Entisaikojen puunsuojausmenetelmat

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Telkkarista tuli ohjelma kiinalaisesta "riippuvasta" temppelista. Temppeli on rakennettu useita satoja vuosia sitten vuoren kylkeen ja riippuu siella edelleenkin. Tukipalkkkeina on vuoreen upotetut ratapolkyn paksuiset kannattimet jodenka paalle muu systeemi on rakennettu.

Ohjelmassa kerrottiin etta puuta oli voideltu 4-5 kertaan "tang" oljylla ja sen jalken poltetulla tangoljylla.

Mita hyvia puunsujasmenetelmia tiedat?

Sivut

Kommentit (46)

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008

Jos puhutaan perinteellisistä puunsuojausmenetelmistä, katto on tietysti ylivoimainen.

Jokainenhan tietää, että myös Suomesta löytyy satojen vuosien ikäisiä puurakenteita, pää-asiassa tietysti hirttä, jotka ovat täysin kunnossa. Jos vaan on pidetty kunnollinen katto päällä.

En ole nähnyt kyseistä ohjelmaa mutta jos mainitut palkit ovat katon alla tai pääsevät sateen jälkeen kunnolla kuivumaan, en näe satojen vuosien kestoikää kovin kummallisena. Voisi kuvitella, että vuoristoilma on aina välillä hyvinkin kuivaa.

Materiaali; kelohonka, tervasmänty, lehtikuusi ja haapa lienevät Suomen oloissa parhaita lahoa vastaan.
Mitä puuta lienee vanhassa Kiinassa käytetty?

Jos on kyse vain säilytyksestä, upotus suohon tai vesistön pohjaan vähähappiseen ympäristöön on vanha "menetelmä".
Puu säilyy tuhansia vuosia. Ei tietysti sovellu oikein hyvin käyttöesineisiin tai asuinrakenteisiin.

Edelleen vanhoja tietysti terva ja punamultamaali. Pitää vaan parinkymmenen vuoden välein käsittely uusia.

Lieneekö tuo Tang-öljysi Tung-öljyä?
http://www.wanhawiljami.fi/shop/product_info.php?products_id=89

---

Vierailija

Riittävä ilmanvaihto on myös puun säilymiselle ehdoton perusedellytys. Jos tämä jää toteutumatta, niin rakenteet ovat homeessa hyvinkin nopeasti, kuten energiakriisin aikana rakennetuista taloista hyvin tiedämme. Valitettavasti Suomessa ollaan taas jälleen kerran siirtymässä hometalojen valmistukseen. Tällä kertaa ilmastonmuutoksen varjolla. Eikö ihminen koskaan opi?

Vierailija

Puuta uhkaa kosteuden lisäksi myös auringonvalo. Talon ulkolaudoitukselle se on paljon vettä pahempi uhka, minkä huomaa helposti suuresta erosta auringon ja varjon puoleisissa seinissä. Erilaiset maalit eivät taida niinkään olla tarpeellisia 'vesieristeitä' kuin helposti uusittavissa oleva kulutuspinta auringon vaikutukselta suojaamiseksi.

Samasta syystä ikkunanpuitteissa valkoinen maali on fiksumpi vaihtoehto kuin joskus 70-luvulla muodissa ollut tumma petsi. Se oli varsinainen 'puunsyöjä'.

Vierailija

Laudoituksen suojaamiseen käytettiin ennen vernissaa. Vernissan päällä ei sitten pysy kuin puuvillaöljpohjaiset maalit.

Nimim. neljä seinää lateksista puhdistanut ja sitten uudelleenmaalannut.

P.S. En itse tehnyt tuota mokaa että lateksia vaan, mutta jouduin sen korjaamaan. Jonkun Tyhmä pää laittoi toisen tyhmän pään hommiin ja siitä kärsi koko Armitagen ruumis.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005

Puun kuumentaminen on hyvin vanha menetelmä. Ennen mm. heinäseipäiden ja aitatolppien maapäät kuumennettiin nuotiossa kestävyyden parantamiseksi. Menetelmä on toimiva, sillä olen itse joskus sahaillut vanhoja palokantoja, joita on jäänyt 150 vuotta sitten riehuneen metsäpalon jäljiltä, ja ne ovat olleet vielä täysin tervettä puuta, joskin tietysti pinnalta hiiltynyttä.

Vanha jäärä

Vierailija

Puun pinnan polttaminen on hyvin tehokas konsti myös..

Käsittääkseni näin on tehty sotien jälkeen puhelinpylväille joita on vieläkin pystyssä. Siis se maan sisään laitettava osa on käryytetty. Tiärä sitten onko polttamisessa käytetty jotain apuainetta, kuten tervaa. Joka tapauksessa se poltettu osa niissä on pysynyt ehjänä vaikka on maata vasten. Ylempää lahoilevat sitten erinäisistä syistä..

EDIT: Aina myöhässä.. Joka paikassa..

Vierailija
Vanha jäärä
Puun kuumentaminen on hyvin vanha menetelmä. Ennen mm. heinäseipäiden ja aitatolppien maapäät kuumennettiin nuotiossa kestävyyden parantamiseksi. Menetelmä on toimiva, sillä olen itse joskus sahaillut vanhoja palokantoja, joita on jäänyt 150 vuotta sitten riehuneen metsäpalon jäljiltä, ja ne ovat olleet vielä täysin tervettä puuta, joskin tietysti pinnalta hiiltynyttä.



Nykyversiohan tästä on lämpökäsitelty puu.

Puun erilaisia pintakäsittelytapoja kannattaa myös verrata siltä kannalta, että kuinka työlästä on tehdä uusintakäsittelyjä. Itse päädyimme koko ulkouvuorauksen uusiessamme vanhaan perinteiseen keltamultaan, sillä se ei vaadi mitään työlästä skrabaamista uusittaessa. Pelkkä irtopölyn harjaaminen teräsharjalla riittää. Siitäkin oli iloa, että maalatut hukkapalat pystyi polttamaan, kun niissä ei ollut mitään öljy- tai lateksimaalia käryttämässä.

Vierailija

Jenkkilässä olivat ihmetelleet kun talot lahoo periaatteessa samalla maalilla maalattuina kuin suomessa jossa ei lahonneet. Nillä oli sinkkioksidia ja täällä lyijyoksidia.

Vierailija

Täällä on jo mainittukin kaksi perusasiaa puurakenteiden säilymisen kannalta: hyvä katto ja oikea tuuletus/ilmanvaihto.
Tästä eteenpäin asiaa pitää pohtia ympäristötekijöiden kannalta, eli sijaitseeko puurakennus Amazonin sademetsässä, Himalajan vuoristossa, Suomen Lapissa tai vaikkapa Päijänteen rannalla? Jokaiselle vaihtoehdolle on omat erityistarpeensa ja suojausmenetelmänsä.

Vierailija

Puu vaatii lahoakseen kosteutta, happea ja mikrobeja

Jos jokin näistä poistetaan niin puu ei lahoa. Mikrobit poistetaan parhaiten myrkyttämällä. Lämpökäsittely tekee puun mikrobeille myrkylliseksi (tai ainakin syömäkelvottomaksi)

Vierailija

Tulee mieleen isäni aidanrakennus aikanaan. Hirveästi suojasi ties millä myrkyillä aidantolppien maan alle menevää osaa. Tolpat lahosivat kuitenkin ennätysajassa. Ne kun imivät maanpäällisellä osallaan kaiken sadeveden, joka jäi sitten alapäässä kuin muovikassiin sinne vettä läpäisemättömäksi kyllästettyyn osaan, eikä päässyt koskaan haihtumaan.

Vierailija

Punamulta ei muuten oo mikaan puunsuojausmenetelma jos ei mukaan lasketa sita etta se paastaa puun "hengittamaan" vapaasti.

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008
Feminine
Tulee mieleen isäni aidanrakennus aikanaan. Hirveästi suojasi ties millä myrkyillä aidantolppien maan alle menevää osaa. Tolpat lahosivat kuitenkin ennätysajassa. Ne kun imivät maanpäällisellä osallaan kaiken sadeveden, joka jäi sitten alapäässä kuin muovikassiin sinne vettä läpäisemättömäksi kyllästettyyn osaan, eikä päässyt koskaan haihtumaan.



Mielenkiintoinen havainto.
Itse olen ollut monesti purkamassa vanhoja aitoja, edellisten sukupolvien tekemiä. Jopa viisikymmentä vuotta vanhoissa aidoissa on aika yleinen ilmiö tämä, että pystytolpan maanpäällinen osa on kovaa, maan alla ollut osa on kovaa mutta tolppa onkin maan rajasta lähes tai kokonaan poikki.

---

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008
Rasputin
Punamulta ei muuten oo mikaan puunsuojausmenetelma jos ei mukaan lasketa sita etta se paastaa puun "hengittamaan" vapaasti.



Auringon valo, kuten täälläkin on todettu, "vanhentaa" puuta, olisiko UV?
Punamulta käsittääkseni suojaa puuta ainakin tältä.

---

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat