Paras kuolema

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ystävättäreni kuoli tänään. Siitä nämä kysymykset, joille tuskin löytyy vastausta. Mutta ainahan voi pohdiskella onko parempi kuolla
- nopeasti, kivuttomasti
- pikku hiljaa kivuttomasti
- niin että ehtii hoitaa testamentin ja muut tarpeelliset
- henkisesti... - tämä on vähän, no
Enpäs laitakaan äänestystä, se on yllättävän vaikea muotoilla ja joku nesesääri siitä kuitenkin unohtuu.

Sivut

Kommentit (16)

Euphemos
Seuraa 
Viestejä793
Liittynyt16.3.2005

Paras kuolemahan on tietenkin julkinen sankarikuolema ja vastaavasti ikävin kuolema taas julkinen nolostuttava töppäilykuolema. Näistäkin voi toki olla eri mieltä, mutta selväähän on, että kuolema on aina henkilökohtainen tappio... ja sehän tekee kaikista tähän asti eläneistä ihmisistä luusereita.

Nervus rerum

Vierailija
Miss Baker
Ystävättäreni kuoli tänään. Siitä nämä kysymykset, joille tuskin löytyy vastausta. Mutta ainahan voi pohdiskella onko parempi kuolla
- nopeasti, kivuttomasti
- pikku hiljaa kivuttomasti
- niin että ehtii hoitaa testamentin ja muut tarpeelliset
- henkisesti... - tämä on vähän, no :?:
Enpäs laitakaan äänestystä, se on yllättävän vaikea muotoilla ja joku nesesääri siitä kuitenkin unohtuu.
Otan osaa, ja toivon sinulle voimia.

En tiedä millaisia vastauksia etsit. Tässä vastauksessa on jotakin kummallista elämälle tyypillistä ironiaa: satuin juuri tänään lukemaan Umberto Econ haastattelun, jossa hän puhuu inhimillisestä tavasta tehdä erilaisia luetteloita ja kuolemanpelosta. "We Like Lists Because We Don't Want to Die"

Vierailija
spin0

En tiedä millaisia vastauksia etsit.





Nii-just.
Sen mielestä joka ei niin välitä minusta ja tykkää kiduttaa minua, niin sen mielestä voi olla parempi että kuolen kituen ja niin että murhatappo on lavastettu itsemurhaksi tai jotai.

Yks mies kun kuoli, niin sen perhe oli sitten niiku ilonen siitä kun sillä miehellä oli ollut hyvä-hieno päivä, mieleisensä päivä siis, sit sitä toisteltiin mantrana jonkun aikaa, että on se niin hienoa että voi että.

Tässäkin siis nyt vähän saattaa sekoittua kuolevan ja hänen lähipiirinsä sekä kenen lie tunteet.
Kuolin tapahan on nimenomaan lähipiirille tärkeä viesti?
Ja onhan se tietty joo se odotus toivo mikä kantaa sitten elämässä, kun haaveilee että kuolee kaiken saavuttaneena vanhuksena joka on rakkauden ympäröimä ja viimeisenä tekonaan pelastaa lapsenlapsenlapsenlapsien henget uhraten omansa?

Harva varmaan muutenkaan haluaa erityisesti kitumalla kitua, kuoli sen jälkeen tai ei?

Eli paras kuolema on elooon jääneitä auttava ja ilahduttava?

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Liittynyt22.11.2007

Muutama vuosi sitten vanha läheiseni kuoli yllättäen. Hän oli lähellä kotoaan sienessä. Oli jo kerännyt korillisen sieniä, kun tuli huono olo. Tuli kotiin ja kuoli matkalla sairaalaan. Putsasin ne sienet, paistoin ja pakastin. Söimme myöhemmin sienikastiketta. Meille yhtäkkinen kuolema oi kauhea, mutta nyt vuosien kuluttua, se tuntuu hyvältä tavalta kuolla. Ei tarvinnut hänen turhaan miettiä, miten pärjäämme ja miten kaikki jatkuu. Kuitenkin asioilla on tapana järjestyä.

Voimia Miss Baker.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26897
Liittynyt16.3.2005

Ikävä juttu. Otan osaa.

Itse haluaisin kuolla saappaat jalassa. Myös omaisen tapauksessa äkillinen kuolema ilman turhia kärsimisiä olisi vähemmän stressaava. Tuskin kestäisin jotain pitkää ja kiduttavaa sairautta (omaa tai omaisen) kovin pitkään tulematta hulluksi tai tappamatta itseäni. Mutta joilekin se on kai helpompaa, jos on aikaa valmistautua.

Vierailija

Kiitos osanotoistanne. Jaan apuanne myös muille, meitä on monta kaipaajaa...

Keskustelunavauksella halusin tuoda esille yhden väistämättömyyden. Uskon, että Diedeihmisinä pystymme käsittelemään lähes kaikkia asioita. Eri vaihtoehtoja kuolemisen tavoissa on, vaikka lopputulema on se yksi ja sama.

asdf
Seuraa 
Viestejä11073
Liittynyt16.3.2005

Läheisen kuolema on kova pala. Otan osaa.

Kun parhaasta kuolemasta kysyit, omalla kohdallani se olisi nopea ja kivuton. Jos siis puhutaan itse kuoleman hetkestä.

Jos taas ajatellaan, että tähän toivekuolemaan liittyy kaikki itse kuolemaa edeltävä, niin haavelistallani olisi paljonkin. Olisin selvittänyt kaikkien kanssa kaikki toistaiseksi selvittämättömät asiat. Olisin kertonut pitkän kaavan mukaan kaikille tärkeille ihmisille, että he ovat tärkeitä ja miksi he ovat sitä. Riippuu tietysti kuinka pahassa kunnossa olisin ennen kuolemaa, mutta kunnosta riippuen olisin toteuttanut joitakin matkustamiseen tai pöljäilyyn liittyviä haaveitani.

Ennen kaikkea haluaisin kuolla jonkinlaisessa henkisessä tasapainossa. Erityisesti siten, ettei ole kaunaa kenenkään kanssa. Se on oikeastaan paljon tärkeämpää, kuin täysin kivuton kuolema. Kyllä sitä kipuakin jonkin verran kestää, enkä usko, että se tuntuisi kovin pahalta, jos tietäisi, että kohta viikatemies vie mukanaan. Jos muuten on elämäänsä tyytyväinen.

Vierailija
asdf
Ennen kaikkea haluaisin kuolla jonkinlaisessa henkisessä tasapainossa. Erityisesti siten, ettei ole kaunaa kenenkään kanssa. Se on oikeastaan paljon tärkeämpää, kuin täysin kivuton kuolema. Kyllä sitä kipuakin jonkin verran kestää, enkä usko, että se tuntuisi kovin pahalta, jos tietäisi, että kohta viikatemies vie mukanaan. Jos muuten on elämäänsä tyytyväinen.

Ei sillä ole mitään merkitystä onko kaunaa jonkin kanssa tai onko velkaa jollekkin. Kuoleman hetkellä, silloin kun olet vielä elossa, on mieli tyyni. Mietit, tää on tässä. Kohta se sitten selviää elämän tarkoitus. Hyvä näin.
Kohta heräät vitullisiin valoihin, piipitykseen, ulinaan ja siihen että tissejä polttaa. Näet sen siivoojan joka kerää silitysrautansa laukkuun, sen CLEAR-machinen.
Niitä sitten vielä pitää kiittää.
Minä kuolin kolme vuotta sitten. Ne perkeleet herättivät henkiin, vain sen takia että pääsevät vttuilemaan mulle.

asdf
Seuraa 
Viestejä11073
Liittynyt16.3.2005
EI TILKOO
Ei sillä ole mitään merkitystä onko kaunaa jonkin kanssa tai onko velkaa jollekkin. Kuoleman hetkellä, silloin kun olet vielä elossa, on mieli tyyni. Mietit, tää on tässä. Kohta se sitten selviää elämän tarkoitus. Hyvä näin.

Elämän tarkoituksen selviämiseen en oikein usko, mutta siitä olen aika saletti, ettei minulla tai monella muullakaan ole hajuakaan kuolemisesta. Sitä vaan nyt kun on voimissaan ja asiat periaatteessa hyvin, rakentelee itselleen kuvia hyvästä kuolemasta.

Todellisuudessahan en tiedä pätkän vertaa koko asiasta. Ehkä se on joka tapauksessa karmea tilanne tai ehkä se ei ole koskaan kovin paha. Luultavasti jotain siltä väliltä. Se, ettei tiedä, ei tietenkään estä ajattelemasta.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
asdf
Läheisen kuolema on kova pala. Otan osaa.

Kun parhaasta kuolemasta kysyit, omalla kohdallani se olisi nopea ja kivuton. Jos siis puhutaan itse kuoleman hetkestä.

Jos taas ajatellaan, että tähän toivekuolemaan liittyy kaikki itse kuolemaa edeltävä, niin haavelistallani olisi paljonkin. Olisin selvittänyt kaikkien kanssa kaikki toistaiseksi selvittämättömät asiat. Olisin kertonut pitkän kaavan mukaan kaikille tärkeille ihmisille, että he ovat tärkeitä ja miksi he ovat sitä. Riippuu tietysti kuinka pahassa kunnossa olisin ennen kuolemaa, mutta kunnosta riippuen olisin toteuttanut joitakin matkustamiseen tai pöljäilyyn liittyviä haaveitani.

Ennen kaikkea haluaisin kuolla jonkinlaisessa henkisessä tasapainossa. Erityisesti siten, ettei ole kaunaa kenenkään kanssa. Se on oikeastaan paljon tärkeämpää, kuin täysin kivuton kuolema. Kyllä sitä kipuakin jonkin verran kestää, enkä usko, että se tuntuisi kovin pahalta, jos tietäisi, että kohta viikatemies vie mukanaan. Jos muuten on elämäänsä tyytyväinen.


Eli kun voi luopua itse.

Hämmentää.

asdf
Seuraa 
Viestejä11073
Liittynyt16.3.2005
Vatkain
Eli kun voi luopua itse.

Pitääkö sun nyt uittu tiivistää mun höpötykseni pariin sanaan? Okei, kun voi luopua itse, sitä mä tarkoitin. Pentele.

Vierailija

Paras kuolema on jokaisen itse määriteltävä. Sitä vain ei useinkaan saa, koska harva meistä saa valita kuolintapansa, -aikansa ja -paikkansa.

Toope
Seuraa 
Viestejä23172
Liittynyt23.7.2006

Osanottoni myös Miss Bakerille ystävän kuolemasta. Se on asia, jolta ei ikävä kyllä voi välttyä, jos itse elää tarpeeksi pitkään.

Itselläni ei ole kovin läheistä tuntumaa kuolemaan, ja toivoisin sen tulevan odottamatta, nopeasti (ei kuitenkaan pian!) ja täysin yllättäen. En halua sitä miettiä, enkä varsinkaan suunnitella.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat