Tilastokeskus tulkitsee

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suomen tilastokeskukselta pieni pähkinä: Miksi alla oleva toteamus on puuta heinää? Katso käyrät linkistä.

Asuntomarkkinoille syntyi "hintakupla" vuonna 2006, jolloin pitkän ajan asuntojen hintakäyrä nousi yleisen ansiotasoindeksin yläpuolelle. Asuntojen hintojen laskun myötä vuonna 2008 asuntomarkkinoiden "hintakupla" on sulanut. Asuntojen hintojen lasku on tervehdyttänyt asuntomarkkinoita.

http://tilastokeskus.fi/til/ashi/2009/03/ashi_2009_03_2009-10-30_kat_003...

Jos tämä oli turhan helppo, niin vaikeampi jatkokysymys:
Onko kyseessä tilastokeskuksen räikeä ammattitaidottomuus vai tahallinen propaganda? Jos kyseessä on tahallinen propaganda, niin miksi? Onko puolueettomalla veronmaksajien rahoilla toimivalla tilastokeskuksella(kin) taloudellisia kytköksiä?

Kommentit (13)

Vierailija

No mitäs luulet ? Maassa jossa ei ole korruptiota eikä sensuuria. Tältäkin palstalta lähtee maahanmuuttoa arvosteleva kirjoitus kirjoitusten taivaaseen alle kolmessa minuutissa .
Tässä mielenkiintoinen lainaus ,jonka totuudellisuuden voi itsekin tarkistaa helposti:
Löysin TurunSanomat vuodelta 1981 Toukokuun numeron. Siellä oli paljon ilmoitettu ruokien hintoja muun muossa Citymarketissa.

Taloussokeri maksoi silloin tarjouksessa 5,5markkaa/kilo, kun tämän päivän hinta taloussokerille 0,8eur/kg (4,8markkaa).

Sunnuntai vehnäjauho 2kg maksoi tarjouksessa 6,8mk, kun nykyisin ihan saman tuotteen saa tarjouksesta 0,9eur (5,4mk).

Miten tämä voi olla totta ettei näiden ruokien hinta ole noussut 28vuodessa yhtään?

Samassa lehdessä myytävänä muutaman vuoden vanhoja kerrostalo kaksioita Turun lähiöstä hintaan 48000mk. Nykyisin vastaavat melkein uudet kaksiot maksavat täällä 110000eur (660000mk).

Miten tämä voi olla mahdollista että asuntojen hinnat on noussut yli 13 kertaisiksi, mutta ruoka pysynyt melkein saman hintaisena?

Uusi Opel Ascona maksoi saman verran mitä uusi 58neliöinen kerrostalokaksio.

Vierailija

En nyt ota kantaa siihen ovatko asunnot halpoja vai kalliita, vaan siihen miksi tilastokeskuksen perustelu hintakuplan alkamiselle 2006 ei kestä minkäänlaista tarkastelua.

Vierailija

Tässä kupletissa ovat mukana niin pankit kuin tilastokeskus. Mielenkiintoista seurata mitä vuonna 2011 tapahtuu kuplan puhjetessa.
Asuntojen kalleutta verrattaessa voitaneen verrata tätä Tapanilan asuntoa:http://tinyurl.com/ygzb3vs
Tähän Houstonin 5 miljoonan asukkaan pikkukaupungin asuntoon:
http://search.har.com/engine/harphotoga ... M=60457477

Asunnot ovat samanhintaiset ja tulee ottaa huomioon, että USA:ssakin on hintakupla joka on alkanut puhjeta.

Vierailija
sapetix
Miten tämä voi olla mahdollista että asuntojen hinnat on noussut yli 13 kertaisiksi, mutta ruoka pysynyt melkein saman hintaisena?

Rahan arvo muuttunut ensinnäkin ja toisekseen mietipä mitä peltoa kyseinen alue on ollut kun sinne on rakennettu. Voi olla alueen hinta "hieman" noussut kun on tullut kunnon lähiöt 20-30 vuoden aikana.

Vierailija

Oikea vastaus:

Asuntojen hintakäyrää ja ansiotasoindeksiä ei voi suoraan verrata toisiinsa. Se mikä käyry kulkee minkäkin käyrän yläpuolella, riippuu siitä mistä vuodesta näitä indeksikäyriä aletaan piirtämään. Tarkalleen ottaen tällä "hintakuplalla" tarkoitetaan tässä, että asuntojen hinnat suhteutettuna ansiotasoindeksiin ovat korkeammalla kuin vuonna 1983. Ja tämä taas ei tarkoita yhtään mitään, mistä voisi mitään järkevää päätellä.

Olen tilastokeskukselle kommentoinut tästä, mutta se ei estänyt heitä käyttämästä samaa tulkintaa toistamiseen. Toisinsanoen, kyse ei ole ammattitaidottomuudesta vaan tahallisesta harhaanjohtamisesta.

Tässä olisi tutkivalle journalismille mielenkiintoinen tutkimuskohde selvittää, mitä kytköksiä tilastokeskuksella on poliitikkoihin/kiinteistövälittäjiin/gryndereihin!

tli
Seuraa 
Viestejä1057
Liittynyt11.11.2005
mikkon75

Asuntojen hintakäyrää ja ansiotasoindeksiä ei voi suoraan verrata toisiinsa. Se mikä käyry kulkee minkäkin käyrän yläpuolella, riippuu siitä mistä vuodesta näitä indeksikäyriä aletaan piirtämään. Tarkalleen ottaen tällä "hintakuplalla" tarkoitetaan tässä, että asuntojen hinnat suhteutettuna ansiotasoindeksiin ovat korkeammalla kuin vuonna 1983. Ja tämä taas ei tarkoita yhtään mitään, mistä voisi mitään järkevää päätellä.

Olen tilastokeskukselle kommentoinut tästä, mutta se ei estänyt heitä käyttämästä samaa tulkintaa toistamiseen. Toisinsanoen, kyse ei ole ammattitaidottomuudesta vaan tahallisesta harhaanjohtamisesta.




Minäkin kävin sattumalta vilkaisemassa tuolla linkissäsi olevaa Tilastokeskuksen tiedotetta ja se oli kerta kaikkiaan niin eriskummallinen sepustus, että siitä täytyy sanoa muutama sana.

Tuo tulkintasi asiasta menee aivan oikeaan suuntaan, mutta sitä voisi tarkentaa siten, että kuviossahan on kaksi eri asiaa mittaavaa indeksisarjaa, joiden esittämiseen samassa kuviossa ei ole mitään sen kummemmin tilasto- kuin taloustieteellisiäkään perusteita, sillä ei ole mitään tieteellisesti pitävää tapaa määritellä, milloin eri asioita mittaavien indeksisarjojen arvot ovat perustellusti yhtä suuret. Niinpä sarjojen esittäminen samassa kuviossa on täydellistä mielivaltaa, jolle ei löydy minkäänlaisia tieteellisiä perusteita.

Minä kyllä sanoisin, että kysymyksen täytyy olla siitä, että jostain syystä tällä hetkellä Tilastokeskuksessa on niin tilasto- kuin taloustiedekin täydellisesti hukassa, joten ongelma on ilmeisesti laajempi ja vakavampi Tilastokeskuksen kannalta. Minuakin tällaisena tavallisena veronmaksajana alkoi hieman huolestuttamaan, miten Tilastokeskus on voinut vajota noin heikolle tasolle.

Asiaa vielä pahentaa se, että olet asiasta sinne jo huomauttanut, eikä siellä olla ymmärretty selvää tieteellistä virhettä, joka tuohon sepustukseen sisältyy. En nyt oikein jaksaisi uskoa noihin hämäriin liitoksiin eri tahoille, vaan kyllä kyse taitaa olla tieteellisen tason heikkoudesta tällä hetkellä. Merkillistä, miten sellainen tilanne on sinne voinut syntyä.

Vierailija
tli
Tuo tulkintasi asiasta menee aivan oikeaan suuntaan, mutta sitä voisi tarkentaa siten, että kuviossahan on kaksi eri asiaa mittaavaa indeksisarjaa, joiden esittämiseen samassa kuviossa ei ole mitään sen kummemmin tilasto- kuin taloustieteellisiäkään perusteita, sillä ei ole mitään tieteellisesti pitävää tapaa määritellä, milloin eri asioita mittaavien indeksisarjojen arvot ovat perustellusti yhtä suuret. Niinpä sarjojen esittäminen samassa kuviossa on täydellistä mielivaltaa, jolle ei löydy minkäänlaisia tieteellisiä perusteita.



Kuinka niin? Nehän ovat suhteellisia indeksejä ja molemmat liittyvät jotenkin hintaan.

Vierailija

Tässä vielä lähettämäni sähköposti tilastokeskukselle

date Thu, Aug 27, 2009 at 7:34 PM
subject Kysymys tulkinnasta sivulla "Asuntojen hintojen muutos suhteessa palkkoihin ja yleiseen hintatasoon"

Tervehdys,

Haluaisin kysyä tilastokeskuksen tulkinnasta nettisivulla:
http://www.tilastokeskus.fi/til/ashi/20 ... 03_fi.html

Viimeisessä kappaleessa tilastokeskus tulkitsee käyriä seuraavasti:
"Palkkojen ostovoimakyky on nopeasti heikentynyt 2000–luvulla.
Asuntomarkkinoille syntyi "hintakupla" vuonna 2006, jolloin pitkän
ajan asuntojen hintakäyrä nousi yleisen ansiotasoindeksin yläpuolelle.
Asuntojen hintojen laskun myötä vuonna 2008 asuntomarkkinoiden
"hintakupla" on sulanut. Asuntojen hintojen lasku on tervehdyttänyt
asuntomarkkinoita."

Miten tähän asuntokuplan määritelmään on päädytty? Ajankohta milloin
asuntojen hintakäyrä ylittää ansiotasoindeksikäyrän riippuu puhtaasti
siitä, mikä hetki on valittu indeksin lähtöhetkeksi. Onko vuodessa
1983 jotain erityistä, koska valitsemalla esimerkiksi 1990-luvun
puoliväli indeksin lähtöhetkeksi olisi hintakupla edelleen olemassa.

Toiseksi, mihin perustuu ylipäätänsä ajatus, että hintakuplan määrää
asuntojen hintojen suhde ansiotasoon? Normaalisti elintason nousulla
tarkoitetaan, että ihmiset saavat tuloillaan entistä enemmän erilaisia
kulutushyödykkeitä. Pitää myös huomioida työn tuottavuuden
lisääntyminen ym seikat, jotka laskevat rakentamisen kustannuksia.

Voisitteko ystävällisesti selvittää kattavasti miten viimeisen
kappaleen tulkintaan on päädytty. Tilastokeskus on puolueeton
veronmaksajien rahoilla toimiva laitos ja tämänkaltaisilla
lausunnoilla on valtava arvo asuntojen hinnannoususta hyötyville
tahoille, joten niiden perustelut ja tulkinnan logiikka pitäisi olla
avointa kriittiselle tarkastelulle.

ystävällisin terveisin,
XXX


Ja tässä tilastokeskuksen puolivillainen selitys.

Hei,

Tarkastelussa on otettu huomioon vain ansiotaso- ja asuntojen hinta- sekä
kuluttajahintaindeksin kehitys vuodesta 1983. Vuosi 1983 on otettu indeksin
lähtökohdaksi siksi, että halutiin graafiin ottaa mukaan 1980-luvun lopun
kehitys, jolloin Suomessa oli asuntojen hintakupla. Asuntojen hinnat ylittvät
selvästi palkkojen pitkäaikaisen kehityksen. Myös asuntojen hintojen nousu
silloin oli huomattavasti ripeämpää kuin muiden hyödykkeiden hintojen nousu.
Tietenkin, jos indeksin lähtökohdaksi otetaan jokin toinen vuosi saadaan toisen
näköinen kuva.

Laskelmissa ei olla otettu huomioon talouden tuottavuuden kehittymistä.
Toisaalta rakennusteollisuuden mukaan kiristyneet rakennusmateriaalien
tuotedirwktiivien käyttöönotto ovat lisänneet rakennuskustannuksia ainakin
ennen finanssikriisiä. Huhtikuusta 2009 lähtien rakennuskustannusindeksin
vuosimuutokset ovat olleet negatiivisella puolella.

"Hintakuplan" ympärille on laitettu lainausmerkit, koska Suomessa ei ole ollut
samankaltaista asuntojen hintojen romahdusta kuin esim. Espanjassa, Englannissa,
Irlannissa. Meillä asuntojen hinnat ovat huipustaan (vuoden 2008, 2. neljännes)
ovat laskeneet keskimäärin 2,8 % koko maassa.

Tarkastelussa ei ole otettu huomioon esim. miten laajentunut lainanotto on
vaikuttanut asuntojen hintoihin.

Ystävällisin terveisin,
XXX

Kuten huomaatte niin tilastokeskuksen tulkinta ja sen perustelu eivät kestä minkäänlaista tieteellistä arviointia. Mielestäni tämä on todella hälyyttävää, koska kyseessä on tosiaankin puolueeton valtion laitos. Sanokaahan miten tälle asialle saisi parhaiten julkisuutta? Tyhmempikin tajuaa, että tilastokeskus on asuntomarkkinoiden korkeasta hintatasosta hyötyvien asialla, mutta kenen ja mistä hinnasta?

Vierailija
mikkon75
Kuten huomaatte niin tilastokeskuksen tulkinta ja sen perustelu eivät kestä minkäänlaista tieteellistä arviointia. Mielestäni tämä on todella hälyyttävää, koska kyseessä on tosiaankin puolueeton valtion laitos. Sanokaahan miten tälle asialle saisi parhaiten julkisuutta? Tyhmempikin tajuaa, että tilastokeskus on asuntomarkkinoiden korkeasta hintatasosta hyötyvien asialla, mutta kenen ja mistä hinnasta?



En ole tietoinen yleismaailmallisesta tavasta mitata onko kyseessä hintakupla. Mielestäni tuon "hintakuplan" mainitseminen oli tilastokeskukselta turhaa, koska tuosta tilastosta ei ole mahdollista päätellä sitä. Tilastokeskuksen ei tule tulkita tilastojaan vaan vain tehdä niitä. Heille voisi lähettää vaatimuksen poistaa maininta "hintakuplaan", koska se on tulkintaa.

tli
Seuraa 
Viestejä1057
Liittynyt11.11.2005
JW
tli
Tuo tulkintasi asiasta menee aivan oikeaan suuntaan, mutta sitä voisi tarkentaa siten, että kuviossahan on kaksi eri asiaa mittaavaa indeksisarjaa, joiden esittämiseen samassa kuviossa ei ole mitään sen kummemmin tilasto- kuin taloustieteellisiäkään perusteita, sillä ei ole mitään tieteellisesti pitävää tapaa määritellä, milloin eri asioita mittaavien indeksisarjojen arvot ovat perustellusti yhtä suuret. Niinpä sarjojen esittäminen samassa kuviossa on täydellistä mielivaltaa, jolle ei löydy minkäänlaisia tieteellisiä perusteita.



Kuinka niin? Nehän ovat suhteellisia indeksejä ja molemmat liittyvät jotenkin hintaan.



Ensinnä indeksit mittaavat sisällöllisesti kahta eri asiaa, toinen mittaa ansiotason (lähinnä palkkojen) kehitystä ja toinen asuntojen hintojen kehitystä. Noiden asioiden vertailusta ei voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä koskien asuntojen hintakuplaa. Jos puhutaan asuntojen tai minkä tahansa muun tavaran hintakuplasta, täytyy vertailut tehdä aikasarjan omaan aiempaan kehitykseen ja yleensä inflaatiotason kehitykseen. (Toki voidaan puhua asuntojen hintakuplasta, mutta ei noin eriskummallisella ja epäpätevällä tavalla kuin Tilastokeskus sen tekee)

Toiseksi hieman teknisempi seikka, joka käy oikeastaan ilmi jo tuosta mikkon75:n viestistäkin. Se, miten aikasarjat kehittyvät ja suhteutuvat toisiinsa, riippuu täysin siitä, mikä valitaan indeksien perusvuodeksi (indeksi = 100). Sillä, että Tilastokeskus näyttää valinneen indeksien perusvuodeksi 1983, ei ole minkäänlaisia tieteellisiä perusteita, vaan se on vain yksi mielivaltainen valinta muiden mahdollisten mielivaltaisten valintojen joukossa. Ei todellakaan riitä, että jokin vuosi valitaan perusvuodeksi noin vain, koska se tuntuu kivalta ja halutaan osoittaa jotain.

Vierailija
tli
Ensinnä indeksit mittaavat sisällöllisesti kahta eri asiaa, toinen mittaa ansiotason (lähinnä palkkojen) kehitystä ja toinen asuntojen hintojen kehitystä. Noiden asioiden vertailusta ei voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä koskien asuntojen hintakuplaa.

Olen samaa mieltä, mutta ei tuossa tilastossa ole teknisesti mitään vikaa. Ainoa ongelma tulee tuosta "hintakupla" maininnasta.

tli
Ei todellakaan riitä, että jokin vuosi valitaan perusvuodeksi noin vain, koska se tuntuu kivalta ja halutaan osoittaa jotain.



Ymmärrän tämän kritiikin siinä mielessä, että esim. tilastokeskuksen vastineessa perusteltiin valintaa 80-luvun lopun hintojen kehityksen mukaanottamisella. Tämä tietysti täyttä roskaa, koska se olisi tullut mukaan riippumatta siitä mikä vuosi valitaan vertailukohdaksi. Mutta minkä vuoden valitsisit ja miten perustelisit sen?

tli
Seuraa 
Viestejä1057
Liittynyt11.11.2005
JW

tli
Ei todellakaan riitä, että jokin vuosi valitaan perusvuodeksi noin vain, koska se tuntuu kivalta ja halutaan osoittaa jotain.



Ymmärrän tämän kritiikin siinä mielessä, että esim. tilastokeskuksen vastineessa perusteltiin valintaa 80-luvun lopun hintojen kehityksen mukaanottamisella. Tämä tietysti täyttä roskaa, koska se olisi tullut mukaan riippumatta siitä mikä vuosi valitaan vertailukohdaksi. Mutta minkä vuoden valitsisit ja miten perustelisit sen?



Ok, täsmennetään vielä tätä teknistä puolta. Siinä ensimmäisessä viestissäni totesin, että ei ole olemassa tieteellisiä perusteita sille, että kahden eri asiaa mittaavan aikasarjan arvojen voidaan olettaa olevan yhtä suuret eli siis molempien indeksien arvoksi annetaan 100. Niinpä en valitsisi mitään vuotta molempien aikasarjojen perusvuodeksi, sillä näiden eri sarjojen esittäminen samassa kuviossa ei ole perusteltua ja analysoisin tilannetta aivan eri tavalla.

Ajatellaan nyt vielä tarkemmin, millä tavoin se perusvuoden valinta vaikuttaa esitykseen. Jos nyt indeksien arvon 100 kohdaksi valitaan mielivaltaisesti ajankohta, jonka jälkeen asuntojen hinta nousee ja ansiotasoindeksi laskee, niin tällöin alusta lähtien asuntoindeksi asettuu ansiotasoindeksin yläpuolelle. Jos taas mielivaltainen valinta kohdistuu ajankohtaan, jonka jälkeen asuntoindeksi laskee ja ansiotasoindeksi nousee, niin alusta lähtien ansiotasoindeksi asettuu asuntoindeksin yläpuolelle. Niinpä tuollaiset tarkastelut tieteellisesti mielivaltaisina olisi syytä jättää kokonaan pois.

Vierailija

Kupla ei ole mikään tieteellisesti määritelty asia. Yleensä sillä on tarkoitettu jälkikäteen havaittua tilannetta, jossa joidenkin asioiden kuten asuntojen, osakkeiden tms hinta on suhteellisen lyhyessä ajassa noussut huomattavan korkealle tasolle ja sitten romahtanut.

Onhan noista esimerkkejä. Edellisen laman kynnyksellä Suomessakin asuntojen hinnat nousivat pilviin ja sitten romahtivat. Ns It-kupla on toinen esimerkki lähimenneisyydestä puhumattakaan nykyisestä taantumasta, joka sai alkunsa USA:n asuntomarkkinoiden epärealistisesta hintakehityksestä (ja sen rahoituksesta erilaisten johdannaisten muodossa).

Libanonilaissyntyinen Nassim Taleb on menestyksekäs taloudellinen toisinajattelija. Hän on mm kirjoittanut teokset nimeltä "Fooled By Randomness" ja "Black Swan". Minulla on molemmat kirjat. Taleb ennusti kirjoissaan kuplat ja käytti niitä itse asiassa hyödykseen. Ei ihme, että miekkonen on nykyisin monimiljonääri. Kyllä minunkin olisi pitänyt ymmärtää aikoinaan kuitenkin varsin vaatimattomien sijoitusteni kanssa paremmin, kun olin kirjatkin lukenut.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nassim_Nicholas_Taleb

Uusimmat

Suosituimmat