Missä iässä lapsi internetiin?

Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

Missä iässä terveen lapsen voi päästää internetiin tänä päivänä yksin kotona, ja vaikkapa läppäriä käyttäen? Näkemyksiä ja kokemuksia kiitos.

Mahdollisuus on rajoittaa nettiaikaa mm. palomuurin aikarajoituksin jne...

Onko kokemuksia härskin materiaalin suodattamisista, eli erilaisista lapsilukoista yms?

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Sivut

Kommentit (47)

Vierailija

Aiemmin olen puolustellut voimakkaasti internetin kaikkien raakuuksien olemassaoloa, oli se sitten brutaali puukotusvideo, tai kummallista pornoa, että niistä tietäminen on ihmiselle hyväksi. Hän, joka oppii ymmärtämään kaikenlaisten ihmisten olemassaolosta, oikuista, ja maailman pahuuksista, ymmärtää ympäristöään paremmin ja toivottavasti menestyykin paremmin. Aikuisilta ei tarvitse salata mitään. Mutta entäs lapset... ?

Itsehän olen sattumalta katsonut pornoa jo 8-vuotiaana, kun videokasetteja löysimme, eikä siitä mitään traumoja jäänyt. Emme me ihan ymmärtäneet, mistä siinä oli kysymys, mutta ei siitä todellakaan järkyttynyt. Kummallista korkeintaan. Olen siis nyt parikymppinen mies.

Onkohan kukaan koskaan edes tutkinut, onko lapsilta syytä salata mitään? Kyllä minun puolestani olisi voinut Smackdownit ja muut yltiöväkivaltaiset showpainit kieltää; minua käytettiin ala-asteella välillä nukkena noille liikkeille, kun muut eivät tajunneet niiden oikeasti sattuvan. Realistinen väkivalta voisi olla hyväksikin.

Opettelin 3-vuotiaana tietokoneella aakkosia Mikki Hiiri -pelissä, noin 10-vuotiaasta alkaen olen liikkunut netissä vapaasti ja tietokone oli omassa huoneessa. Kannattaa sitä vähän seurailla, mitä pommiohjeita se oma lapsi sieltä etsii, mutta internet todennäköisesti kasvattaa lapsenne puolueettomammin ja realistisemmin, kuin te itse. Verrattuna televisioonkin näen sen paljon parempana vaihtoehtona.

Ihan pienten lasten nettikäyttäytymiseen en uskaltaisi näillä tiedoilla ottaa kantaa. Jotain rajoja kyllä kannattaa ja pitää olla. 12-vuotiaan antaisin jo olla aika rauhassa, jos muuten vastuullinen tapaus. Nokkelampi lapsi varmaan kiertää nuo suodattimet alta aikayksikön muutenkin.

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Liittynyt22.11.2007

Meillä lapsi on saanut olla netissä kouluiästä alkaen. Ensin oli suosikeihin laitettu sivut, joihin sai mennä. Yksinkertainen toteuttaa ja helppo noudattaa.

Siitä vähitellen laajentanut. Sen neuvoin, että jos joutuu johonkin epämääräiseen voi aina painaa modeemin virtakytkimestä ja yhteys katkeaa.

Nyt liki kaksitoista ja saa itsekseen touhuta, on sovittu, ettei toisten sivuhistoriaa tutkita. Rajoituksena on, ettei mitään saa ladata eikä mihinkään kirjauduta ilman lupaa.

Käyttöä rajataan ajallisesti. Viikolla pitää koneen käyttöön olla erikseen lupa, viikonloppuna saa pelata ja olla netissä ilman aikarajoitusta. Ikinä ei kahdeksan jälkeen illalla. Aikaisemmin, kun käyttö oli palkkää pelaamista oli viikonloppunakin aikarajoitus, tunti päivässä, eli viikossa tietokonepeliaikaa kaksi tuntia. Nyt kun käyttö on paljon musiikin kuuntelua ja netissä pyörimistä, ei tuntimäärää ole. Vuoroista välillä tapellaan, kolmelle ihmiselle vain kaksi konetta.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Vierailija
Wiisas
Meillä lapsi on saanut olla netissä kouluiästä alkaen. Ensin oli suosikeihin laitettu sivut, joihin sai mennä. Yksinkertainen toteuttaa ja helppo noudattaa.

Siitä vähitellen laajentanut. Sen neuvoin, että jos joutuu johonkin epämääräiseen voi aina painaa modeemin virtakytkimestä ja yhteys katkeaa.

Nyt liki kaksitoista ja saa itsekseen touhuta, on sovittu, ettei toisten sivuhistoriaa tutkita. Rajoituksena on, ettei mitään saa ladata eikä mihinkään kirjauduta ilman lupaa.

Käyttöä rajataan ajallisesti. Viikolla pitää koneen käyttöön olla erikseen lupa, viikonloppuna saa pelata ja olla netissä ilman aikarajoitusta. Ikinä ei kahdeksan jälkeen illalla. Aikaisemmin, kun käyttö oli palkkää pelaamista oli viikonloppunakin aikarajoitus, tunti päivässä, eli viikossa tietokonepeliaikaa kaksi tuntia. Nyt kun käyttö on paljon musiikin kuuntelua ja netissä pyörimistä, ei tuntimäärää ole. Vuoroista välillä tapellaan, kolmelle ihmiselle vain kaksi konetta.




Kyllähän tietysti joku raja on hyvä olla, mutta luvan kysymiseen viikolla ja pelaamisen rajoittaminen kahteen tuntiin viikossa vaikuttaa erittäin tiukkapipoiselta meiningiltä.
2 tuntia päivässä viikolla olisi ehkä sopivampi määrä, mikä sekin on ehkä liian vähän jos kavereiden kanssa pelailee.
Kirppiksiltä saa parilla kympillä koneita, joita voi käyttää musiikin kuunteluun..

P.a.s.i
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt7.1.2008

Meilla on koneen kaytto oikeus nuorisolla (poika 13v ja tytto 14v) 1h kautta paiva. Kummallakin on omat kayttaja tilit jotka on aika rajoitettuja. Jos joskus alkaa koti hommatkin maistumaan niin paivakohtainen aika saattaa noustakin.

Vierailija

Siinä vaiheessa, kun lapsi keksi käydä ostamassa oman reitittimen kiertääkseen kaikki rajoitusyritykset, päättelimme hänen varmaankin olevan riittävän kypsä.

Käytännössä rajoitukset monilapsisessa perheessä usein ovat sille vanhimmalle tiukimmat ja nuoremmat saavat tehdä kaikenlaista sen vanhimman oikeuksien laajenemisen tahtiin. Monissa asioissa on hankalaa pitää kovin monia erilaisia rajoituksia yhäaikaa voimassa.

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Liittynyt22.11.2007
fenomenologi

Kyllähän tietysti joku raja on hyvä olla, mutta luvan kysymiseen viikolla ja pelaamisen rajoittaminen kahteen tuntiin viikossa vaikuttaa erittäin tiukkapipoiselta meiningiltä.
2 tuntia päivässä viikolla olisi ehkä sopivampi määrä, mikä sekin on ehkä liian vähän jos kavereiden kanssa pelailee.
Kirppiksiltä saa parilla kympillä koneita, joita voi käyttää musiikin kuunteluun..

Kuulostat ihan lapseltani. Tiedän olevani tiukkapipo.

Kuten kirjoitin se viikonlopun aikarajoitus oli aiemmin. Nyt kun systeemi toimii eli lapsi tekee muutakin kun istuu koneella, ei aikarajoitusta viikonloppuna ole.

Monesta alle kymmenvuotiaasta lapsesta tulee levoton, jos pelaa joka päivä tai yli tunnin. Se vaan on niin. Sen huomaa hirvittävistä raivokohtauksista, jotka tulee kun pelaaminen pitää lopettaa.

Nykyisin viikolla luvan saaminen on kiinni siitä, onko kouluhommat hallussa ja muuten. Täytyy lapsen elämässä olla muutakin. Käytäntö toimii ihan hyvin, eikä siitä ole tullut mitään kiristämis- tai rangaistuskeinoa. Tylsinä iltoina kun ei ole mitään tekemistä tottakai voi koneella olla jonkun aikaa, mutta siitä kello kahdeksalta lopettamisesta ei olla luovuttu.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Liittynyt22.11.2007
ronko7eus
Ennen vanhaan oltiin pulkkamäessä.

Ollaan vieläkin, jos vaan tulisi tarpeeksi lunta. Mutta sekin lopetetaan kahdeksalta illalla.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Vierailija

Riippuu ihan siitä missä iässä lapsi hoksaa miten nettiin pääsee?

Minulla on ainakin niin älykäs ja omatoiminen muksu ettei häntä millään voinut pitää kurissa kielloilla, ei aina millään vaikka olisin miten koittanut rajoittaa.
Toisaalta.. se että lapsi on älykäs, se tarkoittaa että hänen kanssaan voi jo varhain keskustella ja muutenkin kommunikoida niin ettei esmes raakuksien näkemisestä jää kamalia traumoja, tjms.

Tosin.. varhaisnuoriso-ohjaajana kohtasin valtavat määrät lapsia ja nyt kun aatteeln niin en muista montaakaan sellaista tenavaa joitten kanssa ei olis älyilemällä, juttelemalla ja yhdessä tuumimalla saanut asioita selvitettyä jos siihen vaan oli aikaa.

Se mikä on merkittävää, se on erityisesti se miten lasta itseään kohdellaan. Jos lapsi itse kokee raakuuksia, jos joku lyö tai vaikka vaan jatkuvasti uhkailee ja muutenkin kyykyttää, se vaikuttaa negatiivisesti vaikka ei olis nettiä tai yhtään mitään raakuuksia tarjolla.
Samahan se sitten pätee raakaan sosiopaattipornoon yms.
Jos/kun lasta ei kohdella julmasti tai välinpitämättömäti, kun ei tukistella ja läpsitä, kun laps ei oo vanhempien ja isompiensa ahdistusten, häpeän, agressioiden, hermostumisen, kiusanteon, yms. purkukohde, eikä lasta seksuaalisestikkaan hyväksikäytetä niin lapsen terve arvostus ihmisen koskemattomuuteen kehittyy ja asenne väkivaltaa ja alistamista kohtaan kans kehittyy niin ettei niitä arvosta.

Se miten vanhemmat, ne jotka periaatteessa on vastuussa, jotka on isompia, voimakkaampia, älykkäämpiä, tai joitten pitäis olla älykkäämpiä ja joitten pitäis osata käyttää sitä valtaa terveesti - miten isot edellä, siten pienet perässä.

Netti on kuitenkin netti.
Tietokone ei voi lyödä tai tehdä yhtään mitään itsenäisesti mutta ihmiset voi. Siinä on huima ero. Kuvan ja reaalitilanteen väliin jää valtavasti aikaa ja mahdollisuuksia sille miten "monta kenkäparia ehtii kulua sanoista ja kuvista reaalitekoihin".

Jos lapsi on erityisen pelokas ja säikky niin johtuu yleensä siitä että häntä on pahoinpidelty.
Sellainen lapsi onkin sitten aika suojaton ihan mitä vaan kohdatessaan, jopa kuvia ja sanoja..

Totaalinen väkivallan vastustus on se mistä lähdetään.

Ei kait kukaan pysty kyttäämään jo kouluikäistä muksua joka kulkee kolumatkat itsekseen, joka voi koulussa livahtaa salaa nettiin, joka voi kavereitten luona mennä nettiin.. Kaikkialla tietokoneita missä on nettiliittymä ja yksinkin sellainen voi olla uteliaalle lapselle ja etenkin sellaiselle, jota on kielletty menemästä nettiin.. se voi olla liian suuri houkutus tsekata että mitä siellä oikein onkaan?

Vaikka synnärillä jo jos niikseen on. Siis periaatteessa.
Lasta kannattaa tutustuttaa elämään. Opettaa hallitsemaan elämää, itseään.. Eipähän sitten ole aikuisena uuvatti jota voi käyttää hyväkseen tai joka käyttää muita..

Alle kouluikäisiä pitäis aikuisten kontrolloida niin hyvin että aina on aikuinen siinä lähellä läsnä jos muksu säikähtää tai kysyy jotakin. Ei siis pitäis olla mahdollista että n.6v. on paljoa yksin ja monille 7v:llekaan ei ole hyväksi olla paljoa yksin. Mutta ei liikaa suojelua.. Sitähän se on vanhemmuus.. melkoista trapetsitaiteilua, kohtuuden hahmottamista.

Mä oon itte hyvä esimerkki sellaisesta lapsuudesta jossa kiellettiin valtavasti asioita ja uteliaana jouduin sitten salaa selvittämään asioita ja sain typeriltä aikuislta siitä sanktioita ja pelot oli välillä aivan hirveitä.
Pelko estää/hidastaa oppimasta.. ei ehkä sinällään, mutta pelot aiheuttaa mielenterveysongelmia ja niitten takia aikaa ja energiaa kuluu hukkaan järjettömästi.
No.. sota-ajan lapset vanhempina, meidän nyt n.50-60v. traumoja.

Nykylasten ei pitäis potea enää tuollaista mutta voihan se olla että käynnissä onkin ns. kylmä sota.
Työnantajat joita on kasvatettu äärikurinalaisesti, he kyykyttävät työvoiman myyjiä piittaamatta lainkaan siitä että kotona olis pikkulapset ilman valvontaa, tai piittaamatta siitä että työvoimansa myyjät väsyis ja hermoilis niin että purkavat patoutumansa lapsiinsa.

Enkä.. huom! puhukkaan nyt mistään yksityisyrittäjyyden ongelmasta! Tarkkana siellä..
Valtio ja kunnat on isoja työvoiman ostajia ja plitikot on ylipäätään vastuussa niin kuntien, läänien kuin valtionkin töiden organisoinnista, palkkauksesta, viihtyvyydestä, työterveyshuollosta sekä fyysisesti että psyykkisesti.

Voi olla että seurakunnissa esiintyy eniten työpaikkakiusaamista yms. sitten tulee julkinen sektori, sit kolmas ja neljäs "sektori" ja yksityisyrittäjiksi seuloontuu kaikkein fiksuimmat? Ne joilla on vastuu omista tekemisistään ja jo alunalkujaankin omassa lapsuudessaan ollut sellainen kohtelu että ovat saaneet vapaasti tutkia elämää, oppia sitä ilman että jokkut mielipuoliaikuiset sekoilee kyttäämässä, kieltämässä, santioimassa ja pieksämässä heti kun saavat käräytettyä jostakin.

"Terve sielu viihtyy terveessä ruumissa".
Terve keho ei kaipaa lyöntejä eikä kiusaamista ja terveen kehon jatkeena on terve mieli jolla voi plärätä nettiäkin rohkeena.

Toki välillä näkee asioita joista voi pillahtaa itkuun tai alkaa oksettaa.
Siitäpä sitten rauhoituttuaan tervemielinen alkaa miettiä että mitääs tullekkin ongelmalle pitäis ja vois tehdä, käärii hihansa ja ryhtyy hommiin.
Kipeemielinen voi olla välinpitämättömyydessään turta ja piiloutua kyynisyyden suojiin tai sit saa jonkun hepulin ja vetää överiks.

Tälläviisiä asiat palautuu aina yksilöstä suurempaan kokonaisuuteen ja päinvastoin.
Lapsi on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa niin monin eri tavoin että joku kanava ulkomaailmaan on vaan yks murto-osa sitä kokonaisuutta ja konkreettiset ihmiset vaikuttaa paljon, valtavasti enemmän kuin joku masina.

Jos lapsi on pienenä paljon yksin.. voisko joku soittaa lastensuojeluihmisille? Pliis..
Alle koulikäistä ei pitäis juurikaan jättää vielä yksin. Tai.. eskari-ikäistä laitetaan toimittamaan asioita ikäänkuin yksin mutta aina niin että aikuiset on jossakin lähietäisyydellä.

Villissä luonnossa, siellä toki pentuja kuolee paljon saaliseläinten ravinnoksikin, jne. mutta eihän niillä mitään nettiäkään oo..

Vierailija
ronko7eus
Ennen vanhaan oltiin pulkkamäessä.



Pöh!

Ei sulje toisiaan pois istua välillä sisällä leikkimässä jos on kovat pakkaset jms.
Ennevvanhaan on käyty nuijasotia ja suomessakin on ollut ennevvanhaan niinkin köyhiä ettei oo ollut talvella edes tallukoita että olis tarjennut lapsikatras pihalla, jne.

Omituista vastakkainasettelua?!

Jossain syrjäkylillä harvaanasutusalueilla on voinut olla aivan hirveetä kyyläämistä, kyttäämistä. On ollut insesmiä ja ties mitä. Pontikkapannut on porisseet korpikuusen kyyneliään, joita sitten mielenvikaiset on ryypänneet ja talvipakkasella yönselkään on ajettu lapset samoin kuin pirtinnurkasta syytinkivaarit, yms.

Ikäänkuin jokin väline vois olla saastunut.
TV on pirunsilmä ja netti kuin pirun persreikä?

Minusta on mahtavaa että on välineitä ja sosiaalista kanssakäymistä, joiden avulla voidaan paljastaa elävien ihmisten välillä esiintyviä ongelmia ja keskustella niistä.

Minäkin.. osa-aika hurumummu, vanhankansan jääräkääkkä, joka kieltäydyin tietokoneesta vuosia.. ainakin vuosikymmenen, tais hurahtaa kaksikin kun jo 80-luvulla olisin voinut ruveta käyttämään masinaa avukseni - ei, minä vaan toimin niikuin kotona mielipuolet oli opastaneet = silmät kiinni ja pää pensaaseen.

Ehkä se toisaalta oli hyväksikin mun tapauksessa, mutta yleensä ei moinen oo mielekästä, ei älykästi ei viisasta.

Ja nyt..
Rämppään taas koneen kiinni että saan muitakin elämänhallinnan kannalta tärkeitä asioita hallittua ja hoideltua!
Älkää tukistelko ja uhkailko toisianne siellä kotona..

Love&peace!

Vierailija
Wiisas
fenomenologi

Kyllähän tietysti joku raja on hyvä olla, mutta luvan kysymiseen viikolla ja pelaamisen rajoittaminen kahteen tuntiin viikossa vaikuttaa erittäin tiukkapipoiselta meiningiltä.
2 tuntia päivässä viikolla olisi ehkä sopivampi määrä, mikä sekin on ehkä liian vähän jos kavereiden kanssa pelailee.
Kirppiksiltä saa parilla kympillä koneita, joita voi käyttää musiikin kuunteluun..

Kuulostat ihan lapseltani. Tiedän olevani tiukkapipo.

Kuten kirjoitin se viikonlopun aikarajoitus oli aiemmin. Nyt kun systeemi toimii eli lapsi tekee muutakin kun istuu koneella, ei aikarajoitusta viikonloppuna ole.

Monesta alle kymmenvuotiaasta lapsesta tulee levoton, jos pelaa joka päivä tai yli tunnin. Se vaan on niin. Sen huomaa hirvittävistä raivokohtauksista, jotka tulee kun pelaaminen pitää lopettaa.

Nykyisin viikolla luvan saaminen on kiinni siitä, onko kouluhommat hallussa ja muuten. Täytyy lapsen elämässä olla muutakin. Käytäntö toimii ihan hyvin, eikä siitä ole tullut mitään kiristämis- tai rangaistuskeinoa. Tylsinä iltoina kun ei ole mitään tekemistä tottakai voi koneella olla jonkun aikaa, mutta siitä kello kahdeksalta lopettamisesta ei olla luovuttu.




Tuohon ei voi oikein muuta lisätä kuin kuitin Wiisaalle: Rajat on rakkautta!

Jos lapsen totuttaa siihen että elämä on pelkkää kivakivaanaminami eikä lasta saa estää mitenkään niin seurauksena voi olla nautinnonhakuinen persoonallisuus joka etsii iänmyötä kaikkiin ongelmiin ratkaisua jostakin mihin voi paeta niitä ongelmia.
Sama silloinkin jos on ollut liian ankarat vanhemmat eli kohtuuttomat, jotenkin vinksallaan.

Kohtuus.. sehän se on lastenkohtelussakin ihan ensisijaista.
Jonkinverran ankaruutta mutta vaan senverran että sillä vedetään sitä rajaa jota muksu ei itse kykene vetämään.

Lapsi ei osaa valita omaa parastaankaan.
Jos lapselle annetaan vaikka karkkipussi ja lautasellinen ravitsevaa ruokaa niin muksu ottaa sen karkkipussin ihan varmasti. : Takuuvarmasti noin ainakin alussa ja takuuvarmasti vielä vanhempanakin jos vanhemmat on olleet jotain hössöntössönlässynlässyntyyppejä tai sitten niin pihalla että ovat kohdelleet liian ankarasti.

Lasta pitää rajoittaa mutta myös opettaa ymmärtämään sen rajoittamisen idea. Lapselle pitää ajanoloon tulla itselleen käsitys omista rajoistaan, omasta parhaastaan ja sitäkautta tietenkin ymmärrys myös muitten parhaasta, jne.

Joo.. ja nyt riuhdon oman a
'assi'ahterini jakkaralta ylös vaikka olis miten päässä vikaavikaavikaa..
"Hulluhan saa olla mutta tyhmä ei.."
Huomionarvoista kuitenkin se että netti ei tyhmistä eikä tee hulluksi. Joillakin on luonnostaan paremmat selviytymisedellytykset kuin muilla ja vajavaisempia, lapsia ja meitä lapsenomaisia pitää vähän jeesailla. Kiitos kaikille jeesaajille etu ja takakäteen..
Nyt tää temoo itteensä ylös kuin täi tervasta.. *uuh*.. *nonnonnnoin* Irtootkos siitä! Yyyyyy-yy-y-lös! Hiiop! Hii-op!

*hih*
Mulla on ihan hirveesti keskeneräisiä töitä.. tuunattavaa ja tosi kivaakin muttakun..
Ja netissä ei ole syy!

Vierailija

Jos vanhemmat on lähellä katsomassa mihin sivulle menee, niin 3v on ok. Ainakin meillä poika alkoi surffata siinä iässä ja etsii itselleen erilaisia pelejä sieltä. Tai kaivinkonevideoita youtubesta. Siinä se, ei muut jutut kiinnosta, ja ei ole tähän mennessä eksynyt mihinkään väärille sivuille, koska selaimessa on pari hyvää mainostenesto-ohjelmaa lisättynä. (Adblock, noScript) Jos sattuu tulemaan mainos, poika sulkee sen automaattisesti heti.

On ihmeellistä seurata miten netissä voi surffata ilman lukutaitoa.

P.S. Raivokohtauksia en ole havainnut, vaikka pitäisi lopettaa pelaaminen. Sehän on ihan samanlainen leikki kuin muutkin leikit. Veikkaan että raivarit tulevat ihan muista syistä.

Vierailija

Vanhemmat ja muut rajoittajat peilaavat kielloilla omia traumojaan jotka ovat usein heidän lähipiirinsä aiheuttamia joko uskonnollisen taustan tai mielenterveysongelmien vuoksi. Lapselta menee moni asia täysin ohi ellei häntä eri tavoin kiinnitetä asiaan, kuten pornoon. Siihen ei ennen puperteettia ole lapsella juuri mitään kiinnittymispintaa.

Mieluiten ohjata hyville sivuille joista tarttuu myönteisiä asioita joihin voi omat innostuksensa tartuttaa tunne ja touhupläjäyksin.

Vierailija
Wiisas

Monesta alle kymmenvuotiaasta lapsesta tulee levoton, jos pelaa joka päivä tai yli tunnin. Se vaan on niin. Sen huomaa hirvittävistä raivokohtauksista, jotka tulee kun pelaaminen pitää lopettaa.
Tylsinä iltoina kun ei ole mitään tekemistä tottakai voi koneella olla jonkun aikaa,



Eihän se siitä pelaamisesta johdu vaan siitä että se pitää lopettaa.
En oikein ymmärrä miksi, mitä se kenellekään kuuluu jos kersa haluaa pelata. Tietenkin joku kohtuus siinäkin, jos ei itse rajoita pelaamistaan saatuaan tehdä sitä tarpeeksi kauan.
Pelaamiseenkin kyllästyy, se kyllä rajoittaa toimintaa riittävällä tavalla.
Vaihtoehdoksi pitäisi tarjota mielekkäitä harrastuksia eikä turhia kieltoja.
Pitäisikö vaan istua ja tuijottaa seinää, jos ei ole mitään tekemistä tunnin pelaamisen jälkeen. Pelatessa ajantaju katoaa, tunti voi tuntua viideltä minuutilta ja pelit jäävät siksi erittäin pahasti kesken.
Ei ole mikään ihme jos tulee raivokohtauksia kun kersaa kohdellaan hänen mielestään epäoikeudenmukaisella tavalla.
Lasten tekemisiä ei pidä rajoittaa jos ei siihen ole oikeasti mitään syytä ja jos niin tekee, asia pitää perustella niin hyvin että kersa ymmärtää syyn rajoituksiin. Muussa tapauksessa on odotettavissa kapinointia ennemmin tai myöhemmin.
Minun pelaamisia ei rajoitettu millään tavalla, pelasin jos siltä tuntui. Naurettavaa se olisi ollutkin, koska se ei rajoittanut muita harrastuksia, eikä koulunkäyntiä.

Vierailija
fenomenologi
En oikein ymmärrä miksi, mitä se kenellekään kuuluu jos kersa haluaa pelata. Tietenkin joku kohtuus siinäkin, jos ei itse rajoita pelaamistaan saatuaan tehdä sitä tarpeeksi kauan.
Pelaamiseenkin kyllästyy, ..
..nips..
Minun pelaamisia ei rajoitettu millään tavalla, pelasin jos siltä tuntui. Naurettavaa se olisi ollutkin, koska se ei rajoittanut muita harrastuksia, eikä koulunkäyntiä.



On olemassa ihmisiä joiden ei kannata hankkia lapsia.
Yks takuvarma oire ongelmavanhemmuudesta on se että osaa hitsin mainiosti kasvattaa lapsia olematta vanhempi tai ilman että on joutunut hoivaamaan sisaruksiaan tai ylipäätään miettimään lapsia yksilöinä.
Toki tämän ketjun aloittajalla oli idea että lapsista tietää jo varhain että ovat terveitä..
Harvoin on kuitenkin niin terveitä lapsia että voivat kasvaa ilman aikuisia jotka rajoittaa.
Yleensä lapset jotka saa varttua ilman aikuisten ohjausta, heistä harvoin tulee työkykyisiä itsellisiä ihmisiä vaikka olisivat omasta mielestään huipputyyppejä. Jos/kun lapsi saa itse määritellä rajansa niin se on kyllä jo nähty että lapsinahan sellaiset pysyy läpi elämänsä. Tekevät mitä huvittaa ymmärtämättä kohtuutta. Missään työpaikassa sellaista ei suvaita. Tai.. pitää päästä pääministeriks sitten, joksikin papiksi, tjms. virkaan jossa palkka juoksee jonkun yhteisön kukkarosta.
Yksitysiyrittäjänä yleensä on pakko olla reipas ja tajuta kaikki nyanssit vastuusta, siitä missä kulkee rajat nautinnonhaulle. Arjensietokyvyllä on valtava merkitys ja se että kersa rimpuilee joka asiasta mikä käsketään lopettamaan, se on oire jostakin poikkeamasta.

Luotan että äiti-ihminen tuntee oman muksunsa ja voi päätellä että liian pitkä pelisessio tietsikan äärellä voi aiheuttaa jotakin mikä ei muuten oireilis. Lapset nimittäin tottelee usein ihan tavallista puhetta aikuisten taholta ilman että saavat minkäänlaisia hepuleita vaikka olis mieluinenkin puuha kesken.

Ei mun lapsi huutanut ja rääkynyt aina kun komensin.
Minä, mä oon as-oireinen ja oon rääkynyt läpi elämäni mutta terve lapseni on käyttäytynyt yleensä hillitysti ja oli hyvin kiltti pienenä.

Minä btw. en suostunut mihinkään elektroniikkapeleihin ennen kouluikäänsä. Isänsä osti salaa lahjaksi sellaisen vaikka olin kieltänyt, mutta se mulkvisti ei onneks sille mitään voinut että neuvottelin lapsen kanssa asioista ja se typerä lelu oli etupäässä mun hallussani.

Kohtuutta ei kuitenkaan minunkaan lapseni synnyinlahjanaan saanut. Kyllä se on ihmislapsen osalta vanhempien vastuulla ihan 100% laittaa ne rajat mitkä on rakkautta itteensä. Just ne on sitäitteensä.

Ruokahommelitkin meillä oli välillä sellaisia että johonkin anoreksiaan olis muksu sairastunut jos en olis juoninut syömisiään. Tosin.. kun oli välillä perhepäivähoidossa, siellä hoitopaikan pojat syötti karkkia ja siks ei sitten ollut ruokahaluja kotona. Mutta minä olin juoni. Tein sapuskasta eväät, otettiin ne mukaan ja filtti ja mentiin ulos leikimään että ollaan retkellä, tjms. Ha haa.. kyllä äiti keinot keksii kunhan on selvin päin vaikka olis vähän vajakki päästään..

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat