Tummat hahmot yhtä fiksuja kuin länsimaalaiset

Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008

Oman näkemykseni mukaan johon on vaikuttanut suuresti lukemani kirja* voidaan perustellusti väittää että ns. Luonnonkansojen kehittymättömyys johtunee seuraavista seikoista: Maantieteellisestä eristäytyneisyydestä mistä seuraa kulttuurien vuorovaikutuksen ja ajatusten vaihdon vähäisyys.

Tämän lisäksi väitän että tummaihoisten kansoittaman Afrikan mantereen yleinen takapajuisuus johtuu pitkälti ihmisen aikaansaamasta henkisestä väkivallasta ja eristämisestä sen muodossa että merkittävä osa väestöstä on lukutaidottomia josta seuraa että heidän on sukupolvesta toiseen yritettävä keksiä pyörä uudestaan kykenemättä siirtämään hyödyllisiä kokemuksia seuraaville sukupolville kehittyneemmän käsitejärjestelmän muodossa.
.

Lukemani kirjan* sivulla 182 kappaleessa Ajattelun staattiset reunaehdot kirjoittaja on ilmaissut näkemyksen siitä että

Ihminen ei kykene yhdellä kertaa hahmottamaan todellisuutta kuin yhdellä ainoalla tavalla. Ihminen ei kykene pitämään kahta eri ajatusta yhtäaikaa mielessään. Kaikki hahmotuksen muutokset vaativat lisäksi vielä suhteellisen paljon resursseja. Tämä merkitsee sitä, sitä että jokainen ajatusprosessi, joka sisältää useampia toisistaan poikkeavia todellisuuden hahmotustapoja, voi edetä vain peräkkäisprosessoinnin tietä.
Työmuistin rajallinen kapasiteetti on niinikään ajattelun reunaehto. Se rajoittaa tilanne-esitysten laajuutta jä näin myös niiden hienojakoisuutta. Työmuistin tärkein funktio ajatteluprosessin aikana on tiedon tilapäinen esittäminen uuden tiedon integrointia varten. Jos henkilön tehtäväkohtaiset käsitteet ovat kehittymättömiä ja tilanne edellyttäisi monimutkaisten tietoesitysten konstruointia, on hänelle ylivoimasien vaikeaa pitää mielessään kaikkia ratkaisussa tarvittavia yksityiskohtia, johtuen tulkintani mukaan biologisista rajoitteista ja edellytyksistä
.

Sivulla 184, kappaleessa Ajattelun dynaamiset reunaehdot on tuotu esiin näkökulmia joiden mukaan jälkimmäiset ajattelun tasoa rajoittavat tekijät johtuvat käsitteellisen tiedon puutteesta.

Kirjan mukaan Henkilön on vaikea ajatella jotakin ongelmaa, jollei hänellä ole tietoa tähän ongelmaan liittyvistä asioista. Jos hän ei tunne ratkaisun kannalta välttämättömiä käsitteitä, tulee tehtävä vaikeaksi, sillä hänen pitää kehittää nämä käsitteet tehtävän suorittamisen aikana. Tämä onnistuu usein mutta toisinaan se osoittautuu myös ylivoimaiseksi.



Jos uusia käsitteitä onnistutaan luomaan, siirtyvät dynaamisten (ajattelun) reunaehtojen rajat hieman kauemmaksi….Tyypillinen esimerkki reunaehtojen hitaasta liikkestä on automatisoitumisen avulla saavutettava prosessoinnin helpottuminen. Täsmälleen samoissa olosuhteissa tapahtuva toisto johtaa vähitellen siihen, että suoritus tulee nopeammaksi, vaati vähemmän ponnistuksia ja johtaa harvenevissa määrin pahoihin virheisiin.

Itse pidän tästä hyvänä esimerkkinä omalla kohdallani kymensormijärjestelmän haltuunottoa, voin keskittyä enemmän sisältöön kuin itse kirjainten etsimiseen. EDITOINTIA: En tarkoita sitä että kirjainten etsiminen näppäimistöstä yleensä olisi älynlahjoja kuorimattava suoritus vaan ikään kuin analogiana.

Toinen esimerkki dynaamisten reunaehtojen siirtymisestä on valmiiden mieltämisyksiköiden** opettelu. Taitavat ohjelmoijat ja elektroniikkainsinööri kykenevät muistamaan muita paremmin omaan alaansa liittyviä tehtäväkohtaisia tietoja, koska heillä on suuri määrä alaansa liittyviä tehtäväkohtaisia tietoja, koska heillä on suuri määrä tehtäväkohtaisia tietorakenteita, joita he voivat käyttää mieltämisyksikköinä.

Sivulla 186 otsikon Taitokulttuurit aloittaneen kappaleessa mainitaan mm. seuraavat seikat: Alkuperäisten kulttuurien monien toimintojen kuten teknologian tai lääketieteen kehittymättömyyttä tai sanaston joidenkien osien vajavaisuutta ei pidä sellaisenaan käsittää ajattelun primitiivisyyden ilmaisuksi, koska näissä kulttuureissa on alueita jotka ovat huomattavasti kehittyneempiä kuin länsimaisissa kulttuureissa.
Elämänmuoto kehittää tiettyjä taitoja ja niiden takana olevia käsitejärjestelmiä. Käytännölliseen elämään liittyvissä taidoissa kuten lumen tyyppien, viljalajien, viinin tai puunlehvien luokittelussa saattavat erilaisten alkuperäiskulttuurien edustajat olla parempia kuin länsimaiset ihmiset. Nämä esimerkit viittaavat siihen, että läntisten kluttuurin edustajien ajattelu ei sinänsä ole kehittyneempää, vaan ne käsitejärjestelämät, jotka läntisten kulttuurien edustajat oppivat, ovat tietyissä suhteissa kehittyneempiä… Yksilön riippuvuus taitokulttuurista käy hyvin ilmi Hartsonin ja Wasonin (1983) tekemästä Neuvostoliitosta muualle muuttaneista korkeatasoisia shakinpelaajia koskevasta analyysistä. Harson ja Wason (1983) huomasivat, että pois muuttaneiden vahvuusluvut rupesivat muuton jälkeen laskemaan. Ilmeisenä syynä oli se, että Neuvostoliitosssa poikkeuksellisen korkeatasoiseksi kehittynyt shakkikulttuuri ei poismuuton jälkeen enää tukenut pelaajien ajattelun kehitystä, ja näin seurauksena oils hidas tason lasku…Minkä tahansa muodon taitokulttuurit saavatkin, tietys perustosiasiat on tällaisten kulttuurien luomisessa tunnustettava. Nämä ovat ajattelun kulttuurisidonnaisuus ja kommunikaation merkitys. Taitava ajattelu ei kehity isolaatiossa (eristyksessä) vaan kulttuurisessa vuorovaikutuksessa, jossa yhteistoiminta ja kilpailu luovat mahdollisuuden assosiatiivisen käsitejärjestelmän jatkuvaan sisällölliseen kehittymiseen.


* Taitavan ajattelun psykologia - kirjaan johon viittaan on kirjoittanut Pertti Saariluoma vuonna 1990, sen on kustantanut Otava ja sen ISBN-koodi on 951-1-11002-0, asiasisältöä siinä on vajaat 200 sivua ja lähdeluettelo vie n. 30 sivua.
http://users.jyu.fi/~psa/

**Sivulla 138 väliotsikon Työmuisti, tiedon integrointi ja taituruus aloittaneessa kappaleessa kerrotaan että Mieltämisyksikköjen avulla on laajentaa erittäin paljon muistin nimellistä neljän yksikön*** kapasiteettia. Taitavat päässälaskijat kykenevät muistamaan jopa yli 20 numeroisia lukuja.

*** Luvussa Työmuisti, Sivulla 127 otsikon (Työmuistin rajallinen kapasiteetti) aloittaneessa kappaleen alusssa mainitaan että Ihminen ei kykene pitämään mielessään kovin monta irrallista tosiaasiaa yhtäaikaisesti vaan kuormituksen lisääntyessä suoritus häiriintyy… myöhemmin samassa kappaleessa annetaan ymmärtää että ihminen kykenee yleensä hallitsemaan neljä erilaista mieltämisyksikköä. Kuva 6.4 sivulla 134 samassa luvussa havannoi hyvin mieltämisyksiköiden merkitystä. yhtenäinen sana Kaarnalaiva vie yhden yksikön kun taas kirjaimet n,i,I,a,a,k,a,v,r,a,a vievät 11 yksikköä.

-

Kommentit (1)

Tvomas
Seuraa 
Viestejä2371
Liittynyt24.3.2009

Afrikan ja luonnonkansojen terve lapsi pystyy olemaan yhtä fiksu kuin kuka tahansa muu lapsi missä tahansa pallollamme kolkkaa. Se vaan että saako tai annammeko lapselle sen mahdollisuuden on asiaan vaikuttava seikka.

Pakkoruotsi on yleissyövyttävä aine.

Uusimmat

Suosituimmat