Lustoproxyille lisää kyytiä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

author="<a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tiedeyhteis%C3%B6+kiistelee+kosmisen+s%C3%A4teilyn+vaikutuksesta+puiden+kasvuun/1135250304420">hs.fi</a>" kirjoitti:
Tiedeyhteisö kiistelee kosmisen säteilyn vaikutuksesta puiden kasvuun

Puiden kasvu kiihtyy, kun Maahan saapuu runsaasti kosmista säteilyä avaruudesta. Näin väittävät Edinburghin yliopiston tutkijat New Phytologist -lehdessä.

Sigrid Dengel ja hänen kollegansa tutkivat kuusia, jotka oli istutettu Aen metsään Skotlantiin vuonna 1953 ja kaadettu vuonna 2006.

Niiden lustoista löytyi vuosia, joina puut kasvoivat kovin niukasti. Silloin myös kosmista säteilyä tuli tavallista vähemmän. Kun säteitä ryöppysi paljon, puut kasvoivat rivakammin.

Vaikutus ei ole iso mutta se on tilastollisesti merkittävä, sanoo Dengel BBC:n verkkouutisille. Kosmisten säteiden määrän vaihtelu näkyi puiden vuosilustoissa selvemmin kuin lämpötilan tai sademäärän muutokset.

Tämä tuntuu oudolta, sillä yleisesti hyväksytyn näkemyksen mukaan lämpiminä kesinä puut kasvavat paksuutta hyvin ja kylminä huonosti.

"Tulos on mielenkiintoinen, mutta siinä on paljon aukkoja", toteaa professori Markku Kulmala Helsingin yliopiston fysiikan laitoksesta.

Samalta ajalta olevissa lappilaisissa lustoissa kosmisen säteilyn voimakkuus ja hyvä kasvu korreloivat huonommin kuin Aen kuusissa, esittävät Kulmala ja kolme muuta suomalaistutkijaa.

He kommentoivat Dengelin työtä tuoreeltaan New Phytologistissa.

Kosmiset säteet ovat suurienergisiä hiukkasia, joita virtaa Maahan Auringosta ja etäisistä supernovien räjähdyksistä. Säteilyn teho vaihtelee. Noin joka yhdestoista vuosi Auringon aktiivisuus ja auringonpilkkujen määrä lisääntyvät. Pilkkujen magneettinen kenttä hillitsee hiukkasten liikettä.

Millä tavoin avaruuden säteily antaisi pontta puiden kasvulle? Yhden oletuksen mukaan kosmiset säteet lisäisivät pienhiukkasia, mikä sirottaisi valoa ja tämä taas panisi puihin vauhtia.

Kulmalan mukaan näin ei ole. Vielä spekulatiivisempi on näkemys siitä, että säteilyn aiheuttama sähkökenttien muutos nopeuttaisi puiden kasvua.




Kuinkahan kauan näitä samantyyppisiä uutisia pitää vielä tulla, ennen kuin eräitä tutkimuksia aletaan todella kyseenalaistaa?

Edellinen oli Yamal. Ja nyt tämä.

Linkki alkuperälähteeseen: New Phytologist

Kommentit (6)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Millä tavoin avaruuden säteily antaisi pontta puiden kasvulle? Yhden oletuksen mukaan kosmiset säteet lisäisivät pienhiukkasia, mikä sirottaisi valoa ja tämä taas panisi puihin vauhtia.

Kulmalan mukaan näin ei ole. Vielä spekulatiivisempi on näkemys siitä, että säteilyn aiheuttama sähkökenttien muutos nopeuttaisi puiden kasvua.




Eikös juuri ole todistettu, että kosmiset säteet aikaansaavat pilvisyyttä?

Pilvet taas aikaansaavat tasaisemman lämpötilan ja tasaisemman valon. Monet kasvithan kärsivät UV-säteilystä, sekä paahteen aiheuttamasta kuivumisesta.

Kasvihuoneitakin varjostetaan mm. kalkkimaalauksella, jotta olosuhteet paranisivat.

En ymmärrä miksi selvään asiaan vastataan "EI" ja sitten perustellaan väitettä huuhaalla (sähkökentät).

Vierailija

Hiroshiman atomipommin eräisiin kummallisiin jälkivaikutuksiin kuului kasvillisuuden hillitön kasvu, eli säteily sinällään kiihdyttää kasvua.

Voisiko tuo olla takana myös tämän kosmisen säteilyn ja kasvun korreloinnin kanssa ?

Onko Lapin, ja Skotlannin saaman säteilyn määrässä merkittäviä eroja, jotka johtuisivat sijainnista leveys-asteilla, ja maan oman magneettikentän vaikutuksesta ?

Siinä muutama kysymys, jotka olisi hyvä esittää tutkijoillekin.

MAK
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt6.9.2008
Phony

Kuinkahan kauan näitä samantyyppisiä uutisia pitää vielä tulla, ennen kuin eräitä tutkimuksia aletaan todella kyseenalaistaa?

Edellinen oli Yamal. Ja nyt tämä.




Seuraava liittyy varmasti aiheeseen ja tukee Svensmarkin teoriaa: kosminen säteily lisää pilvisyyttä, joka aiheuttaa auringon valon "hajoamista", joka sopii kasveille paremmin - ja tämä on siis syynä tuon lustojen kasvu vs. kosminen säteily-korrelaation takana.

Gu, L., D. Baldocchi, S. B. Verma, T. A. Black, T. Vesala, E. M. Falge, and P. R. Dowty (2002), Advantages of diffuse radiation for terrestrial ecosystem productivity, J. Geophys. Res., 107(D6), 4050, doi:10.1029/2001JD001242.

Abstract
Clouds and aerosols alter the proportion of diffuse radiation in global solar radiation reaching the Earth’s surface. It is known that diffuse and direct beam radiation differ in the way they transfer through plant canopies and affect the summation of nonlinear processes like photosynthesis differently than what would occur at the leaf scale. We compared the relative efficiencies of canopy photosynthesis to diffuse and direct photosynthetically active radiation (PAR) for a Scots pine forest, an aspen forest, a mixed deciduous forest, a tallgrass prairie and a winter wheat crop. The comparison was based on the seasonal patterns of the parameters that define the canopy photosynthetic responses to diffuse PAR and those that define the responses to direct PAR. These parameters were inferred from half-hourly tower CO2 flux measurements. We found that: (1) diffuse radiation results in higher light use efficiencies by plant canopies; (2) diffuse radiation has much less tendency to cause canopy photosynthetic saturation; (3) the advantages of diffuse radiation over direct radiation increase with radiation level; (4) temperature as well as vapor pressure deficit can cause different responses in diffuse and direct canopy photosynthesis, indicating that their impacts on terrestrial ecosystem carbon assimilation may depend on radiation regimes and thus sky conditions. These findings call for different treatments of diffuse and direct radiation in models of global primary production, and studies of the roles of clouds and aerosols in global carbon cycle.




Aivan pohjoisessa sen sijaan lämpötilalla ja sen vaikutuksella kasvukauteen on todennäköisesti suurempi merkitys.

Vierailija
MAK
Seuraava liittyy varmasti aiheeseen ja tukee Svensmarkin teoriaa: kosminen säteily lisää pilvisyyttä, joka aiheuttaa auringon valon "hajoamista", joka sopii kasveille paremmin - ja tämä on siis syynä tuon lustojen kasvu vs. kosminen säteily-korrelaation takana.

Nyt niitä kosmisia säteitä sitten tulee enemmän kuin aikoihin. Mahdollisesti kuitenkin ollaan tällä hetkellä hiukkasmäärän huipulla, jos pilkkujakso alkaa lähtemään nousuun. Oulun monitori, (joka näyttää monitoreista korkeimpia lukemia), näyttää selvästi aiempia pilkkuminimejä selvästi korkeimpia lukemia. http://cosmicrays.oulu.fi/webform/query ... picture=on

Svensmark on varmasti tienannut mukavasti 'Chilling Stars' kirjallaan takataskuun kahisevaa. Enää puuttuu vain kirjassa mainittu pilvien lisääntyminen ja siitä seuraava viileneminen. Aika saattaa pian käydä vähiin, ellei sitten pilvien muodostuminenkin tapahdu vuosien viiveellä.

MAK
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt6.9.2008
Wade
MAK
Seuraava liittyy varmasti aiheeseen ja tukee Svensmarkin teoriaa: kosminen säteily lisää pilvisyyttä, joka aiheuttaa auringon valon "hajoamista", joka sopii kasveille paremmin - ja tämä on siis syynä tuon lustojen kasvu vs. kosminen säteily-korrelaation takana.

Nyt niitä kosmisia säteitä sitten tulee enemmän kuin aikoihin. Mahdollisesti kuitenkin ollaan tällä hetkellä hiukkasmäärän huipulla, jos pilkkujakso alkaa lähtemään nousuun. Oulun monitori, (joka näyttää monitoreista korkeimpia lukemia), näyttää selvästi aiempia pilkkuminimejä selvästi korkeimpia lukemia. http://cosmicrays.oulu.fi/webform/query ... picture=on

Svensmark on varmasti tienannut mukavasti 'Chilling Stars' kirjallaan takataskuun kahisevaa. Enää puuttuu vain kirjassa mainittu pilvien lisääntyminen ja siitä seuraava viileneminen. Aika saattaa pian käydä vähiin, ellei sitten pilvien muodostuminenkin tapahdu vuosien viiveellä.


Miten niin? Viileneminen tulee viiveellä merien lämpösisällön tippumisen kautta. Viimeisen Argo-datan mukaan lämpösisältö on kuin onkin lähtenyt laskuun.

Leone
Seuraa 
Viestejä4564
Liittynyt16.3.2005
Wade
Nyt niitä kosmisia säteitä sitten tulee enemmän kuin aikoihin. Mahdollisesti kuitenkin ollaan tällä hetkellä hiukkasmäärän huipulla, jos pilkkujakso alkaa lähtemään nousuun. Oulun monitori, (joka näyttää monitoreista korkeimpia lukemia), näyttää selvästi aiempia pilkkuminimejä selvästi korkeimpia lukemia. http://cosmicrays.oulu.fi/webform/query ... picture=on



Ja tuosta käppyrästä nähdäänkin hienosti miksi merien lämpösisältö nousi 1980- ja 1990 -luvuilla. 1990 -luvun alun tilanne myös mahdollisti vuosien 1997-1998 super El Ninon synnyn. Viiden vuoden sisällä seuraakin sitten vastaavan kokoluokan La Nina. Ja se on goodbye AGW sen jälkeen.

Uusimmat

Suosituimmat