Lehma kakkaa ruohoo - Vuoroviljely ja maan koyhtyminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Siis mista vuoroviljely keraa maahan uudet ravinteet?
Oletetaan etta kaytettais vaikka peltoa joka toinen vuosi viljelyyn ja joka toinen lehmien laitumena. Maasta poistunut ravinnehan on siita poistunut lopullisesti jos ei sita siihen jotenkin lisata. Lannoittamalla kemiallisesti tai muuten.

Kommentit (9)

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008
Rasputin
Siis mista vuoroviljely keraa maahan uudet ravinteet?
Oletetaan etta kaytettais vaikka peltoa joka toinen vuosi viljelyyn ja joka toinen lehmien laitumena. Maasta poistunut ravinnehan on siita poistunut lopullisesti jos ei sita siihen jotenkin lisata. Lannoittamalla kemiallisesti tai muuten.



Ainakin rehuherne ja muutkin palkokasvit vaikkapa joka toinen vuosi viljeltynä lisäävät maaperän typpipitoisuutta. Ei tartte pussista lisätä.
Ei voi tietysti laiduntaa hernepellossa ennen kuin syksyllä sadonkorjuun jälkeen.

---

Vierailija
Jägermeister
Rasputin
Siis mista vuoroviljely keraa maahan uudet ravinteet?
Oletetaan etta kaytettais vaikka peltoa joka toinen vuosi viljelyyn ja joka toinen lehmien laitumena. Maasta poistunut ravinnehan on siita poistunut lopullisesti jos ei sita siihen jotenkin lisata. Lannoittamalla kemiallisesti tai muuten.



Ainakin rehuherne ja muutkin palkokasvit vaikkapa joka toinen vuosi viljeltynä lisäävät maaperän typpipitoisuutta. Ei tartte pussista lisätä.
Ei voi tietysti laiduntaa hernepellossa ennen kuin syksyllä sadonkorjuun jälkeen.



Siis miten helvetissa? Juuristo tekee jotakin, muuttaa yhta toiseksi?

Jägermeister
Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008
Rasputin
Jägermeister
Rasputin
Siis mista vuoroviljely keraa maahan uudet ravinteet?
Oletetaan etta kaytettais vaikka peltoa joka toinen vuosi viljelyyn ja joka toinen lehmien laitumena. Maasta poistunut ravinnehan on siita poistunut lopullisesti jos ei sita siihen jotenkin lisata. Lannoittamalla kemiallisesti tai muuten.



Ainakin rehuherne ja muutkin palkokasvit vaikkapa joka toinen vuosi viljeltynä lisäävät maaperän typpipitoisuutta. Ei tartte pussista lisätä.
Ei voi tietysti laiduntaa hernepellossa ennen kuin syksyllä sadonkorjuun jälkeen.



Siis miten helvetissa? Juuristo tekee jotakin, muuttaa yhta toiseksi?



http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Maatila/Peltokasvit/Herne_ja...

Näin se vaan näyttää olevan. Bakteerijuttuja.

---

Vierailija
Jägermeister

http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Maatila/Peltokasvit/Herne_ja...

Näin se vaan näyttää olevan. Bakteerijuttuja.




Ok, mutta ei typpi kai pelkastaan riita kunnolliseen viljelyyn. Pitaa kai olla muutakin?

Edit: Artikkelissa sanottiin etta parjaa pienemmalla typpilannotuksella. Mitenkahan tuo on tulkittava, kun kuitenkin sanoivat etta jaa runsaasti typpea muille viljeltaville kasveille sen jalkeen?

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Rasputin
Jägermeister

http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Maatila/Peltokasvit/Herne_ja...

Näin se vaan näyttää olevan. Bakteerijuttuja.




Ok, mutta ei typpi kai pelkastaan riita kunnolliseen viljelyyn. Pitaa kai olla muutakin?

