Gravitaation ja EM:n ero

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tästä on pohdittu paljon maailmalla ja vieläkään ei tiedetä että miksi elektromagnetismi on niin paljon vahvempi suhteessa gravitaatioon? Haluaisin että sanoisitte tänne vastauksia ja ideoita mistä tuo voisi johtua.
Oma teoriani tuohon liittyy paljon suhteellisuusteoriaan eri skaaloissa. Kuinka monta kertaa fotoni ehtii mennä atomin ympäri sekunnissa verrattuna maapallon ympäri? Aika monta kertaa enemmän vai mitä? Uskon että elektromagnetismi on just tuon takia vahvempi suhteessa gravitaatioon, koska nuo samankaltaiset rakennukset ovat aivan eri kokoluokissa. Samoin varmaan vaikutuksen diametrille.
Ota esimerkkinä centrifuugiefekti. Jos kuuta 5 kertaa pienempi objekti olisi kiinni maapallossa ja pyörisi maapallon ympäri, niin suhteessa meihin se menee erittäin hitaasti sen ympäri verrattuna pienempään atomin kokoiseen rakenteeseen.

Kommentit (14)

Vierailija

Kiertoaika riippuu etäisyydestä, ei kiertävän partikkelin massasta. Maan massa vaikuttaa kylläkin kiertoaikaan ja jos massat ovat samaa suuuruusluokkaa, silloin molempien massat vaikuttavat kiertoaikaan.

Vierailija
korant
Kiertoaika riippuu etäisyydestä, ei kiertävän partikkelin massasta. Maan massa vaikuttaa kylläkin kiertoaikaan ja jos massat ovat samaa suuuruusluokkaa, silloin molempien massat vaikuttavat kiertoaikaan.



Juujuu...kunhan vaan sanoin että 5 kertaa pienempi kuu mutta ei se oikeastaan liittynyt koko asiaan. Mutta pointti oli myös että valo menee aina samaa nopeutta joka paikassa. Eli se kiertää atomin enemmän kertoja ympäri ku maapallon, sekunnissa...vai mitä. Ja aika on liikettä.

Vapaa radikaali
Seuraa 
Viestejä1537
Liittynyt26.8.2009
nuubi
korant
Kiertoaika riippuu etäisyydestä, ei kiertävän partikkelin massasta. Maan massa vaikuttaa kylläkin kiertoaikaan ja jos massat ovat samaa suuuruusluokkaa, silloin molempien massat vaikuttavat kiertoaikaan.



Juujuu...kunhan vaan sanoin että 5 kertaa pienempi kuu mutta ei se oikeastaan liittynyt koko asiaan. Mutta pointti oli myös että valo menee aina samaa nopeutta joka paikassa. Eli se kiertää atomin enemmän kertoja ympäri ku maapallon, sekunnissa...vai mitä. Ja aika on liikettä.



Sinulta on nuubi tainnut mennä fotonit ja elektronit sekaisin..
Fotonit eivät "kierrä" minkään ympärillä, eivätkä
elektronitkaan sitä paitsi "kierrä" atomin ytimen ympärillä samassa mielessä kuin esim. planeetat tähden ympäri.

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Eikä se kokoluokka ero siltikään selitä voimien voimakkuuseroja koska ne on eri vahvoja samassa mittakaavassakin. Jos nyt itse olen yhtään ymmärtänyt mistä tässä edes puhutaan (myönnän että saatan olla ihan pihalla) niin kyllähän pieni magneetti vetää lusikkaa aika lailla kovempaa puoleensa kuin samanmassainen muu kappale gravitaatiollaan. Eikös se näin ole.. minusta ainakin.. tosin ei kovin kauas.. hmm..

くそっ!

Vapaa radikaali
Seuraa 
Viestejä1537
Liittynyt26.8.2009

Itse ymmärsin tuon nuubin aloituksen niin, että hänen analogiansa perustuu virheelliseen oletukseen siitä, että hiukkaset ( fotonit, elektronit tai whatever ) käyttäytyisivät jonkinlaisen "mekanistisen mallin" mukaisesti, kuten kiinteät suurimassaiset kappaleet. Siis kiertäisivät ydintä kuin golfpallot appelsiinia. Tai jotain sinnepäin. Ei noista "samankaltaisista rakennuksista" oikein nyt selviä, mitä nuubi ajaa takaa.

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Vierailija

Noh siis.."supersäikeet" koostaa kvarkit. Kvarkit koostaa atomit. Atomit koostaa auringot. Auringot koostaa galaxit. Galaxit voi yhtä hyvin koostaa isomman partikkelin, jne.
Tuolla on jotain asian kanssa tekemistä. Kuvittele jättiläismäinen olento mikä koostuu meidän universumin galaxien muodostamista partikkeleista. Mieti miten pitkään siinnä menee sille olenolle vaikka liikkua eteenpäin oman pituuden verran. Kun me taas tehdään se paljon lyhyemmässä ajassa suhteessa olentoon, eli meillä menee aika suhteessa nopeemmin. Quantum partikkelit käyttää tietynlaista gravitaatiota... ja juuri tämä aika-ero saattaa antaa eri voimat niille suhteessa.

Gravitational haste?

Vierailija
Vapaa radikaali
nuubi
korant
Kiertoaika riippuu etäisyydestä, ei kiertävän partikkelin massasta. Maan massa vaikuttaa kylläkin kiertoaikaan ja jos massat ovat samaa suuuruusluokkaa, silloin molempien massat vaikuttavat kiertoaikaan.



Juujuu...kunhan vaan sanoin että 5 kertaa pienempi kuu mutta ei se oikeastaan liittynyt koko asiaan. Mutta pointti oli myös että valo menee aina samaa nopeutta joka paikassa. Eli se kiertää atomin enemmän kertoja ympäri ku maapallon, sekunnissa...vai mitä. Ja aika on liikettä.



Sinulta on nuubi tainnut mennä fotonit ja elektronit sekaisin..
Fotonit eivät "kierrä" minkään ympärillä, eivätkä
elektronitkaan sitä paitsi "kierrä" atomin ytimen ympärillä samassa mielessä kuin esim. planeetat tähden ympäri.



kyllä fotonit kiertää mustien aukkojen keskellä ehkä..tai sitten pienempään suuntaan

Vierailija
nuubi
kyllä fotonit kiertää mustien aukkojen keskellä ehkä..tai sitten pienempään suuntaan



Tiukkaa settiä. Tää nyt liittyy aiheeseen yhtäpaljon kuin kaikki muukin tässä ketjussa niin laskeskelin että talven aikana seinään eristeen ulkopuolelle (mineraalivillan ja betonin rajapintaan siis) tiivistyy kosteutta sellaiset 100g / neliömetri.. tuleeko siitä jotain ongelmia ja kärsiikö villan eristyskyky paljonkin ennenkuin kevät tulee ja kuivaa seinän?

Vierailija
nuubi
Noh siis.."supersäikeet" koostaa kvarkit. Kvarkit koostaa atomit. Atomit koostaa auringot. Auringot koostaa galaxit. Galaxit voi yhtä hyvin koostaa isomman partikkelin, jne.
Tuolla on jotain asian kanssa tekemistä. Kuvittele jättiläismäinen olento mikä koostuu meidän universumin galaxien muodostamista partikkeleista. Mieti miten pitkään siinnä menee sille olenolle vaikka liikkua eteenpäin oman pituuden verran. Kun me taas tehdään se paljon lyhyemmässä ajassa suhteessa olentoon, eli meillä menee aika suhteessa nopeemmin. Quantum partikkelit käyttää tietynlaista gravitaatiota... ja juuri tämä aika-ero saattaa antaa eri voimat niille suhteessa.

Gravitational haste?





Oikeastaan, ei mitään kvarkkeja ole olemassakaan. Atomin sidosenergioita vain kutsutaan erilaisilla nimillä.
Ei niitä siis miksikään erillisiksi hiukkasiksi voi mieltää.

Vierailija
Vapaa radikaali
Itse ymmärsin tuon nuubin aloituksen niin, että hänen analogiansa perustuu virheelliseen oletukseen siitä, että hiukkaset ( fotonit, elektronit tai whatever ) käyttäytyisivät jonkinlaisen "mekanistisen mallin" mukaisesti, kuten kiinteät suurimassaiset kappaleet. Siis kiertäisivät ydintä kuin golfpallot appelsiinia. Tai jotain sinnepäin. Ei noista "samankaltaisista rakennuksista" oikein nyt selviä, mitä nuubi ajaa takaa.



Miten nuo atomin ytimiä kiertävät elektronit nykytiedon mukaan käyttäytyvät?

Vierailija
nuubi
Noh siis.."supersäikeet" koostaa kvarkit. Kvarkit koostaa atomit. Atomit koostaa auringot. Auringot koostaa galaxit. Galaxit voi yhtä hyvin koostaa isomman partikkelin, jne.
Tuolla on jotain asian kanssa tekemistä. Kuvittele jättiläismäinen olento mikä koostuu meidän universumin galaxien muodostamista partikkeleista. Mieti miten pitkään siinnä menee sille olenolle vaikka liikkua eteenpäin oman pituuden verran. Kun me taas tehdään se paljon lyhyemmässä ajassa suhteessa olentoon, eli meillä menee aika suhteessa nopeemmin. Quantum partikkelit käyttää tietynlaista gravitaatiota... ja juuri tämä aika-ero saattaa antaa eri voimat niille suhteessa.

Gravitational haste?




Eikun tää on nyt sitä scifiä.. Vähän niinku chihuahua on 1 vuotiaana ihmisten iässä 7 vee, koska se on niin pieni ja vilkas koira niin sen aika kuluu 7 kertaa nopeammin.
vuf vuf

Vapaa radikaali
Seuraa 
Viestejä1537
Liittynyt26.8.2009
Alarik
Vapaa radikaali
Itse ymmärsin tuon nuubin aloituksen niin, että hänen analogiansa perustuu virheelliseen oletukseen siitä, että hiukkaset ( fotonit, elektronit tai whatever ) käyttäytyisivät jonkinlaisen "mekanistisen mallin" mukaisesti, kuten kiinteät suurimassaiset kappaleet. Siis kiertäisivät ydintä kuin golfpallot appelsiinia. Tai jotain sinnepäin. Ei noista "samankaltaisista rakennuksista" oikein nyt selviä, mitä nuubi ajaa takaa.



Miten nuo atomin ytimiä kiertävät elektronit nykytiedon mukaan käyttäytyvät?



Ööh...riippuupi kuvailun tasosta. Elektronit alkeishiukkasina noudattavat tietenkin sekä aalto-hiukkasdualismia että Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta. Niiden paikkaa tai liikemäärää ei siis voi mitata mielivaltaisen tarkasti. Missään tapauksessa sellainen kuvailu, jossa elektroni oletetaan pistemäiseksi hiukkaseksi, joka kiertää ydintä jollain planeetan rataa muistuttavalla radalla, ei ole kovin onnistunut. Edes vetyatomin yhden ainokaisen elektronin täsmällistä asemaa ei voi kuvata muuten kuin matemaattisesti, todennäköisyyttä kuvaavan aaltofunktion avulla. Se pörisee jokaisessa funktion sille sallimassa paikassa yhtä aikaa. Joko paikan tai liikemäärän mittaaminen romauttaa aaltofunktion.

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Uusimmat

Suosituimmat