Seuraa 
Viestejä45973

Universumissamme on noin 10^11 galaksia. Jokaisessa galaksissa on noin 10^11 tähteä, eli tähtiä on noin 10^22. Noin joka kymmenennellä tähdellä on ainakin yksi kiviplaneetta, eli kiviplaneettoja on noin 10^21. Onko maapallo ainoa paikka universumissamme, jossa on elämää sellaisessa muodossa jonka me tunnistamme elämäksi?

Sivut

Kommentit (474)

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

Olen juuri viimeistellyt StarWars heksalogiakokoelmani ja koska 800 vuotiaan Yodan tapaaminen livenä olisi ihan punttia en voi laskea pois sitäkään vaihtoehtoa, että jossain on "galaksiksi" kutsuttu ja jota kuinkin linnunradan kokoinen mesta täynnä asuttavia palloja.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitkajanne
Vain peruskoulun käyneenä (ja siitäkin on jo aikaa) voin sanoa, että tuo 10^21 näyttää todella pieneltä luvulta.

toi oli varmasti vitsi... ?

JohnDoe
pitkajanne
Vain peruskoulun käyneenä (ja siitäkin on jo aikaa) voin sanoa, että tuo 10^21 näyttää todella pieneltä luvulta.



toi oli varmasti vitsi... ?

Olen tavallinen ihminen, en akateeminen, en ymmärrä matematiikasta yhtään mitään. Kaipa se silloin oli vitsi.

salai
Seuraa 
Viestejä8027

Tällä hetkellä tiedossa ei ole muita, joten äänestin yksi. Asiahan voi muuttua tutkimuksen myötä, koska tahansa. Tai voi olla, että elämää on lukemattomissa paikoissa, mutta emme koskaan saa siitä ehdotonta varmuutta.

Tai ainahan osalla ihmisistä on hallussaan ehdottoman varma tieto. Onnellisia lienevät he.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Mahdoton kysymys. Kovasti pelkään että olemme yksin, koska emme ole vieläkään löytäneet minkäänlaisia elämän merkkejä muualta. Toisaalta, empä usko että me sitä kovin helposti havaitsisimmekaan. Kuitenkin kun katsoo kuvia muista galakseista, sitä ajattelee että on siinäkin yksi kokonainen maailma, joka ehkä kuhisee elämää, vai voiko noin iso järjestelmä olla täysin tyhjillään.

Vastasin tuon: "Noin joka 1000:ssa ttähtikunnassa", vai miten se menikään, mutta oles sitä mieltä, että elämää syntyy lähes jokaisessa paikassa missä siihen on edellytykset. Toivonkin että marsista löydetään jälkiä siitä, että sielä on todella ollut elämää, ja se vahvistaa todella epäilyäni, jos näin käy.

ybenson
Universumissamme on noin 10^11 galaksia. Jokaisessa galaksissa on noin 10^11 tähteä, eli tähtiä on noin 10^22. Noin joka kymmenennellä tähdellä on ainakin yksi kiviplaneetta, eli kiviplaneettoja on noin 10^21. Onko maapallo ainoa paikka universumissamme, jossa on elämää sellaisessa muodossa jonka me tunnistamme elämäksi?

Eli yleensäkin havainnotavissa olevasta universumistamme löydämme odotettavasti noin 10^22 tähteä mitä eri kehitysasteellaan olevina. Tämä on siis melkolailla havaintoihin perustuvaa faktaa.

Vaikka joka kymmenellä näistä tähdistä olisi yksi kiviplaneetta, niin siitä on vielä aivan tajuttoman pitkä matka siihen, että se yksi golisi maan kaltainen laattatektoonisen aktiviteetin säätelemä plastinen kiviiplaneetta maan tapaan, ja jossa kaikki fysikaaliset olosuhteet olisivat osuneet suunnilleen meihin nähden nappiin ja vieläpä evoluution ns. isot askeleet onnistuneet.

Täytyy muistaa, että elämän ei ole mikään pakko perustua hiilen kiertoon. Se toki on paras tiedossa oleva vaihtoehto. Mutta jos elämä on kehittyäkseen, se kehittyy syntyolosuhteidensa ehdoilla, niistä aineista, mitä on tarjolla. Kuitenkin yksi asia, mitä kaikki elämä varmasti tarvitsee, on neste.

Andúril
Kuitenkin yksi asia, mitä kaikki elämä varmasti tarvitsee, on neste.
Kyllähän sitä on voinut syntyä muistakin aineen olomuodoista yhtä hyvin tuo on vähän sama kuin meidän näkemyksemme hiilipohjaiseen rajoittuvuuteen johtuu pelkästään meidän "systeemistä".

Juu,kandee muistaa,että elämä voi olla huomattavasti erilaista kuin mitä me tunnemme.Etäisyydet vaan ovat niin pitkiä,että vaikka olisi lukemattomia muita asuttuja planeettoja,ei me välttämättä koskaan niistä kuulla.Ihmiskuntakin on tod.näk.häviävä laji,eli ei ehdi kehittyä tähtien väliseen matkailuun ennen tuhoutumistaan.Mutta jos ajatellaan matemaattisesti,maailmankaikkeudessa on niin paljon tähtiä ja planeettoja,että on aika erikoista jos vain täällä olisi elämää.Ja kuten sanottu,se elämä voi olla täysin meistä poikkeavaa.

Kyrsa
Andúril
Kuitenkin yksi asia, mitä kaikki elämä varmasti tarvitsee, on neste.
Kyllähän sitä on voinut syntyä muistakin aineen olomuodoista yhtä hyvin tuo on vähän sama kuin meidän näkemyksemme hiilipohjaiseen rajoittuvuuteen johtuu pelkästään meidän "systeemistä".

Andúril taisi tarkoittaa nesteen sijasta vettä ja samoin kuin hiilen tapauksessa, niiden edullisuus elämälle ei johdu pelkäästään "meidän systeemistä" vaan niiden elämän kannalta suotuisista kemiallisista ominaisuuksista. Ja koska oletettavasti muuallakin maailmankaikkeudessa pätevät samat fysikaaliset ja kemialliset lainalaisuudet, niin on oletettavaa, että elämä perustuu samaan kemiaan muuallakin.

Sitähän voi olla jo meidänkin tietojen mukaan erilaisia painetiloja ja olomuotoja, entä jos se elämä olisikin muodostunut paljon suuremmaksi vaikka täysin eriävän paineen alaisena ja siellä suonissa virtaisi vaikka hiekanjyvät?tai miksei päinvastoin.

on aika vaikea määritellä edes elämän rajoja mikä lasketaan elämäksi ja mikä ei? kuin nopeaa tai älykästä tämän täytyy olla?

eikai voikukallakaan ole sen enempää omaa tietoisuutta kuin pienellä kivelläkään?

loppupeleissähän kyse on vaan läjästä tietyllä tavalla järjestäytyneitä pienempiä palasia joiden vuoksi "seuraavat" palaset mukailevat edeltävää kuten joen uoma?

Andúril
Kuitenkin yksi asia, mitä kaikki elämä varmasti tarvitsee, on neste.

Mistäs tiedät? (ei tarvitse vastata - argumenttisi ja vasta-argumenttini eivät asiaa kummemmaksi muuta. Kunhan tokaisin.)

EcoR1
Ja koska oletettavasti muuallakin maailmankaikkeudessa pätevät samat fysikaaliset ja kemialliset lainalaisuudet, niin on oletettavaa, että elämä perustuu samaan kemiaan muuallakin.

väärin, star trekissa löydettiin piipohjaista elämää muutamaan eri otteeseen

ybenson
Universumissamme on noin 10^11 galaksia. Jokaisessa galaksissa on noin 10^11 tähteä, eli tähtiä on noin 10^22. Noin joka kymmenennellä tähdellä on ainakin yksi kiviplaneetta, eli kiviplaneettoja on noin 10^21. Onko maapallo ainoa paikka universumissamme, jossa on elämää sellaisessa muodossa jonka me tunnistamme elämäksi?



Nyt, vähän tuoreemman tutkimuksen ja tiedon valossa arvio planeettojen määrästä omassa linnunradassa on moninkertaistunut. Nykyisin joidenkin arvioiden mukaan planeettojen määrä olisi 1,6 kertainen tähtiin verrattuna, ja epäillään että kiviplaneetat ovat ns. kaasuplaneettoja yleisempiä. Käsittääkseni ainakin tilastollinen todennäköisyys voitaisiin laskea elämän kehittymiselle. Jo joskus 10-15 vuotta sitten törmäsin yhteen (tilastolliseen)arvioon, jonka mukaan linnunradalta löytyisi vähintään 10 000 elämän ylläpitoon kykenevää planeettaa. Muistaakseni tuo lukema on laskettu vieläpä erittäin pessimistisesti (lukuja tarkoituksella -->alakanttiin). Nykyisin kun arvio planeettojen määrästä on huimasti kasvanut tottakai tuo lukemakin voi kasvaa, jopa melkoisesti.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5374

Veikkaan että, tässä aurinkokunnassa on kahdella kivipallolla elämää. Maa on yksi. Enceladus, Titan, Europa tai Mars on toinen.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

thxgg
Seuraa 
Viestejä581
EcoR1

Andúril taisi tarkoittaa nesteen sijasta vettä ja samoin kuin hiilen tapauksessa, niiden edullisuus elämälle ei johdu pelkäästään "meidän systeemistä" vaan niiden elämän kannalta suotuisista kemiallisista ominaisuuksista. Ja koska oletettavasti muuallakin maailmankaikkeudessa pätevät samat fysikaaliset ja kemialliset lainalaisuudet, niin on oletettavaa, että elämä perustuu samaan kemiaan muuallakin.



Yleensä unohdetaan että jo ihan maapalloltakin löytyy elämää joka ei "perustu samaan kemiaan", eli jos käyttää tuollaista termiä niin yleensä ei edes tiedä minkälaiseen kemiaan perustuvaa elämää löytyy jo täältäkin jos vain katsoo tarpeeksi erilaisia elinympäristöjä (http://en.wikipedia.org/wiki/Chlorobiaceae).

Kyselyn skaala jättää toivomisen varaa, vaihtoehdot pomppaa 1->1000000000->1000000000000000000000->10000000000000000000000000000000 (ja lisää nollia perään jos ei tyydy pelkästään näkyvän maailmankaikkeuden alueelle). En oikein viitsi veikata mitään jos ei löydy linnunradalla vaihtoehtoja yhden ja satojen miljoonien välimaastosta.

TieKu
Seuraa 
Viestejä581
thxgg

Yleensä unohdetaan että jo ihan maapalloltakin löytyy elämää joka ei "perustu samaan kemiaan", eli jos käyttää tuollaista termiä niin yleensä ei edes tiedä minkälaiseen kemiaan perustuvaa elämää löytyy jo täältäkin jos vain katsoo tarpeeksi erilaisia elinympäristöjä (http://en.wikipedia.org/wiki/Chlorobiaceae).




Minua on aina hieman ihmetyttänyt tuo sanonta, ettei elämän muualla tarvitse perustua samaan kemiaan. Miksi ei perustuisi ? Alkuaineiden määrä on kuitenkin hyvin rajallinen koko universumissa mutta universumin planeettojen, elinkelpoisten, määrälle ei varmaan aivan heti ylärajaa löydetä. Eli jos tuosta laskee todennäköisyyksiä, niin todennäköisyys muualla samaan kemiaan perustuvalle elämälle on aika paljonkin nollasta poikkeava.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä54510
ybenson
Universumissamme on noin 10^11 galaksia. Jokaisessa galaksissa on noin 10^11 tähteä, eli tähtiä on noin 10^22. Noin joka kymmenennellä tähdellä on ainakin yksi kiviplaneetta, eli kiviplaneettoja on noin 10^21. Onko maapallo ainoa paikka universumissamme, jossa on elämää sellaisessa muodossa jonka me tunnistamme elämäksi?




Linnunradassa on vähintään 100 miljardia planeettaa - enemmän kuin tähtiä koko galaksissa

Uuden tutkimuksen mukaan useimmilla tähdillä on vähintään yksi kivinen planeetta kiertolaisenaan. Sen sijaan Jupiterin ja Saturnuksen kaltaiset kaasuplaneetat näyttävät olevan hieman harvinaisempia. Löytö julkaistiin tällä viikolla Nature-lehdessä.

Jos otetaan huomioon myös muilla tekniikoilla tehdyt eksoplaneettahavainnot, Jørgensenin arvion mukaan Linnunradassamme on noin 10 miljardia tähteä, joilla on planeettoja niin sanotulla elämänvyöhykkeellä. Tämän perusteella galaksissamme voi olla miljardeja elämälle sopivia taivaankappaleita. Yhteensä Linnunradassa on suunnilleen 100 miljardia tähteä




http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplane ... sissa.html

Kysymys: Mitä mahdollinen elämän esiintyminen "laajassa mitassa" kosmoksessa uhkaa ensimmäisenä?

jussipussi

Kysymys: Mitä mahdollinen elämän esiintyminen "laajassa mitassa" kosmoksessa uhkaa ensimmäisenä?

Monelle "tavikselle" ajatus elämästä jossain muualla vaatii valtavan henkisen kynnyksen ylittämisen.

Viimeaikaiset löydöt ovat vakuuttaneet minut siitä, että linnunratakin kuhisee elämää.

Olen myös vakuuttunut Panspermia- teorian olevan oikeilla jäljillä, koska näyttää siltä, että elämän rakennuspalikoita leijailee avaruudessa paikoin jopa suuria määriä. Oletuksena on siis, että missä vain on elämän ylläpitoon kykenevä ympäristö siellä myös elämä alkaa kehittyä. Näin siis elämän ei tarvitse syntyä erikseen jokaisella planeetalla, vaan planeetan täytyy tarjota ainoastaan kasvualusta valmiille rakennuspalikoille. Ei ole kuin ajankysymys missä vaiheessa elonkehällä olevia sopivia planeettoja alkaa löytyä ja tarkkailu voidaan kohdistaa niihin.
Elämän perustuminen muuhun kuin hiileen tuntuu tarpeettomalta, vaikkei eihkä ole mahdotonta. Toisenlaisessa ympäristössä ehkä joku muu aine voi rakentua monimutkaiseksi itseään kopioivaksi systeemiksi. Ken tietää. Maapallolta löytyneet rikki-pohjaiset eliöt tuskin ovat eri kehityspuuta, kuin me. Todennäköisesti ne ovat vain korvanneet jossain vaiheessa osan käyttämistään molekyyleistä ja ovat saman evoluution yksi haara. Eli voisivatko ne syntyä itsenäisesti vai tarvitsevatko ne kehittyäkseen ensin hiilipohjaisen rakenteen?
...Tuntuu hullulta miten muutama havainto voi muuttaa vallitsevaa todellisuutta, kun katsoo ketjun ensimmäisiä, muutaman vuoden vanhoja viestejä.

Panspermia teoria:
http://leiwenwu.tripod.com/panspermia.htm

Aminohappoja komeetan kyydissä:
http://www.newscientist.com/article/dn1 ... comet.html

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat