Ihminen ja evoluutio

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

taitaa olla ihminen tippunut evoluution kärryistä jo kauan sitten. no se tekee ihmisestä ihmisen, inhimillisyys (vahvemman laki toimii vaan elukoilla) lääketiede jne.. varmaan

Sivut

Kommentit (57)

Vierailija
thedude
esim?

Aina, kun populaation geneettinen koostumus muuttuu, on tapahtunut evoluutiota. "Vahvemman laki" eli selviytymiseen liittyvä luonnonvalinta ei ole suinkaan ainoa evoluutiota aiheuttava tekijä.

Meissä suomalaisissa tapahtuu parhaillaan evoluutiota, kun geenikoostumuksemme muuttuu maahanmuuton myötä, sillä migraatiokin on evoluutiotekijä. Sisäsiittoisissa pikkukylissä tapahtuu evoluutiota, kun geenimuotoja katoaa pienissä populaatioissa, sillä sattuma on sekin evoluutiotekijä.
Evoluutiota aiheuttaa myös se, että kehittyneen lääketieteen myötä sellaisetkin yksilöt pääsevät lisääntymään, joilla ei aiemmin olisi ollut siihen mitään mahdollisuuksia. Nykyäänhän puhutaan jopa perinnöllisen lapsettomuuden yleistymisestä. Valintapaineen katoaminen aiheuttaa yleisestikin monimuotoistumista: koska kaikennäköiset yksilöt pääsevät lisääntymään lähestulkoon terveydentilastaan riippumatta, yksilöiden välinen muuntelu kasvaa. Valinta jatkunee edelleen parantumattomien tautien, kuten aidsin, kohdalla. Muistaakseni viitisentoista prosenttia suomalaisista kantaakin aidsilta suojaavaa geenimuotoa. Parantumattomatkaan taudit eivät kuitenkaan aiheuta luonnonvalintaa, mikäli ne ilmenevät vasta lisääntymisajan jälkeen. Siksi luonnonvalinta ei muuta sitä, että rotat lähes poikkeuksetta kuolevat kasvaimiin parin-kolmen vuoden iässä. Tässä ihmiset saattavat olla jossakin määrin poikkeus, koska isoäideillä on ilmeisesti ollut suuri merkitys lastenlastensa hyvinvoinnille. Siinä saattaa olla ihmisten huomattavan pitkäikäisyyden salaisuus.
Nykyään uskonnolliset ihmiset tuntuvat tuottavan eniten jälkeläisiä. Mikäli uskonnollisuus on merkittävissä määrin periytyvää, siihen taipuvaisten ihmisten arvelisi lisääntyvän tulevissa sukupolvissa. Toisaalta perinnöllinen homoseksuaalisuus saattaa harvinaistua, kun heitä ei enää pakoteta naimisiin ja tuottamaan jälkeläisiä vastoin tahtoaan. Mahdollinen homojen adoptio-oikeus vielä edistäisi tätä.

Mutta nämähän pätevät vain länsimaissa. Kehitysmaissa, ja etenkin metsästäjä-keräilijäkulttuureissa, vanhat valintapaineet ovat yhä voimassa. Uuden-Guinean alkuasukkaiden keskuudessa enemmistö miesten kuolleisuudesta johtuu edelleen murhista. Siellä selviämisessä ja lisääntymään pääsemisessä painaa enemmän oveluus, kyky välttää tappoyritykset. Tämän takia biologi Jared Diamond arvelee heidän olevan älykkäämpiä kuin länsimaalaisten. Sopeutuminen tarjolla olevaan ravintoon, paikalliseen ilmastoon, tauteihin yms. on edelleen oleellista. Esimerkiksi kyky käyttää maitoa ravintona aikuisenakin (laktoositoleranssi) on varsin tuore geenimuoto, joka levisi nopeasti samoihin aikoihin, kun nauta kesytettiin kotieläimeksi. Voi olla, että tietyillä alueilla se jatkaa edelleen yleistymistään.

Vierailija

Hyväksytäänkö noissa alkuasukaskulttuureissa tappaminen? tämä osoittaisi että moraali ei lainkaan ole geenipohjaista, jos he pitävät sitä ihmisten tappamista yhteisössä hyväksyttävänä.

Vierailija
Telep
Hyväksytäänkö noissa alkuasukaskulttuureissa tappaminen? tämä osoittaisi että moraali ei lainkaan ole geenipohjaista, jos he pitävät sitä ihmisten tappamista yhteisössä hyväksyttävänä.

En ole mikään antropologi, mutta mietitäänpä.

Käsittääkseni useimmissa ihmisyhteisöissä hyväksytään toisen tappaminen tietyissä olosuhteissa. Ne tietyt olosuhteet vain vaihtelevat. Suomessa itsepuolustus lienee riittävä syy, jenkeissä tappo on rangaistus rikoksesta. Sodassa tappamiselle riittävä peruste on se, että uhri kuuluu toiseen puoleen. Monessa metsästäjä-keräilijäheimossa on, tai on ainakin viime aikoihin asti ollut, jatkuva sodankaltainen suhtautuminen "niihin muihin", eli vieraisiin heimoihin, joiden jäseniä saa vapaasti tappaa ja toisinaan syödäkin. Näin on myös simpansseilla.
Varmasti saman heimon jäseniäkin tapetaan, mutta siihen todennäköisesti kuuluu omat sääntönsä ja rajoitteensa. Vähän niin kuin joskus täällä länsimaissa harjoitetut kaksintaistelut: jos säännöt on sovittu, toisen kuolemaan johtava taistelu on hyväksyttävää.
Lapset ja naiset taas yleensä nauttivat suurempaa suojelua kuin miehet, ja heidän tappamisensa on harvemmin hyväksyttävää. Edelleen sama pätee simpansseilla: simpanssiyhteisöjen sodissa saatetaan kaikki vastapuolen urokset tappaa, mutta naaraista tulee osa valloittajien laumaa. Kuulostaako tutulta verrattuna ihmisten sotiin?

Tappaminen siis hyväksytään tietyissä muodoissa melko lailla kaikissa kulttuureissa, ja säännöt ovat hämmästyttävän pitkälti samat kuin simpanssiyhteisöissä. Minusta tämä ei ainakaan kumoa geneettisiä moraalin perusteita, jos ei niitä todistakaan. Tappamisen yleinen tuomittavuushan voi olla vain seurausta siitä, että toisiaan estottomasti listivien ihmisten yhteisöt tuskin ovat kovin pitkäikäisiä.
Ihmisellehän on lajina ominaista käyttäytymisen äärimmäinen muokkautuvuus kulttuurievoluution myötä, joten yhtenäistä moraalikoodia tuskin voidaan odottaakaan löytävänsä.

Vierailija
Mei long

Mutta nämähän pätevät vain länsimaissa. Kehitysmaissa, ja etenkin metsästäjä-keräilijäkulttuureissa, vanhat valintapaineet ovat yhä voimassa. Uuden-Guinean alkuasukkaiden keskuudessa enemmistö miesten kuolleisuudesta johtuu edelleen murhista. Siellä selviämisessä ja lisääntymään pääsemisessä painaa enemmän oveluus, kyky välttää tappoyritykset. Tämän takia biologi Jared Diamond arvelee heidän olevan älykkäämpiä kuin länsimaalaisten. Sopeutuminen tarjolla olevaan ravintoon, paikalliseen ilmastoon, tauteihin yms. on edelleen oleellista. Esimerkiksi kyky käyttää maitoa ravintona aikuisenakin (laktoositoleranssi) on varsin tuore geenimuoto, joka levisi nopeasti samoihin aikoihin, kun nauta kesytettiin kotieläimeksi. Voi olla, että tietyillä alueilla se jatkaa edelleen yleistymistään.




Haistapaskantiedetoimittaja Jared Diamond on skitsolalla, eikä tiedä ihmisen evoluutiosta mitään.

Ei tunne edes ihmisen muista aivokuorellisista biokemiallisesti erottavaa sialiinimutaatiota.

post905146.html?hilit=Katajaranta#p905146

Vierailija
Mei long
Tappamisen yleinen tuomittavuushan voi olla vain seurausta siitä, että toisiaan estottomasti listivien ihmisten yhteisöt tuskin ovat kovin pitkäikäisiä.
Ihmisellehän on lajina ominaista käyttäytymisen äärimmäinen muokkautuvuus kulttuurievoluution myötä, joten yhtenäistä moraalikoodia tuskin voidaan odottaakaan löytävänsä.



Tappamisen tuomitseminen yleisemmmin voi olla myös osittain seurausta siitä, että nykyisen tiedonkulun ja nopeutuneiden matkustuskeinojen myötä eivät yhteisöt enää muodostu pelkästään paikallisiksi. On varsin hyviä perusteita ajatella koko ihmiskunnan muodostavan yhden globaalin yhteisön.

Toisaalta vaikkapa netin kautta samaan pienempäänkin yhteisöön voi kuulua jäseniä mistä tahansa maailman kolkasta. Nämä yhteisön jäsenet eivät välttämättä ole edes koskaan tavanneet livenä. Mistä siis voit tietää, ettei tuo vastaantulija olekin 'nettiystäväsi'?

Osaltaan varmaan myös kristinusko on vaikuttanut kehitykseen. Siinä kun ihminen on niin terhakkaasti nostettu erilleen muista eläimistä. Tästähän seuraa tietenkin se, että ihmiset keskenään ovat saman yhteisön jäseniä: jumalan valitsemia muun luonnon käyttäjiä ja kaitsijoita. Sekä potentiaalisia kristittyjä. Ihmisellä on kristinuskossa erikoisasema.

Nykyään toisia kulttuureja ei kannatakaan listiä. On tuottoisampaa alistaa niitä taloudellisesti.

Vierailija

Akkikselle: Mikä on haistapaskatiedetoimittja? Millä perusteella pidät itseäsi kykenevänä esittämään kyseisen arvion? Siksikö että hän näkemyksensä on erilainen kuin sinulla? Millä perusteella pidät omaa näkemystäsi "oikeampana"?

Vierailija

Evoluutiota tapahtuu toki mutta sen suunnasta voi olla montaa mieltä. Esim. Richard Lynn on laskenut genotyyppiselle älykkyydelle noin yhden pisteen putoamisvauhteja per sukupolvi, lähtien älykkyyden ja syntyvyyden korrelaatioista.

Vierailija
yksinkertainen
Arkkikselle: Mikä on haistapaskatiedetoimittaja?

Tähänastisen aineiston perusteella suunnilleen kuka tahansa tiedetoimittaja maailmassa. Luultavasti entisen Neuvostoliiton tiedetoimittajat (jos niitä oli) olivat niitä ainoita oikeita.

Arkkis
Ei tunne edes ihmisen muista aivokuorellisista biokemiallisesti erottavaa sialiinimutaatiota.

Tuotanoin. Vanhin löytämäni sialiinimutaatiosta kertova tieteellinen viite oli vuodelta 1998. Diamondin kirja on kirjoitettu vuonna 1992. Selvänäkijäkö sen miesparan pitäisi olla?

Vierailija

Se miksi kulttuurista riippumatta yleisesti pidetään tuomittavana ihmisen tappaminen tästä, johtuu siitä millaiset lajiominaisuudet meillä on. Me olemme laumaeläimiä joten altruistisesti jo emme tapa omia tai muuten yhteisö ei ole kovin pitkäikäinen. Moraali ei ole geneeneissä, mutta nämä ominaisuudet antavat suunnan mihin suuntaan sitä moraalia aletaan tietoisesti rakentaa.

Sen sijaan yksin elävät lajit tuskin kehittävät minkäänlaista moraalia, mutta arvoja ehkä ja ne poikkeavat sitten laumaeläimien, tässä tapauksessa ihmisten arvoista jotka yleensä ovat sitä että esim tappaminen on väärin.

Yksin elävät lajit todennäköisesti olisivat ns. chaotic neutral eli mikään ei sen kummemmin ole oikeaa tai väärää, tehdään vain mikä tuntuu mukavimmalta. Luultavasti myös ongelmanratkontakyky olisi aivan toista luokkaa, kun taas sosiaaliset taidot nollissa.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Joissain Tyynenmeren saarivaltioissa, ainakin Tahitissa, oli ennen kristinuskon tuloa vielä 1800-luvulle asti tapana tappaa suuri osa vastasyntyneistä. Sille oli varmaan osasyynä saarten rajallinen kyky elättää väestöä.

Vierailija

Ja jossain saari yhteisöissä ihmiset tiettyyn ikään saapuessaan joivat myrkkymaljan... altruistinen itsemurha...

Foucaultilla ainakin on joku kirja jossa kritisoi länsimaalaista lääketiedettä.. hmm täytyypä lukaista joskus!

Mut joo jos mennään katselemaan Tukholmaan niin kyllä siellä kauniimpia ihmisiä evolutiivisesti ja esteettisesti on kuin Tallinnassa.. niin tai näin..

Vierailija
Mei long
yksinkertainen
Arkkikselle: Mikä on haistapaskatiedetoimittaja?

Tähänastisen aineiston perusteella suunnilleen kuka tahansa tiedetoimittaja maailmassa. Luultavasti entisen Neuvostoliiton tiedetoimittajat (jos niitä oli) olivat niitä ainoita oikeita.

Arkkis
Ei tunne edes ihmisen muista aivokuorellisista biokemiallisesti erottavaa sialiinimutaatiota.

Tuotanoin. Vanhin löytämäni sialiinimutaatiosta kertova tieteellinen viite oli vuodelta 1998. Diamondin kirja on kirjoitettu vuonna 1992. Selvänäkijäkö sen miesparan pitäisi olla?



Tyylikäs tapa väsyä mustavalkoisiin heittoihin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat