Leone's Nature Trick

Seuraa 
Viestejä4564
Liittynyt16.3.2005

Tarkoituksena olisi muodostaa GISS:in asemadatan perusteella maa-alueiden lämpötilatrendi latitudeille 30N-90N ajanjaksolla 1935-2000. Ensi alkuun kuulostaa aika mahdottomalta ajatukselta asemien paljouden vuoksi, mutta muuttuu hyvinkin mahdolliseksi seuraavan "luonnollisen tempun" myötä: Otetaan huomioon vain mitattu data. Tämä tarkoittaa samaa, kuin että otetaan huomioon vain asemat joilta löytyy katkeamaton sarja mitattuja vuosiarvoja vuosilta 1935-2000. Tällöin esimerkiksi seuraavanlaisia asemia ei huomioida:

http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/giste ... eighbors=1

http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/giste ... eighbors=1

Jos aikasarja katkeaa, niin käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että puuttuvat arvot pitäisi keksiä väliin: Trendeissä olisi mukana myös informaatio puuttuvista arvoista. Tällöin ei enää olisi kyse mittauksista, vaan manipuloinnista, vrt. Mike's Natural Trick. Katkeava aikasarja saattaa tarkoittaa myös sitä, että mittauspiste on siirtynyt, mikä myös heikentää mittauksen luotettavuutta.

Laskentaa varten alue 30N-90N on jaettu seuraaviin soluihin:

USA ilman Alaskaa (8.1 milj km2)

Trendi suoraan GISS:istä = 0.21.

180W-90W, USA:sta vain Alaska (7.5 milj km2)

Asemat ja trendit

Anchorage 1,19
Barrow 0,62
Bethel 0,41
Fairbanks 1,19
FortSmith 1,58
KingSalmon 0,66
Nome 0,44
PrinceGeorge 0,73
Talkeetna 0,9
ThePas 1,04
---------------------
Ka. 0,876

90W-0W (8 milj. km2)

Akureyri -1,06
Angmassaglik -1,25
GodthabNuuk -1,91
JanMayen -0,3
Reykjavik -1,27
-----------------------
Ka. -1,158

10W-60E (10 milj. km2)

Ankara -0,1
Belfast 0,42
BodoVi 0,25
DeBilt -0,16
Debrecen -0,34
Dublin 0,39
Geneve 0,02
Haparanda 0,04
Helsinki -0,38
Hohenpeissenb 0,73
Kharkiv 0,86
Kobenhavn 0,79
Nantes 0,84
Oran 0,19
Potsdam 0,73
Saentis 1,18
Sibiu -0,53
Sodankyla -0,39
Tromo 0,12
Uccle -0,07
ValentiaObse -0,22
Vardo 0,03
Wien 1,06
Vytegra 0,8
Zurich 0,15
----------------
Ka. 0,256

60E-120E (13 milj. km2)

Bogucany 1,65
Bor 0,92
Jiuquan -0,99
Lahore 0,1
Lanzhou 0,79
Multan -0,92
OstrovDikson -1,45
Peshawar 0,37
Srinagar 0,61
Suntar 1,19
Tamdy 1,78
TarkoSale 0,15
Tura 0,92
Turuhansk 0,15
XiAn 0,1
------------------------
Ka. 0,358

120E-180E (7 milj. km2)

Ajan 1,11
ImPolinyOsi 1,71
Ohotsk 0,86
Verhojansk 0,95
Viljujsk 0,86
Zyrjanka 0,55
----------------------
Ka. 1,007

Arctic (8 milj. km2)

Varovainen arvio GISS:istä = -0.5.

Mukana on siis kaikki ehdon täyttävät asemat lukuunottamatta entisen Neuvostoliiton (ja myös Japanin) kaupunkeja syystä joka löytyy täältä:

geologia-maa-meri-ja-ilma-f7/venajan-suuri-lamposaareke-uhi-n-aiheuttama-t41195.html

Kun lasketaan keskiarvo (arvioiduilla) pinta-aloilla painotettuna, saadaan trendiksi 1935-2000 0.34. Vertailun vuoksi, Hansen saa kaikille asemille globaalisti 0.42:

http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs/Fig.A.lrg.gif

30N-90N asemia ei ole tuolla saatavilla, mutta ilmeisesti luku on > 0.50, koska kyseiset alueet ovat lämmenneet eniten. Tässä vielä kartta:

http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/giste ... 00&pol=reg

Huomioita:

- Käytetyt pinta-alat ovat osittain karkeita arvioita, mutta niiden tarkentaminen tuskin vaikuttaisi merkittävästi
- Arktinen trendi on varovainen arvio
- Lämpeneminen on suurinta niissä soluissa, missä eniten on epävarmuutta
- UHI:a ei ole huomioitu, vaikka mukana on paljon kaupunkeja
- GISTEMP näyttää jonkun verran enemmän lämpenemistä
- Osa erosta johtuu Venäjän kaupungeista
- Osa erosta tulee niiden asemien mukana joissa aikasarjat katkevat
- Tämän mukaan globaali trendi 1935-2000 voisi olla korkeintaan jossain 0.1-0.3 tienoilla.
- Nämä laskut koostuvat 100% mittauksista, asemien lisääminen vaatii arvojen "keksimistä"

Sivut

Kommentit (68)

Vierailija
Leone
Tarkoituksena olisi muodostaa GISS:in asemadatan perusteella maa-alueiden lämpötilatrendi latitudeille 30N-90N ajanjaksolla 1935-2000.

Ison työn näyt tehneen!

Pari kysymystä heräsi: Missä on Kanada (esim. Dannemore)?
Mitä on tuo arktinen 8 milj km2 maata?

Leone
Seuraa 
Viestejä4564
Liittynyt16.3.2005
kalleg

Pari kysymystä heräsi: Missä on Kanada (esim. Dannemore)?



Kanadan asemat pitäisi olla tuossa 180W-90W solussa. Dannemorea ei löydy GISS:in haulla.

kalleg

Mitä on tuo arktinen 8 milj km2 maata?



Tarkoittaa siis jäätä tässä tapauksessa. 8 milj. km2 on keskimääräinen jääala, joten otin sen tarkastelun pohjaksi. GISS:istä arvioin sen trendiksi n. -0.5 astetta, mutta tähän liittyy epävarmuutta.

Leone
Seuraa 
Viestejä4564
Liittynyt16.3.2005
Moukale
Miten laskelmasi suhteutuvat "virallisiin" ilmastonmuutosmalleihin nähden, suuria linjoja ajatellen?



Siinä on vertailua GISTEMP:iin, eli laskelmat antavat jonkin verran pienemmän nousun. Pointti on kuitenkin siinä, että tällä tyylillä tehty laskelma ei anna minkäänlaista sijaa manipuloinnille, vaan kyse on puhtaasti mittauksista. Jos katsoo asemalistaa esim. Kanadasta

http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/giste ... d_map.y=80

niin tuosta saa aika monenlaisen summatrendin riippuen tekijän mieltymyksistä. Ja puuttuvat arvot on siis keksittävä jotenkin.

Globaali trendi voidaan laskea aika tarkasti yllättävänkin pienellä asemamäärällä. Pääpaino on laitettava sille, että datat vain ovat luotettavia. Tätä ei mielestäni GISS:issä ole tajuttu, vaan kuvitellaan että asemien suuri määrä on autuaaksitekevä asia. No, se mahdollistaa Trickit Mikelle ja vähän muillekin.

Leone
Seuraa 
Viestejä4564
Liittynyt16.3.2005

Asemia voitaisiin saada joitakin lisää esimerkiksi tuonne itäisimpään kolkkaan, jos ehtoa väljennettäisiin siten, että esimerkiksi 2 puuttuvaa vuotta sallitaan. Tällä voitaisiin ehkä pienentää mittausvirheitä. Ehtoa pitäisi soveltaa tietysti muissakin soluissa. Mutta toisaalta tähän liittyy se aseman siirtomahdollisuus, joka näyttää joskus aiheuttavan hyppäyksen dataan.

kse
Seuraa 
Viestejä1308
Liittynyt21.11.2009

Olisi muuten mielenkiintoista nähdä antaako NOAAn data (ftp://ftp.ncdc.noaa.gov/pub/data/ghcn/v2/) samat tulokset? NOAAn ja CRUn asemadatat nimittäin eroavat toisistaan...

Anonyymi mielipide 15 mg

Mahdolliset haittavaikutukset

Sairauden tunne, suun kuivuminen, lisääntynyt hikoilu, näköhäiriöt, ärtyneisyys, unihäiriöt, masennus, pyörtyminen, hegenahdistus, oksentelu, ripuli, hiustenlähtö, impotenssi ja gynekomastia.

kse
Seuraa 
Viestejä1308
Liittynyt21.11.2009

GISSiltä näyttää löytyvän sama mystinen Helsinki/Seutula, joka kulkee lentoaseman WMO tunnuksella, sijaitsee väärässä paikkassa ja on mukamas aloittanut mittauksensa paljon ennen lentoaseman perustamista (tässä tapausessa 1880).

Onkohan tässä kyse samasta jutusta kuin CRUn tietokannan koostamisessa? CRUn tapauksessa tapahtuu ilmeisesti niin, että toisiaan lähellä olevat sääasemien tiedot liitetään yhteen ja tälle komposiitille annetaan jollain ad hoc heuristiikalla jonkun WMO-aseman tunnus.

Eli nuo GISSTempin tilastot voivat hyvinkin olla "value added" samaan tyylin kuin HADCrut.

Anonyymi mielipide 15 mg

Mahdolliset haittavaikutukset

Sairauden tunne, suun kuivuminen, lisääntynyt hikoilu, näköhäiriöt, ärtyneisyys, unihäiriöt, masennus, pyörtyminen, hegenahdistus, oksentelu, ripuli, hiustenlähtö, impotenssi ja gynekomastia.

Vierailija
Leone
Pääpaino on laitettava sille, että datat vain ovat luotettavia.



Mitä arvelet, onko sitä luotettavaa dataa enää missään ??

kse
Seuraa 
Viestejä1308
Liittynyt21.11.2009
kse
Olisi muuten mielenkiintoista nähdä antaako NOAAn data (ftp://ftp.ncdc.noaa.gov/pub/data/ghcn/v2/) samat tulokset? NOAAn ja CRUn asemadatat nimittäin eroavat toisistaan...



Luulin tuossa aiemmin illalla saaneeni aivan ällistyttävän hienon idean ajaa CRUn ja NOAAn asemadataa vastakkain ottamalla keskiarvon asemakohtaisten vuosittaisten keskilämpötilojen erotuksista. Olisi näet ollut mielenkiintoista nähdä olisiko näin yksinkertaisella testillä löytynyt selkeä bias suuntaan tai toiseen.

NOAAn koko datasetti on ollut pilkottuna, järjesteltynä jne. jo tuntikausia. Homma on tyssännyt tuohon CRUn dataan - siinä asematiedot ovatkin todella rakoille puhki n*ssittuja - Suomalaisten asemien WMO-koodien takaisinmäppäyksen helppous sai minut vähän luulemaan turhia taskin helppoudesta (suomalaisten asemien "CRU-WMO-koodi" oli palautettavissa "oikeaan" WMO-tunnukseen jakamalla se kymmenellä).

Harry vai kuka lie on r*nkannut asemien koodit kuitenkin huomattavasti pahemmin päin p*rsettä. Negatiiviset CRU-WMO-koodit eivät näytä palautuvan takaisin millään yksinkertaisella tempulla. Sama tuntu pätevän myös CRU-koodeihin jotka ovat >= 100000.

Bonuksena maat ja koordinaatit näyttävät olevan päin r*ktumia - tiedoista löytyi esim. tietue asemalle:
999220 -3470 -5950 MERCEDES ARGENTINA

Tosi hienoa - ainoa karttojen ja internetin tuntema Mercedes sattuu sijaitsemaan Uruguayssa ja kyseisessä Mersulassa sattuu jopa olemaan WMO-koodin saanut sääasema (86490). Tosin se sijaitsee koordinaateissa -3315 -5804. CRUn asematietojen koordinaatit taas osoittavat keskelle argentiinalaista korpea.

Aivan käsittämättömän hieno juttu!

Anonyymi mielipide 15 mg

Mahdolliset haittavaikutukset

Sairauden tunne, suun kuivuminen, lisääntynyt hikoilu, näköhäiriöt, ärtyneisyys, unihäiriöt, masennus, pyörtyminen, hegenahdistus, oksentelu, ripuli, hiustenlähtö, impotenssi ja gynekomastia.

kse
Seuraa 
Viestejä1308
Liittynyt21.11.2009

Krpl... täytyy sitä nyt jotain saada aikaiseksi - eli tein vertailun vain yhden aseman osalta (se mystinen Helsinki-Vantaan WMO-tunnuksella elävä Helsinki/Seutula) GISSin, NOAAn ja CRUn tietojen pohjalta lasketuista keskilämpötiloista siloitettuna 10 vuoden liukuvalla keskiarvolla.

Tämmöne tuli:

Doh? Ei kait jonkun "value added" -datasta vain olisi vähän biasta?

Anonyymi mielipide 15 mg

Mahdolliset haittavaikutukset

Sairauden tunne, suun kuivuminen, lisääntynyt hikoilu, näköhäiriöt, ärtyneisyys, unihäiriöt, masennus, pyörtyminen, hegenahdistus, oksentelu, ripuli, hiustenlähtö, impotenssi ja gynekomastia.

Leone
Seuraa 
Viestejä4564
Liittynyt16.3.2005
ämpee

Mitä arvelet, onko sitä luotettavaa dataa enää missään




USA:n raakadataa pidän erittäin luotettavana. Samoin esimerkiksi Grönlannin dataa ja Suomen dataa. GISS:istä löytyvä data on aika hyvin linjassa IL:n kanssa. Raakadatan luotettavuus voidaan usein tarkistaa paikallisten mittauksia vastaan, joten siinä tehty vilppi olisi aika riskaabelia.

Ongelma on siinä kuinka ajallisesti reikäisestä raakadatasta koostetaan globaali setti. Jos esimerkiksi GISS:in asemadata annetaan useille tahoille koostettavaksi ja sanotaan että kaikkia asemia on käytettävä, niin mitä ilmeisimmin saataisiin erilaisia tuloksia. Globaaleissa aikasarjoissa onkin koostajasta riippuva komponentti mukana.

Ainoa keino saada riippumaton globaali aikasarja on tiukentaa mukaan otettavien asemien kriteerejä riittävästi. Yllä esitin yhden mahdollisen kriteerin. Ylipäätään kriteerien on oltava luonteeltaan asemadatan ominaisuuksiin kohdistuvia.

Leone
Seuraa 
Viestejä4564
Liittynyt16.3.2005
kse
Krpl... täytyy sitä nyt jotain saada aikaiseksi - eli tein vertailun vain yhden aseman osalta (se mystinen Helsinki-Vantaan WMO-tunnuksella elävä Helsinki/Seutula) GISSin, NOAAn ja CRUn tietojen pohjalta lasketuista keskilämpötiloista siloitettuna 10 vuoden liukuvalla keskiarvolla.

Tämmöne tuli:

Doh? Ei kait jonkun "value added" -datasta vain olisi vähän biasta?




Tuohon kun saisi vielä IL:n käppyrän. Se tosin taitaa olla aika lähellä GISS:iä.

Vierailija

Tuossa kse:n postauksessa CRU:n arvoihin hän on lisännyt vanhaan dataan mielivaltaisesti jotain yli puolen asteen korotuksiakin 1800-luvun osalle, eikö?

Vierailija
Leone

USA:n raakadataa pidän erittäin luotettavana.




Siis siellä on säilynyt alkuperäiset mittausraportit ?
Mikään muu kun ei nähtävästi takaa "erityistä luotettavuutta".

Tuo nimimerkki "kse":n laatima käyrä on mielenkiintoinen.
Siitä käy ilmi, että NOAA ja GISS ovat käyttäneet samoja mittareita, ja samoja "korjauksia" alusta alkaen, tai ainakin näin on laitettu näyttämään jossain vaiheessa.

Noita käyriä en pitäisi niinkään lämpötilan kehitystä kuvaavina käyrinä, kuin pikemminkin poliittista kehitystä kuvaavina käyrinä.
CRU alkuperäisdata väliltä 1840(?)-1960(?) on nähtävästi jo julkaistu jossain, kun sitä ei olla saatu "konsensukseen" kuin vasta jossain 1960 tietämillä.
Se, milloin tuo "konsensus" on lopullisesti saavutettu, pysynee kaiketi iäti mysteerinä, vaikka senkin kehitys menneinä vuosikymmeninä voisi olla kiinnostavaa nähtävää.

Käyrän loppuosa kuvaakin sitten aivan liikuttavaa yksimielisyyttä.

Toivoa sopii, että USA:n senaatti laittaa tuulemaan, sillä alkuperäisten tietojen suunnitelmallinen hävittäminen on aivan selkeä rikos niin maksajia, kuin itse tiedettäkin kohtaan.

Vierailija
tuc
Tuossa kse:n postauksessa CRU:n arvoihin hän on lisännyt vanhaan dataan mielivaltaisesti jotain yli puolen asteen korotuksiakin 1800-luvun osalle, eikö?



Jos on, niin mitä se haittaa, näihän "oikeat tiedemiehetkin" näyttävät nykyään tekevän ??

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat