Seuraa 
Viestejä6665

Onko joku riittävän säästeliäs palstalainen tehnyt kustannusvertailua aiheesta keräimen suurentaminen vs peilien lisääminen keräimen ympärille?
Valmiit keräimet tuntuvat olevan hämmästyttävän kalliita, esim 500 euroa/levy. Tuntuisi järkevältä ostaa vähemmän keräimiä ja lisätä halpoja peilejä tai kiiltäviä peltilevyjä ympäristöön keräämään säteilyä suuremmalta alalta.
Tietysti joskus tulee vastaan tilanne, että säteily alkaa virrata väärään suuntaan jos liikaa ahnehtii, mutta keskikesän hellepäivänä se ei haittaa, ja muulloin sitä ei liene paljon tapahdu.

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (36)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Pitäis varmaan olla joku aktiivinen suuntaussysteemi niille peileille ja sellainen tulee oletettavan kalliiksi, eikä toimintavarmuus siitä ainakaan parane.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161

Ilmaisenergia.infon foorumilla yhdellä on kirkas pelti maassa heijastamassa seinällä olevaan keräimeen. En nyt muista mitkä oli tulokset.

toisen polven pilkkuvirhe

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Toisaalta myös keräimen ylikuumeneminen johtaa vakaviin ongelmiin. Lämmönsiirtonesteen kiertonopeutta pitäisi samalla kasvattaa.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Volitans
Toisaalta myös keräimen ylikuumeneminen johtaa vakaviin ongelmiin. Lämmönsiirtonesteen kiertonopeutta pitäisi samalla kasvattaa.



Keräimen lämpötilan nosto laskee hyötysuhdetta nopeasti joten siinä suhteessa voi tosiaan takkiin tulla.
Olen miettinyt tuota "virittämistä" lähinnä sellaisiin sovelluksiin, joissa lpt on käyttövettä alhaisempi (vaikka uima-altaan tai energiakaivon lämmittäminen).

Denzil Dexter
Volitans
Toisaalta myös keräimen ylikuumeneminen johtaa vakaviin ongelmiin. Lämmönsiirtonesteen kiertonopeutta pitäisi samalla kasvattaa.



Keräimen lämpötilan nosto laskee hyötysuhdetta nopeasti joten siinä suhteessa voi tosiaan takkiin tulla.
Olen miettinyt tuota "virittämistä" lähinnä sellaisiin sovelluksiin, joissa lpt on käyttövettä alhaisempi (vaikka uima-altaan tai energiakaivon lämmittäminen).



Miten se laskee sen hyötysuhdetta?

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

Googlasin tuollaisen käyrän yhdelle keräintyypille:

Saivat tehokkuuden kaavaksi:

Efficiency of Collector = 0.84 - 2.02 (Tm-Ta)/G - 0.0046G[(Tm-Ta)/G]**2

where:
Tm = mean collector temperature, (Toutlet+Tinlet)/2 [C]
Ta = ambient air temperature [C]
G = Solar irradiance [W/sq m]

Hyötysuhde on siis aina parempi, mitä matalampi keräimen lämpötila on. Tämän vuoksi "auringon säteily vs kennon tuottama lämpö" suhdeluku voi näennäisesti nousta yli 100%, jos vaikka lämpimänä kesäyönä tai pilvipäivänä kierrättää kylmää kaivovettä keräimen kautta.

Denzil Dexter
Onko joku riittävän säästeliäs palstalainen tehnyt kustannusvertailua aiheesta keräimen suurentaminen vs peilien lisääminen keräimen ympärille?



Vertailua kyllä, kustannuksia ei.

Mietitään viereen keräimen kokoisia suoria peilejä.
Heijastuskulman ollessa 90(kaikki menee ohi) on peilin kulma 45, leveyttä siis x*sgrt(2).

Etupuolella tarve on siis vielä enemmän.
Syvyyttä ja leveyttä tulee siis ainakin leveyden verran lisää.

Leveyden verran takapuolella tilanne on kulman suhteen päinvastainen.
Syvyyttä ja leveyttä tulee siinäkin silti lisää tuntuvasti.

Koon ja tehon suhteen "optimaalinen" lienee jossain syvyys = leveys * 3 ja peili takapuolella.
Metrin levyisellä keräimellä siis noin 3m syvä ja 4m leveä(jos peili molemmin puolin) ja teho noin 3x.
Aika matala, siis korkeudeltaan.
Pistetään peiliä myös yläpuolelle.
Metrin korkuisella keräimellä saadaan kokonaiskorkeudeksi noin 2.5m ja tehoksi noin 4.5x, 5.5x jos keräin kerää molemmin puolin.

Plus tietysti jalusta.

Ei paha.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
mk_

Metrin korkuisella keräimellä saadaan kokonaiskorkeudeksi noin 2.5m ja tehoksi noin 4.5x, 5.5x jos keräin kerää molemmin puolin.

Plus tietysti jalusta.

Ei paha.




Sitten vaan kehittelemään hyvää peiliä! Alumiinifoliolla tai sisällä käytetyllä peilillä voisi päästä kokeilemaan asiaa, mutta varmin ratkaisu lienee joku enemmän tai vähemmän kiiltävä metallilevy, tai mikä tahansa kiiltävällä maalilla maalattu tasainen pinta.

Toinen ja toisesta päästä helpompi tapa olisi yksi pitkä vaakaputki, jonka takana pyörisi paraboloidi heijastin.

Miten lie tuossa toimisi ihan tavallinen ja sen kummemmin koteloimaton vesijohto.
Jos vaikka metrin tähtäisi 1/2" putkeen, viiden metrin matkalla saattaisi kirkkana kesäpäivänä olla putkessa jo kohtuullinen pihinä.

http://solarcooking.wikia.com/wiki/Cyli ... ar_cookers

ps.
varovainen pitää muistaa olla.
(piirtoheittimen fresnel-linssiä ulkona kannellessa oppii)

Ensin hankitaan sikakallis keräin jonka hyötysuhde on pari prodenttia korkempi kuin omatekoisen ja sitten heijastimia lämmittämään sitä.

Tuntuisi järkevämmältä unohtaa hyötysuhteet ja sen sijaan laskea €/kWh. Eli tehdään iso ja halpa jossa on huonompi hyötysuhde. Pistetään vaikka kasvihuonemuovi peltikaton päälle ja lämmitetään kuumalla ilmalla vettä. Tai tehdään kahdesta aaltopellista lämpöpatterityyppinen. Maalataan mustaksi. Lasivillaa toiselle puolelle ja lasia toiselle. Kierrätetään vettä levyjen välistä. Kustannus jotakin 20 EUR/m2. Halvempi jos käytetään purkutavaraa.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Norppa

Tuntuisi järkevämmältä unohtaa hyötysuhteet ja sen sijaan laskea €/kWh. Eli tehdään iso ja halpa jossa on huonompi hyötysuhde. Pistetään vaikka kasvihuonemuovi peltikaton päälle ja lämmitetään kuumalla ilmalla vettä. Tai tehdään kahdesta aaltopellista lämpöpatterityyppinen. Maalataan mustaksi. Lasivillaa toiselle puolelle ja lasia toiselle. Kierrätetään vettä levyjen välistä. Kustannus jotakin 20 EUR/m2. Halvempi jos käytetään purkutavaraa.



Tuossa on ajatusta, mutta täytyy muistaa pohjoinen sijaintimme. Paremmalla hyötysuhteella lämmintä riittää myös kevät-talvella ja syksyllä.

Toimiva aurinkokeräin vaatii myös toimivan elektroniikan. Jos keräimeltä tuleva lämpö alittaa varaajan lämmön, niin hyötysuhde menee pakkaselle.

Volitans
Norppa

Tuntuisi järkevämmältä unohtaa hyötysuhteet ja sen sijaan laskea €/kWh. Eli tehdään iso ja halpa jossa on huonompi hyötysuhde. Pistetään vaikka kasvihuonemuovi peltikaton päälle ja lämmitetään kuumalla ilmalla vettä. Tai tehdään kahdesta aaltopellista lämpöpatterityyppinen. Maalataan mustaksi. Lasivillaa toiselle puolelle ja lasia toiselle. Kierrätetään vettä levyjen välistä. Kustannus jotakin 20 EUR/m2. Halvempi jos käytetään purkutavaraa.



Tuossa on ajatusta, mutta täytyy muistaa pohjoinen sijaintimme. Paremmalla hyötysuhteella lämmintä riittää myös kevät-talvella ja syksyllä.

Toimiva aurinkokeräin vaatii myös toimivan elektroniikan. Jos keräimeltä tuleva lämpö alittaa varaajan lämmön, niin hyötysuhde menee pakkaselle.




Tähän riittänee yksinkertainen PTC vastus kerääjän alku ja loppupäähän vaikkapa wheatstonen siltaan kytkettynä.

Sillasta tuleva jännite laskee kun lämpötilaero kennon alku ja loppupään välillä laskee, jolla voidaan helposti säätää pumppua ohjaavaa halpaa PWM säädintä. Jos kenno kylmentää vettä niin ohjausjännite menee negatiiviseksi, joka voidaan myös tunnistaa ja sulkea ventiilit.

Veikko

Tähän riittänee yksinkertainen PTC vastus kerääjän alku ja loppupäähän vaikkapa wheatstonen siltaan kytkettynä.

Sillasta tuleva jännite laskee kun lämpötilaero kennon alku ja loppupään välillä laskee, jolla voidaan helposti säätää pumppua ohjaavaa halpaa PWM säädintä. Jos kenno kylmentää vettä niin ohjausjännite menee negatiiviseksi, joka voidaan myös tunnistaa ja sulkea ventiilit.




Ei siihen mitään PWM säädintä tarvita. Pumppu päälle silloin kun keräimessä on lämmintä vettä. Pumppu pois kun lämpötila laskee. Itseasiassa siitä muodostuu PWM-säädin jonka säätö hoituu auringolla...

totinen
Seuraa 
Viestejä4887
totinen
Kuulin sattumalta töissä että kuumalla vedellä voisi muotoilla alumiinia paraboloidimuotoon. En tiedä tarkemmin kuinka se käy.



Tein pienen kokeen alumiinifoliolla ja sain epätasaisen paraboloidipeilin, jonka polttopiste on noin 15 - 20 cm. Tekniikkaa pitäisi vielä kehittää.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat