Hakkaajaäänestys!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vain miehet saa äänestää!
5 rastia on pakko laittaa.

Kun ei noissa naisiin ja miehiin kohdistuvissa väkivaltaketjuissa ole kummassakaan äänestystä niin laitan äänestyksen.

Eli äänestäkää jos olette kokeneet parisuhteessa väkivaltaa tai olette antaneet väkivaltaa.

Henkinen väkivalta tarkoittaa sellaista joka jättää jonkinlaisen vamman tai joka jää kalvamaan pitkiksi aikoja.

Äänestyksen luonteen takia laitan äänestyksen vain miehiin kohdistuvasta väkivallasta, muutoin siitä tulee sekava. Joku vois avata naisille samanlaisen tai mode voisi siirtää tän alkuperäsen keskustelun alkuun jos se jotenki onnistuu.

Sivut

Kommentit (20)

Stinger
Seuraa 
Viestejä4719
Liittynyt18.2.2006

Äänesti ennen kuin luin tekstin noita kahta ylintä kohtaa joten niistä voi poistaa varsinaisissa laskuissa sitten kummastakin yhden äänen.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Vierailija
Stinger
Äänesti ennen kuin luin tekstin noita kahta ylintä kohtaa joten niistä voi poistaa varsinaisissa laskuissa sitten kummastakin yhden äänen.



Mä kerkesin sen kopsaamaan ja kommentoimaan sinne toiseen ketjuun jo ennen sun äänestämistäs. 14 äänestänyttä oli silloin.
Mikäli kaikki nyt äänestää sääntöjen mukaan...

jormala
Seuraa 
Viestejä66
Liittynyt13.10.2009

En osaa vetää niin selkeitä rajoja mikä luetaan väkivallaksi, että voisin vastata tähän. Ollessani naimisissa tönäisin kerran vaimoani hänen istuessaan. Vaimoni yritti pari kertaa lyödä minua(juttelin toisen naisen kanssa) ja kerran potkaisi perseelle niin kovaa kun pystyi(katselin jotain isotissistä naista). Vaimo haukkui minua rumaksi ja läskiksi ja usein vähätteli minua. Harrastin itsekin tuota vähättelyä(lähinnä hänen älyään). En usko että mistään näistä olisi jäänyt mitään fyysisiä tai psyykkisiä vammoja itselle tai vaimolle.

Vierailija

Hyvä avaus Rasputin! Ja ajatuksella laaditut vaihtoehdot äänestyksessä.

Miesten kokemaa parisuhdeväkivaltaa on tutkittu vain vähän ja vasta viime vuosikymmenen aikana. Edelleenkin paras tuntemani tutkimus, joka käsittelee parisuhdeväkivaltaa myös miesten näkökulmasta on Aune Flinckin tekemä ansiokas väitöskirja: Parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana (Tampereen yliopisto, 2006). Suosittelen tuon väikkärin lukemista kaikille parisuhteessaan väkivaltaa kokeneille tai sitä harjoittaneille - niin naisille kuin miehille, olipa väkivalta henkistä tai fyysistä.

Ruksin:
1. Olen kokenut henkistä väkivaltaa naiselta.
2. Olen kokenut fyysistä väkivaltaa naiselta.
5. Olen kohdistanut henkistä väkivaltaa naiseen.
8. En ole kohdistanut fyysistä väkivaltaa naiseen.
9. Laita rasti jos äänestit

Omat kokemukseni pääpiirteissään:
Kauan sitten parisuhteessa kokemani henkinen ja fyysinen väkivalta vaikutti elämääni ja myöhempiin ihmissuhteisiini paljon enemmän kuin itse tajusinkaan tai suostuin itselleni myöntämään. Vasta monen vuoden jälkeen aloin ymmärtää sen vaikutukset ja todella vapautua niistä. Parisuhdeväkivaltaa kokeneille miehille ei ollut tuolloin, eikä tietääkseni nykyäänkään ole tarjolla juuri heille suunnattuja tukipalveluja. Uskon, että niistä olisi aikoinaan ollut minulle hyötyä. Naisille näitä palveluja onneksi on tarjolla.

Nainen, jonka kanssa koin henkistä ja fyysistä väkivaltaa oli syvästi epävarma itsestään ja se ilmeni mm. raivoisana ultramustasukkaisuutena. Hän saattoi saada raivokohtauksen jo siitä, että hänen mielestään joku ohikulkenut nainen oli katsellut minua. Olin nuori ja kokematon, enkä tiennyt miten asiaan olisi todella tullut suhtautua. Niinpä suhteesta tuli vähitellen munankuorilla kävelyä, jossa aloin olla jatkuvasti varuillani äkillisten yllätysdraamojen ja raivokohtausten varalta.

Naisen epävarmuuden ja itsetunto-ongelman yhtenä merkittävänä syynä oli hänen isäsuhteensa. Nainen rakasti isäänsä, mutta isä oli aina ollut hyvin viileä ja etäinen, eikä nainen ollut lapsuudessaan kokenut saaneensa todella vastarakkautta isältään. Epävarmuutensa vuoksi hänen oli vaikea aidosti vastaanottaa rakkautta keneltäkään muultakaan. Epävarmuutensa vuoksi hän tarvitsi parisuhteessa sellaista vallankäyttöä, joka ilmeni henkisenä ja fyysisenä väkivaltana. Parisuhteessamme olin naiselle sekä rakastettu, että jonkinlainen isä-fetissi. Nainen vuoroin pyrki nostamaan minut itse keksimälleen jalustalle ja vuoroin pudottamaan minut siltä. Suhde olikin melkoinen vuoristorata. Lopulta jätin hänet - vaikka olisinkin halunnut vielä "korjata kaiken", tajusin ettei se olisi mahdollista. Meillä on nyt jo teini-ikäinen poika ja olemme ihan hyvät kaverit menneistä huolimatta.

Elin sen jälkeen monta vuotta korkeintaan muutaman kuukauden pituisissa pätkäsuhteissa joiden joko annoin viiletä sulkeutumalla tai katkaisin jos ne alkoivat vaikuttaa mielestäni liian vakavilta. Erityisen allerginen olin kuulemaan puheita rakkaudesta.

Ensimmäisen pitkän suhteen aloitin vasta kuutisen vuotta väkivaltaisen suhteen jälkeen. Seurustelimme monta vuotta, mutta olin suhteessa sulkeutunut, enkä aidosti päästänyt naista lähelleni. En tuolloin käsittänyt edes sen vertaa, että olisin myöntänyt sulkeutuneisuuteni olevan henkistä väkivaltaa - kontrollin ja vallankäytön lapsellinen ja vahingollinen muoto. Harjoittamani sulkeutuneisuus myös vahingoitti kumppaniani psyykkisesti. Lopulta onneksi erosimme, ja vasta sen jälkeen aloin todella aktiivisesti selvittää syitä käytökseeni. (nykyään olemme läheiset ystävät)

Nykyään minulle ei ole enää mikään ongelma olla avoin (ja ihan vaan oma vilpitön itseni) suhteessa naiseen. Itse asiassa siitä on muodostunut asia, johon minussa useimmiten kiinnitetään erityisesti huomiota. Ja vaikka sellainen kuulostaakin kenen tahansa mielestä normaalilta ja itsestään selvältä asenteelta, vaati se minulta aika paljon työtä, rehellistä itsekriittisyyttä ja siihen liittyviä oivalluksia. En ole enää mikään parisuhdeväkivallan uhri, vaikka olen väkivaltaa joskus kokenutkin ja myös itse harjoittanut.

Joskus toivoisin parisuhteeseen pyrkivien ihmisten miettivän seuraavaa:
Toisen kunnioittaminen on ihmissuhteen ehdoton minimivaatimus. Ehdoton. Minimi. Jos aikoo haalia jonkun toisen ihmisen elämäänsä, muttei ole kykenevä edes tuohon ehdottomaan minimiin, on ehkä syytä miettiä pitäisikö muuttaa autiolle saarelle tai aktiivisesti opetella se asia.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
spin0
Toisen kunnioittaminen on ihmissuhteen ehdoton minimivaatimus. Ehdoton. Minimi.

Tässäpä se tärkein sitte tuliki. Tämän ku kaikki sisäistäis niin kaikki ihmissuhdeterapeutit joutuis viralta...

Hämmentää.

Vierailija
Vatkain
spin0
Toisen kunnioittaminen on ihmissuhteen ehdoton minimivaatimus. Ehdoton. Minimi.

Tässäpä se tärkein sitte tuliki. Tämän ku kaikki sisäistäis niin kaikki ihmissuhdeterapeutit joutuis viralta...

Miksi tuota ei kirjata lakiin?

Vierailija
jormala
En osaa vetää niin selkeitä rajoja mikä luetaan väkivallaksi, että voisin vastata tähän. Ollessani naimisissa tönäisin kerran vaimoani hänen istuessaan. Vaimoni yritti pari kertaa lyödä minua(juttelin toisen naisen kanssa) ja kerran potkaisi perseelle niin kovaa kun pystyi(katselin jotain isotissistä naista). Vaimo haukkui minua rumaksi ja läskiksi ja usein vähätteli minua. Harrastin itsekin tuota vähättelyä(lähinnä hänen älyään). En usko että mistään näistä olisi jäänyt mitään fyysisiä tai psyykkisiä vammoja itselle tai vaimolle.

Tarinan opetus on kai se, että jos vaimo potkaisee perseelle, vaimo on rakastunut ja mustasukkainen.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
pinklin
jormala
En osaa vetää niin selkeitä rajoja mikä luetaan väkivallaksi, että voisin vastata tähän. Ollessani naimisissa tönäisin kerran vaimoani hänen istuessaan. Vaimoni yritti pari kertaa lyödä minua(juttelin toisen naisen kanssa) ja kerran potkaisi perseelle niin kovaa kun pystyi(katselin jotain isotissistä naista). Vaimo haukkui minua rumaksi ja läskiksi ja usein vähätteli minua. Harrastin itsekin tuota vähättelyä(lähinnä hänen älyään). En usko että mistään näistä olisi jäänyt mitään fyysisiä tai psyykkisiä vammoja itselle tai vaimolle.

Tarinan opetus on kai se, että jos vaimo potkaisee perseelle, vaimo on rakastunut ja mustasukkainen.

Rakkauesta se hevonenkin potkii?

Hämmentää.

Vierailija
Taha
Vatkain
spin0
Toisen kunnioittaminen on ihmissuhteen ehdoton minimivaatimus. Ehdoton. Minimi.

Tässäpä se tärkein sitte tuliki. Tämän ku kaikki sisäistäis niin kaikki ihmissuhdeterapeutit joutuis viralta...

Miksi tuota ei kirjata lakiin?

Voisihan sen kai kirjatakin, mutta eipä siitä pelkästä pykälästä mitään hyötyä olisi. Kyseessä on asia, joka jokaisen on kuitenkin jollakin tavalla opittava tai opeteltava - joko kotona, koulussa tai sitten viimeistään kantapään kautta.

Minusta ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitojen opettaminen koulussa jonkinlaisena oppiaineena ihan vaikka alaluokilta alkaen olisi hyödyllistä paitsi yksilön myös yhteiskunnankin kannalta. Ja seksuaaliopetuksen painopisteen siirtäminen elimistä, karvankasvusta ja taudeista ihmissuhdetaitoihin ja vastakkaisen (tai saman) sukupuolen kunnioittamiseen voisi osaltaan auttaa luomaan ja ylläpitämään kestäviä ihmissuhteita - ja ehkä pitkällä aikavälillä vähentämään avioerojakin. Ajan myötä sillä voisi myös olla vaikutuksensa parisuhde- ja muuhunkin väkivaltaan. Niinpä sitä voisi perustella kynänpyörittäjille kustannussäästöilläkin.

Toki ideaali olisi, jos noita asioita olisi mahdollista oppia jo kotona. Mutta jos jostain muualta olisi aloitettava niin minusta yksi lähtöruutu voisi olla koulu. Nojoo, dream on..

Vierailija
spin0
Voisihan sen kai kirjatakin, mutta eipä siitä pelkästä pykälästä mitään hyötyä olisi.

Minä uskon, että todellinen rangaistus vähentäisi kunnioittamattomuutta. Jos pettäjä, raiskaaja tai ryöstäjä teloitetaan sen sijaan, että saa ehdollisen, se on selvä signaali, että po. toiminta ei ole sallittua yhteisössä.

Vierailija

Miehiin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta vaatii julkista keskustelua.

Miesten pahoinpitely naisten taholta on hyssytelty tabu. Ainoastaa asiasta puhumalla sitä voi julkituoda. Olisiko tarpeellista saada se lehtien sivuille ja keskustelupalstoille? Ehkä tällä tavoin se voisi saada myös varoja tutkimuksiin ja apuun samoin kuin naisiin kohdistuva väkivalta.

HS- voisi (tai mikä muu tahansa lehti) vaikka etusivullaan esittää lyhyen kysymyksen ja lukijaäänestyksen. Jo moinen toisi asialle sen ansaitsemaa julkisuutta. Suhteellisen yksinkertaista ja helppoa olisi myös järjestää muutaman kymmenen kysymyksen kysely linkittämällä se vaikka lehden internetsivun kautta. Kyselyssä voisi kartoittaa perheväkivaltaa miehen näkökulmasta ja miesten omilla, mutta myös naisten vastaamisilla. Jo noilla lähtötiedoilla olisi helpompaa lähteä tekemään varsinaista tutkimusta asiasta.

Iternetkyselyssä voisi helposti kartoittaa, ikäryhmät, sukupuolen, asuinpaikkakunnan, tulotason, koulutuksen sekä muita taustoja sekä näiden yhteyden pahoinpitelyihin.

Aiheena on siis miehiin kohdistuva väkivalta, ei välttämättä pahoinpitely rajuimmissa muodoissan vaikka se on osa aluetta.

Vierailija
Rasputin
Olisiko tarpeellista saada se lehtien sivuille ja keskustelupalstoille? Ehkä tällä tavoin se voisi saada myös varoja tutkimuksiin



Jaa, mitäs tutkimuksia siinä tarvitaan. Eikös se riitä kun sanoo neidille näkemiin, jos sillä päässä viiraa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat