli jotenkin poikkeava, menettänyt sulkia tai höyheniä tai joku rakenteellinen heikkous. Tai mistäpä sen tietää jos kyseinen yksilö oli sosiaalisesti hankala, vittuili muille suomeksi sanottuna.

Ihmiseen sovellettuna tietysti tulee mieleen yhteisössä tapahtuva yksilöön kohdistuva kiusaaminen, vaikkapa koulussa, työelämässä tai armeijassa.
Joukosta valikoituu yksilö, josta löytyy piirre, johon tarttua, erilaisuus. Liian pieni, suuri, lihava, laiha, erilainen vaatetus, murre, asuinpaikka, sosiaalinen asema jne.
Tähän yhteisössä sitten tarttuu yksilö, jolla itsellään on huono itsetunto. Alkamalla kiusaamaan tätä uhriksi valittua, kiusaaja tuntee itsensä hiukan paremmaksi. Joukkoon liittyy muita, joilla on sama ongelma. Lisäksi mukaan lähtee niitä, jotka haluavat hyväksyntää pääkiusaajalta, ehkä pelkäävät tätä tai näin varmistavat että eivät itse joudu uhriksi. Tästä se kierre lähtee.
Joissakin tapauksissa "nokittavana" oleva yksilö saattaa päästä kuiville, jos pystyy osoittamaan joukolle uuden uhrin, joka on vielä "erilaisempi" tai "huonompi".

Työelämässä, varsinkin jos tehdään ryhmätyötä ja joku projekti tai urakka menee reisille, tarvitaan syntipukki oman selustan turvaamiseksi. Tämä on mielestäni tyypillinen reaktio. Saadaan pieleen menneet asiat kaadettua jonkun toisen niskaan ja oma nahka pelastuu. Itsesuojeluvaistoa?

Edellisen sekavahkon pohdiskelun yhteenvetona totean, että mielestäni syntipukin hakeminen eri syistä kuuluu valitettavasti ihmisyhteisön käyttäytymiskoodiin.

---

Vierailija

Uskoisin, että syntipukin etsiminen on tosiaankin hyvin tyypillistä ihmisyhteisössä - ja miksei muissakin yhteisöissä. Toisaalta toimiva yhteisö hyötyy myös siitä, että sen yksilöillä on jossain määrin turvallinen olo, eikä tarvitse olla sodassa kaikkia vastaan tai jatkuvasti varuillaan. Yhteistyö yhteiseksi hyväksi on muuten hankalaa ja yksilöllä on perusteltu syy epäillä omaa hyötyään siitä.

Näiden erilaisten toimintatapojen välillä käydään varmaan jatkuvaa tasapainoilua. Joskus vaaka heittää toiseen ja joskus toiseen suuntaan. Mitkäköhän mekanismit tai olosuhteet saavat tarttumaan syntipukkistrategiaan ja mitkä edistävät toisenlaisia strategioita?

Pokasaha
Seuraa 
Viestejä1466
Liittynyt16.3.2005

Kerran työpaikkani pihapiirissä asusteli harakka jolta puuttui pyrstösulat kokonaan, lintuparka ei pystynyt siten kunnolla lentämään kun peräsin puuttui, tuiskahti hetimiten maahan kun siivilleen yritti.
Muut harakat sitä näykkivät ja kiduttivat kaikin tavoin joutoaikoinaan, pakoonkaan se ei päässyt muutoin kuin hyppimällä joten sen tilanne oli todella toivoton.
Kidutusta kesti kolmisen päivää, sitten harakka katosi, ehkäpä lajikumppanit sen tappoivat ja söivät suihinsa, tiedä häntä?
Kerran näin myös variksen raadon tiellä jota muut varikset toisilleen rähisten pistelivät poskeensa, hyvältä varmaan maistui, kun kerran riidelläkin piti makupaloista.

pinklin
...
Onko tässä maailmanmenossa jotain, joka tekee syntipukit yhä tarpeellisemmiksi joillekin ? ...



Tuntuu kyllä siltä, että syntipukit ovat välttämättömyys tässä maailmanmenossa, ainakin ihmisille siihen näyttää olevan jokapäiväinen tarve.

Kansakunta joka kieltää historiansa, häviää maailmankartalta.
Pokasaha

Vierailija

"ei pääse "virastaan", vaikka tekisi mitä tahansa"

Kuinka yleistä lie useampilapsisissa perheissä, että joku lapsista tai aikuisista joutuisi huonompaan asemaan kuin muut samassa perheessä? Ehkä sellaisessa kodissa altistuu jo alle kouluikäisenä ja sitten koulussa lapsi käytöksellään ilmaisee olevansa sopiva syntipukiksi.

Syntipukiksi joutuminen oman perheen keskuudessa saattaa läheisyydellään estää havaitsemasta asemaansa. Kun sen lopulta huomaa, voi olla jo liian myöhäistä. Ura voi olla jo liian pitkä, ehkä koko kouluaika ja työpaikoilla on voinut tulla tottumusta lisää.

Voi käydä, että joutuu lopuksi ikäänsä syntipukiksi, menipä minne tahansa. Sitäpaitsi lähisuvusta, vanhemmista ja sisaruksista harvoin erotaan täysin ja he tuskin helposti muuttavat asenteitaan.

Uusimmat

Suosituimmat