Edit: Artikkelissa sanottiin etta parjaa pienemmalla typpilannotuksella. Mitenkahan tuo on tulkittava, kun kuitenkin sanoivat etta jaa runsaasti typpea muille viljeltaville kasveille sen jalkeen?




Tämän voisi kai siirtää biologia-osastolle?

Typpi on tärkein yksittäinen ravinnealkuaine ja lannoitteiden tärkein yksittäinen komponentti. Niin luonnon- kuin keinolannoitteidenkin. Se ei kuitenkaan tosiaankaan riitä. Fosfori on toinen keskeinen alkuaine. Sitä saadaan mm. elukoiden lannasta. Tietenkään neitseellistä fosforia ei tule tyhjästä vaan sadon mukana kierrosta poistuva fosfori täytyy korvata tuomalla jostain sitä lisää kiertoon. Ainut tunnettu neitseellisen fosforin yleinen lähde on maaperästä louhittu mineraaliperäinen fosfori. Jossain on käytössä myös esim. fossilisoituneita linnunpaskoja yms fosfaattilannoitteiden lähteitä.

Muita keskeisiä lannoitemineraaleja ovat mm. kalium ja seleeni, sekä maaperästä riippuen joukko erilaisia hivenaineita voi olla tarpeen.

Typpeä sitovat kasvit tosiaankin kasvattavat maaperän typpipitoisuutta, jolloin seuraavalla satokaudella muut satokasvit voivat hyödyntää tätä typpeä ilman vaaraa maaperän köyhtymisestä ja/tai sadon romahtamisesta. Typpikasvit itsessään tietysti voidaan myös kyntää maahan, jolloin nekin osaltaan lannoittavat sitä. toisaalta ne voidaan myös käyttää esim. rehuksi.

Typpi on ainut ravinne jota kiertoon saadaan lisää vuoroviljelymenetelmälllä "tyhjästä" eli ilmakehästä. Muutoin kyse on vain vääjäämätöntä hävikkiä vastaan taistelemisesta ja kokonaisparhaan konstin löytämisestä lannoiteuupelon korvaamiseksi.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
Kosh
Typpi on tärkein yksittäinen ravinnealkuaine ja lannoitteiden tärkein yksittäinen komponentti. Niin luonnon- kuin keinolannoitteidenkin. Se ei kuitenkaan tosiaankaan riitä. Fosfori on toinen keskeinen alkuaine. Sitä saadaan mm. elukoiden lannasta. Tietenkään neitseellistä fosforia ei tule tyhjästä vaan sadon mukana kierrosta poistuva fosfori täytyy korvata tuomalla jostain sitä lisää kiertoon. Ainut tunnettu neitseellisen fosforin yleinen lähde on maaperästä louhittu mineraaliperäinen fosfori. Jossain on käytössä myös esim. fossilisoituneita linnunpaskoja yms fosfaattilannoitteiden lähteitä.



Uutisissa kerrottiin että fosfori, se louhittu olis loppumassa planeetalta.
Jotenkin kyllä näyttää siltä että sellainen on aika mahdotonta kun täällä on eliöitä vaikka miten ja paskaa tulee yhtä paljon kuin syövät. Pakkohan se on kerrostua maaperään.. Vai.. onko ihmiset ryöstöviljelleet niin että kaikki helposti saatava fosfori mitä voidaan käyttää, se on kaiveltu?

Mites olis käyttää jokien ja järvien pohjalietteitä joihin fosforia on valuttaneet korskeat maanviljelijämme vuosisatojen ajan? He saavat maataloustukaisiakin niin kosolti että siittä vaan maksamaan innovaatiolunnaita yliopistoihin nyt kun on lakisääteisesti mahdollista yksityisten rahoittaa niitä!

Muita keskeisiä lannoitemineraaleja ovat mm. kalium ja seleeni, sekä maaperästä riippuen joukko erilaisia hivenaineita voi olla tarpeen.



Suomen maaperästä väittävät puuttuvan seleeniä.
Sitä ruvettiin kait sittemmin lisäämään ruoka-aineisiin ja ainakin se yks seleenisuola oli pop joskus kasikytluvun alkupuolella kun asiastya oli oikein kohuakin.

Typpeä sitovat kasvit tosiaankin kasvattavat maaperän typpipitoisuutta, jolloin seuraavalla satokaudella muut satokasvit voivat hyödyntää tätä typpeä ilman vaaraa maaperän köyhtymisestä ja/tai sadon romahtamisesta. Typpikasvit itsessään tietysti voidaan myös kyntää maahan, jolloin nekin osaltaan lannoittavat sitä. toisaalta ne voidaan myös käyttää esim. rehuksi.

Typpi on ainut ravinne jota kiertoon saadaan lisää vuoroviljelymenetelmälllä "tyhjästä" eli ilmakehästä. Muutoin kyse on vain vääjäämätöntä hävikkiä vastaan taistelemisesta ja kokonaisparhaan konstin löytämisestä lannoiteuupelon korvaamiseksi.




Kotipuutarhurikäsikirjoissa ohjeistetaan kesantoon aina laitettavaksi palkokasveja.
Eikä niitä tarvitse rehuksi syöttää.
Tokko esmes lehmän mahat sietäiskään moista?
Paisuisivat ehkä kuin ilmapallot ja leijuisivat.. eli maha repeis ja lehmä kuolis. Liian kostea tuore apilakin on vaarallista lehmän mahastolle, jossakin satakerran ja pötsin, mitä niitä siellä onkaan uumenissa on tarkka systeemi johon ei käy mikä tahansa.

Muistan yhä kuinka naapurin kartanon ammuja juoksuteltiin joskus apilaniityllä aamukasteessa että niistä tulis kaasut pihalle eikä kävis köpelösti. Pulleina olivat kuin pallot pötsit pömpöllään.

Ihminen voi käyttää hernettä mm. talkkunan muodossa.
Riippuu paikkakunnasta millainen koostumus on talkkunajauholla..
Hetkonen..

Kasniin:
Parhaat! Aitoa hämäläistä talkkunajauhoa ja vieläpä ulkosuomalaisille! Sieltä kaikki koti-ikäväiset tilaamaan oikeeta ruokaa!

Näissä näyttää olevan kaura, ohra ja herne. Lisäaine 1% merisuola.

Just eilen leivoin keliakiajauhoista pannurievää johon laitoin myös just noita talkkunoita.
Ja nyt alkoikin taas niin mieleni tekemän talkkunavelliä että taidampas herkutella kun on luomujugurttiakin sopivasti jääkaapissa, nam, nam ja nam.

Vierailija

Mites olis kaskeaminen?
Ammoinhan on metsäpalot riehuneet tai sitten ihmiset on kaskenneet. Puut ja muut kasvithan yhteyttelee lehtien/neulasten välityksellä ja metsissä linnut paskoo paljon..
Keinokasket, siis jos vie risuja pellolle tai kuskaa keväthangille tuhkat vaikka viedn pesästä.. sekin joitakin ravinteita antaa? Ainakin meillä kotona aina kevättalvesta ajettiin pellolle kuin myös marjapusikoitten juurille tuhkia ja navettakompostia.
Liiasta paskasta tulee rupisia perunoita. Kerran oon sellaisellakin pottumaalla ollut missä oli niin rupisia pottuja että hirvitti.

Marttojen sivustolta löytyis varmaan aiheesta lisää ja googlettamalla vaikka mitä. Itselläni on vanha Emännän tietokirjasarja mistä löytää vaikka mitä vanhoja maalaisniksejä. Mutsilla on ne kirjat joita entuna innolla selailin ja nuo omani löysin kirpparilta. Helmet! Kirjoissa on paljon ihan hulvattoman hauskaa hölynpölyä mutta on myös niksejä vailla vertaa.

Tiedot kannattaa päivittää siltävaralta että ne ei oliskaan enää päteviä, sellaiset joista ei ole varma.

Uusimmat

Suosituimmat