Miten tarkka lämpötilamittaus onnistuu kotikonstein?

Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Heittäkääpä arvioita perusteluineen, kuinka tarkasti huonelämpötilan pystyy mittaamaan käyttämällä yhtäaikaa kolmea mittaria. Kaikkien tarkkuus on +-0.5C

Ongelma kai tuossa on, että ei ole tiedossa, onko virhe kellokäyrän mukainen, vai onko mikä tahansa virhe yhtä todennäköinen. Joka tapauksessa keskiarvo pitäisi olla jo melko hyvä arvio.

Sivut

Kommentit (44)

Vierailija

Periaatteessa tuo alkoholimittari ei kuulu joukkoon ja jos kaksi muuta on kalibroitu (se täytyy tehdä itse vesi-jää menetelmällä) niin kahden mittarin keskiarvon tarkkuudella voi lämmöt mitata. Eli 0.1°C tarkkuudella ja toleranssi +-0.5°C.

P.S. noiden kahden mittarin tarkkuus ei ole +-0.5°C vaan 0.1°C.
Toleranssi on +-0.5°C

Vierailija

Jos tarvitsee tarkkaa mitta-arvoa jossain koesarjassa kannattaa käyttää samaa mittalaitteistoa ja vakioida olosuhteet hyvin. Kalibroinnin tarkkuutta vaaditaan mittalaitteiden tulosten vertailukelpoisuuden vuoksi tai oikean arvon saantiin.

Sulava jää ja poreilemaan alkava vesi normaalipaineessa antaa likimääräisen mahdollisuuden kaibrointiin. Vesissäkin on eroja tuossa mielessä. Tislattu vesi mikrossa voi tuottaa tepposet.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Jos lukemat ovat vaikka:

21.4 21.6 ja 21.7 pystyy mittaustarkkuudesta +-0.5C päättelemään, että todellinen lämpötila on varmasti välillä 21.2 C ... 21.9 C eli lukemaksi tulisi 21.55 +- 0.35. Keskiarvo antaisi 21.57C, tarkkuudesta ei havaintoa.

Jos taas kaikki mittarit näyttävät näytön tarkkuuden rajoissa samaa, ei lukemista voisi päätellä mitään, vaan mittarit olisivat huonompia, tulos olisi esim 21.5 +-0.5C

Pitäisi siis löytää joku sopiva tilastomatemaattinen keino tarkkuuden selvittämiseen, vähän samaan tapaan kuin a- ja b-arvoja tehdään koetuloksista.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
tietää
http://www.agr.state.nc.us/meatpoultry/pdf/Thermometer%20Calibration.pdf...


Ongelma on vain se, ettei tuon hintaluokan mittareita saa millään kalibroinnilla 0.1C tarkkuisiksi ja tuon tarkkuuksinen mittari puolestaan maksaa yli tuhat euroa (kalibrointimittari).
Sen sijaan kiinnostaisi, voisiko monella halvalla mittarilla saada tarkan lukeman esimerkiksi Monte Carlo menetelmällä, tai jollain muulla valopäisellä tilastokikkailulla.

Vierailija

Valitse sitten niistä se tarkempi ja mittaa vain sillä.

Tässä pätee samoin kun tikanheitossa. Mestari on parempi kuin joukkueellinen mestareita.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2350
Liittynyt27.12.2008
Denzil Dexter
tietää
http://www.agr.state.nc.us/meatpoultry/pdf/Thermometer%20Calibration.pdf...


Ongelma on vain se, ettei tuon hintaluokan mittareita saa millään kalibroinnilla 0.1C tarkkuisiksi ja tuon tarkkuuksinen mittari puolestaan maksaa yli tuhat euroa (kalibrointimittari).
Sen sijaan kiinnostaisi, voisiko monella halvalla mittarilla saada tarkan lukeman esimerkiksi Monte Carlo menetelmällä, tai jollain muulla valopäisellä tilastokikkailulla.



Kuumemittareissa ilmoitetaan usein tarkkuudeksi +-0,1C. Mittausalue vain on kovin pieni (n.35-43C).

Vierailija

Halpojen mittareiden mittaustulosten keskiarvon vaihteluvälin tietääksesi sinun pitäisi pystyä arvoimaan kuinka tarkkoja mittarit ovat. Jos jokin niistä on selvästi heikompilaatuinen ( = suuri mittausvirhe tai hajonta ) tulee tämän yksilön mittaustulos heikentämään lopputulosta.

Jos toisaalta "tiedetään" että kaikkien mittareiden mittausvirheen vaihteluväli on sama, voisi vaikka soveltaa oheisen linkin kohtaa Otoskeskiarvojen keskiarvo.

http://wwwedu.oulu.fi/homepage/jpeltone/tilasto/LUKU5/Luku5.htm

Tämä tapa ei kuitenkaan eliminoi absoluuttista mittausvirhettä, eli että kaikki mittarit näyttävät väärin, vieläpä samaan suuntaan.

Vierailija
21.4 21.6 ja 21.7 pystyy mittaustarkkuudesta +-0.5C päättelemään, että todellinen lämpötila on varmasti välillä 21.2 C ... 21.9 C
Ei pysty.
Edelleen. Mittareiden mittaustarkkuus on 0.1°C ja toleranssi on 0.5°C.

Tarkka ja oikea tulos on siis 21.56 +-0.5°C eli välillä 21.06°C - 22.06°C

Halpojen mittareiden mittaustulosten keskiarvon vaihteluvälin tietääksesi sinun pitäisi pystyä arvoimaan kuinka tarkkoja mittarit ovat.
Ei tarvitse koska toleranssi ilmoitetaan. +-0.5°C

Ongelma on vain se, ettei tuon hintaluokan mittareita saa millään kalibroinnilla 0.1C tarkkuisiksi
Vielä kerran. Mittaustarkkuus on 0.1°C.

Ainoa keino mitata lämpötilaa niin että tuloksista voi jotain käppyrää ja päätelmiä tehdä on se että käytetään dataloggeria. Pari kolme anturia loggeriin kiinni ja reaaliaikamittaus päälle. Loggeri maksaa 100€ ja anturit 8€/kpl.

Lämpötilan mittauksissa ei tavita mitään ruger-kutta-marx-harpo-ääliö tilastollisia laskentoja tehdä. Raaka keskiarvo on oikea menetelmä.

Vierailija
KBolt
Ei tarvitse koska toleranssi ilmoitetaan. +-0.5°C



Millä kalibrointitodistuksella tämä on osoitettu ?

En luottaisi halvan laitteen kylkeen printattuihin tarkkuusvakuutuksiin.

Vierailija
murjaani
KBolt
Ei tarvitse koska toleranssi ilmoitetaan. +-0.5°C



Millä kalibrointitodistuksella tämä on osoitettu ?

En luottaisi halvan laitteen kylkeen printattuihin tarkkuusvakuutuksiin.


Tutki antureiden datalehtiä niin oivallat miksi niihin voi luottaa.
Kyse on ANTURIN tarkkuudesta. Nykyään ei enää edes saa "epätarkkoja" antureita.

Katso esim. LM35 anturin datalehti. Tuo anturi maksaa n. 8€/kpl joten aika halpa on...

Tietysti jos haluaa joka asiasta viisastella ja pilkkua nussia niin eihän niihin datalehtiinkään voi luottaa...mihinkään ei voi luottaa. Ei edes kalibroituihin "tarkkuusmittareihin" (joiden hinta muuten ei perustu sen mittarin tarkkuuteen vaan aivan muihin asioihin...).

Tästä datalehteen : http://www.national.com/ds/LM/LM35.pdf

Vierailija

Eli nyt on mittausketjussa dataloggeri, sen releiden ylimenovastukset, mittausanturien johtimien liitokset ja itse anturi.

Vakuuttavaa.

Vierailija
murjaani
Eli nyt on mittausketjussa dataloggeri, sen releiden ylimenovastukset, mittausanturien johtimien liitokset ja itse anturi.

Vakuuttavaa.


Dataloggereissa voi käyttää kolmenlaista tapaa mitata lämpötilaa. Helpoin ja taatusti tarkka on K-tyypin anturi joka vain tökätään loggeriin kiinni. Toinen tapa on esim. LM35 tai vastaava. Kolmas on NTC tai PTC.

Kaikki luotettavia keinoja. Kaikilla eri hinta. Kaikkia käytetään yleisesti tarkkuuden ja halpuuden takia.

Kaikissa halvoissa ja kalliissa yksittäismittareissa mittaus perustuu täysin samaan tekniikkaan...mutta vain yhdellä anturilla.

HUOM. Loggereissa on yleensä 8-16 analogikanavaa joten yhteen loggeriin saa siis 8...16 anturia kiinni (mitä tahansa anturia). Laite maksaa 100€...500€ eli yhden käsimittarin verran. Vakuuttavaa todella.

Vierailija

Juu näin on, mutta kun lähtökohtana oli kysymys, kuinka tarkka lömpötilamittaus onnistuu. Olisi hyvä tietää ketjun kaikkien komponenttien vaikutus asiaan.

Myönnettäköön, että meni pilkun hässimiseksi, mutta kun on noiden dataloggeripohjaisten mittaussovellutusten tarkkuusongelmien kanssa tullut taisteltua teollisuusympäristössä, niin jäi tällä kertaa tämä levy päälle.

Vierailija

Denzil Dexter kirjoitti: "Jos lukemat ovat vaikka: 21.4, 21.6 ja 21.7...", niin
kysymys kuuluu: mitä väliä sillä on, mikä on absoluuttisesti oikea lukema, jos hajonta on noin pieni?

Sulavan lumen lämpötila on +-0C. (Näin itse Celsius määritteli aikanaan nolla-asteen.) Aseta jokainen mittari sulavan lumiämpärin sisään (ja sulavan lumimassan sisään) muovipussissa vaikkapa puoleksi tunniksi. Sen jälkeen näet, mikä mittareista näyttää lähimmäksi +-0C, jonka jälkeen voit katsoa ja vähentää mahdollisen virhemarginaalin alkuperäisistä lukemista.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat